Karjaa . karjaa loputtomiin
Aikanaan
jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja
Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella
tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus
ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis-
ja koko muulle eliökunnalle.
Suomessa
aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä
Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena
kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty
kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on
jo pienelle piirille jaettu.
Nyt
Pnas julkisti [1
läntisen maailman selvityksiä samasta aiheesta
Pnas
Ote: ” … The
composition of the biosphere is a fundamental question in biology,
yet a global quantitative account of the biomass of each taxon is
still lacking. We assemble a census of the biomass of all kingdoms of
life. This analysis provides a holistic view of the composition of
the biosphere and allows us to observe broad patterns over taxonomic
categories, geographic locations, and trophic modes
… ” -Pnas … ~
http://www.pnas.org/content/early/2018/05/15/1711842115#abstract-2
… -.
HS
Ote: ” … Ihmisiä on vain 0,01 prosenttia kaikesta elämästä,
mutta olemme jo tuhonneet 83 prosenttia luonnonvaraisista nisäkkäistä
ja puolet kaikista kasveista
Jo 60 prosenttia kaikista maapallon nisäkkäistä on ihmisen karjaa. Uusi tutkimus arvioi ensimmäistä kertaa kaiken elävän biomassan jakautumisen Maan päällä … ” -HS-toimittaja Niko Kettunen.
…
Aihetta
käsiteltiin jo julkisesti vuonna 2014 – sen herättämättä
suurempaa kiinnostusta
IL_blog
ote: ” … Toistaiseksi
meille tuntematon biomassojen jakokaavasto
Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.
Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ …kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2 … ]
Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.
Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ] … ”
Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.
Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ …kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2 … ]
Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.
Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ] … ”
...
Entä
nyt, kun laajemminkin on huomattu aiheen merkityksellisyys?
Pnas
– tutkimus ja selvitys auttavat suuresti ymmärtämään rooliamme,
suhteettoman
suurta osuuttamme ja aivan liian suuren ympäristöllisen
jalanjälkemme
merkityksiä. Näin voisimme oivaltaa muutoksen ehdottoman
välttämättömyyden!
Me
olemme toimillamme kohtalokkaasti muuttamassa biosfäärillistä
tasapainoa
[2
sellaiseen suuntaan, johon evoluutio, joka rakensi koko
biodiversiteetin ei ”hitaammalla kellotaajuudella” [3
ehdi mukaan sen normaalikehityksenä [4.
On
oletettavaa, että sopeuman tavoittelija ”jää jälkeen”, mutta
vääjäämättä jatkaa tehtäväkuvaansa, jossa sen täydellinen
itsekkyys toimii kutistuneenakin eli jatkaa omaa kuolemattomuuttaan!
[5
...
Viitteet:
[2
Elämään
sovittautumisen käyttösuhde! ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html
–
Ote:
” … Nyt
tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä –
yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan
me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas
aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja
vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme
ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa
… ”
[3
Hitaat muuttujat ~
https://www.tiede.fi/keskustelu/18693/ketju/hitaiden_muuttujien_vastustamaton_voima?changed=1527315582
– [58] ja ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html
-
[4
Mitä lopulta tarkoitetaan normaalikehityksellä – olisiko
se turha käsite, sillä evoluutio pyrkii aina jonkin asteiseen
keskinäistasapainoon, jonka adjektiivinen arviointi on vain ihmisen
päässä!?
Kaikki alkoi kuitenkin täältä!
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
biomassayhtälöt_26052018.doc – OpenOffice Writer
PVM
26052018
542_5126
– 09:26
1 kommentti:
~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005931171.html -
Lainaus leipätekstistä: " ... Tutkijat laskevat, että maan kuoressa elävien bakteerien, arkeonien, virusten, sienten ja muiden elämänmuotojen kokonaismassa ylittää koko ihmiskunnan painon jopa 300-kertaisesti. Laskelmien mukaan tämä niin sanottu syvä biosfääri pitää sisällään elämää 15–23 miljardin hiilitonnin edestä. ... " -HS
Lähetä kommentti