lauantaina, heinäkuuta 28, 2018

Omavaraisuudella turvataan myös reviirit – loppuuko ravinto?




Se kuuluisa idän ja lännen vedenjakajalla - me suomalaiset


Tänään otsikoihin on ponnahtanut kaksi asiaa - ”koko maan asuttuna pitäminen” [1 ja ravinnon riittävyys meille ihmisille, siis huonot satonäkymät [2 – Suomessakin, myös Ruotsissa.
Tunnetusti emme elä ilman vettä ja ruokaa – hengittääkin pitää. Nautimme vuosisadan helteestä, myös maailmalla – Algeriassa jopa Afrikan ennätys + 51,1 astetta C.

Miten onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään. Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1950 -luvulla oli noin 350 000 maaseututilaa – pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi olla korkeammalla kuin nykyään. Tänään tiloja lienee alle 50 000.


Ruotsalaiset ovat huolissaan – näin kirjoittaa Helsingin Sanomat ---

Ruotsi huolestui ruokahuoltonsa omavaraisuudesta – noin puolet Ruotsissa syödystä ruuasta tuodaan ulkomailta

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 24.7.2018 - 7:52
Asiapitoista tekstiä, joka ei olisi Suomessakaan Keskustan tai Paavo Väyrysen propagandaa.

Asiakokonaisuus tässä pitää sisältää myös "koko maan asuttuna pitämisen" - idean, joka oli arkipäivää vielä 1950-luvulla. Tuon ajan jälkeen alkoi kaupungistuminen hiljalleen kiihtyä, kun perintömaita ei kaikille lapsille riittänyt. Osa "pakeni" leveämmän leivän perässä Ruotsiin.

Suomella pitää olla vieläkin kunnianhimoisempi tavoite ravinnon osalta kuin tuo ruotsalaisten 80 prosentin omavaraisuustavoite.

Me saatamme iäkkäämmästä päästä muistaa ravinto- ja viljapulan, kun kävimme sotaa Neuvostoliittoa vastaan - tuolloin olimme aika-ajoin aseveljemme Saksan kolmannen valtakunnan varassa, viljaa laivattiin Hitlerin varastoista meille.

Nyt emme tule käymään sotaa venäläisiä vastaan, ei ole Jatkosotaan yllyttäneitä tahoja olemassa, kuten 1941. Nyt käymme todennäköisesti "sotaa" kuivuutta*, pakolaisaaltoja ja maailmanlaajuista ruokapulaa vastaan - ei vielä ensi vuonna, mutta todennäköisesti jo 10-20 vuoden kuluessa.

Meidän täytyy kiinnittää huomiota ravintotuotantoomme - alkaen nyt, ja siihen antaa yllykettä kansamme suuri tahto ylläpitää "koko maa asuttuna". Sekin on selvitettävä mitä, miten ja missä viljelemme (kasvatamme) - lajikkeet ja menetelmät voivat muuttua hyvinkin radikaalisti, puhutaan jopa "proteiinihyönteisistä"!

Ravintotuotantomme osalta maanviljelijöiden ja ravinnontuottajien määrää pitää lisätä, ja se tarkoittaa oma-aloitteista ravintokasvatusta, joka taas tarkoittaa palstatoimintaa pientuottajina - ehkäpä luomuna!

Aikanaan Neuvostoliitto selvisi osaltansa omatoimisella palstaviljelyllä - saatiin hapankaalia ja suolakurkkuja. Nyt on aika ajatella ja toimia - ympäristö muuttuu, ja se muuttuu varmasti.

* Vinkki: Tutkitaan mitkä olivat nykyisen Syyrian kriisin juurisyyt - mitä tapahtui Syyriassa 2006-10? Erityisesti mitä tapahtui Syyrian maaseudulla! [3


Kuivuus ajoi Syyriassa maaseutuväestöä kaupunkeihin


.
Meillä Suomessa maanviljelijä on todella vaikeuksissa – eikä suurikaan taseomaisuus auta tulokseen – kuin lainan kuihtuvina vakuuksina!

Yle: ”Loppuuko ruis ensi talvena? Ruokaturvan asiantuntija on huolissaan Pohjoismaiden viljavarannoista. Vaihtelevat säät ovat ajaneet maanviljelijät ympäri Pohjoismaiden ahtaalle. Ensi talvena erityisesti rukiista saattaa tulla pulaa … ”

Nythän sitten saadaan sitä halpaa ulkomaan ruokaa! Vakavasti ottaen kunkin valtion, ainakin Suomen on ylläpidettävä oma riittävän monipuolinen ja mahdollisimman suuri ravinto-omavaraisuus!

.
Entä omavaraisuus, ympäristönmuutos ja ilmastopakolaiset – puhutaan reviiripuolustuksesta

Ruotsissa roihuaa metsäpaloja ja Tanskassa maatalouden yli pyyhkäisee konkurssiaalto – Voiko pohjoismainen kesä olla liian kuuma?

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 24.7.2018 - 22:47
Todellisuus paistaa nyt täydeltä terältä. Gaia kuumenee, herää kysymys, onko nyt jo liikkeellä sellainen vyöry, joka ei pysähdy, vaan kiihtyy - alussaan hitaasti, mutta nopeutuen? Tosiaan Gaia kuumenee, olisiko jo totaalisesti jäähdyteltävä kulutustamme? [4
Mikä on suomalaisen ympäristöjälki? Entä amerikkalaisen? Nyt on ryhdyttävä omavaraisuusasteiden nostoon, ainakin ravinnon osalta. Nälkäisiin, liian nälkäisinä ei voi enää luottaa. Nälkä sumentaa.





.
Tutkimus kertoo, että me haluamme Suomessa pitää koko maan asuttuna
[ … on helppoa sanoa jotain inhimillistä, isänmaallista ja toisiamme huomioivaa, kun ei tarvitse vielä raottaa pussia – kyse siitä, missä asumme, missä teemme työtä ja missä nautimme vapaa-ajasta. Suomi on hyvä maa, ja sitä asuttaa Suomen kansa joko tiivistyy kaupungistuen tai sitten hajaantuen, halutessaan stressitöntä rauhaa, pienuutta ja idyllisyyttä kaukaa kasvunhuutokeskuksista … ]

Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta”

Ilkka Luoma 23.7.2018 - 19:11
Aivan ensimmäiseksi kaksi eri asiaa, kansalaisten halu ja sitten miten ja mistä maksetaan ne haja-asuttamisen käynnistämisen alkukulut. Nyt on kysymys edellytysten täyttymisestä - luontaisesti tai järjestetysti.
Miten luodaan hajautettu työnteko "koko maahan"? Kukaan, eikä mikään halua kirjaimellisesti koko maata asutuksi, on kysymys asutushajaumasta mallia 1940-50 luvuilta.
Ei Korvatunturille kukaan nytkään halua? Omavaraisuuden tavoittelu ajaa asutusta enemmän hajaantuen. Valtiovallan velvollisuus on ennen maailmanlaajuista ravintopulaa tukea kaikin keinoin maallemme ravinto-omavaraisuutta, tämä lisää asutushajautumista, erityisesti luomuviljelyllä.


Jatkamme samasta aiheesta ---

Suomalaiset haluavat pitää koko Suomen maaseutua myöten asuttuna mutta eivät elää siellä

Lukijakommentti: Ilkka Luoma 23.7.2018 - 20:48
Maailma kokee lähivuosina vaikean ravintopulan. Suomi on asukaslukuun saa nähden suuri maa, jossa on paljon viljelykelpoista maa-aluetta. "Koko maa asuttuna" merkitsee paljon mahdollisuuksia viljelyyn ja maatalouteen, sillä jo Euroopassa on valtioita, jotka eivät voi saavuttaa elintarvikeomavaraisuutta!
Me voimme auttaa, sillä Suomi voi olla jopa ylituotantovaltio monien ravintokasvilajien osalta. Näin paluu maalle on tosiasia ja se edesauttaa näin luontaista asutuksen hajautumista.



Entä nyt, kun asutuksella, työnteolla, ravinnolla ja reviiripuolustuksella on yhteinen merkitys – silti yhdistävänä omavaraisuutena?

Ympäristönmuutos voi kiihtyä hallitsemattomaksi. Se tarkoittaa ravintotuotantokatastrofia jonnekin ja ehkä toisaalle aivan uusia maailmanlaajuisia mahdollisuuksia – Venäjästäkö maailman ruoka-aitta? [5

Ympäristön muuttuessa saamme tänne runsaiden vesien äärelle paljon ilmastopakolaisia – eteläisestä Euroopasta, joka saattaa aavikoitua – ehkä vieläkin enemmän vanhoista siirtomaista, jotka lähinnä nykypäivän EU-Euroopan kolonnialistiset valtiot surutta ryöstivät satojen vuosien ajan – orjuuttakaan unohtamatta [6.

Evoluutio junaili satojen miljoonien vuosien aikana reviiripuolustuksen huolehtiakseen satunnaisesti tasapainoisen kilpailun myötä kullekin lajille elämän edellytykset ja sallitun elinpiirin – lisääntymistä varten, joka onkin evoluution ainoa tavoite ja lopullinen päämäärä, jo yli miljardin vuoden ajan.


Lisää työntekijöitä maalle - ehkä jopa luomuilemaan



Viitteet:
[6 Kts. Erik Dammann ”Tulevaisuus käsissämme” -Otava 1981


...
EKSTRA

TORSTAINA, JOULUKUUTA 25, 2014

Reviirien hallinnalla omavaraisuuden omistajaksi

(Erimieltä, kiistellään ja lopulta soditaan – on kysymys rajallisesta reviirien hallinnasta 1] ja tavoitteista saavuttaa suurempi omavaraisuus. Kaikilla sodilla, eskalaatioilla ja väkivallalla on syynsä – syytöntä sotaa ei ole)

~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -
[ …
pax romana kesti 206 vuotta, oli riittävän väkevä ”keskusvalta” Rooma, joka määritti vahvalla armeijalla rajat, joiden sisään jäi riittävä pinta-ala huolehtimaan tämän keskusvallan tarpeet ja niiden tyydytyksen, kunnes mukavuudenhalu ylitti ponnistelut reviirien puolustamiseksi – kun hyökkäyskään ei enää luonnistunut … ]
Tänään maailma vetää viimeisiä henkäyksiä yhden valtion hegemoniasta, valvonnasta ja puuttumisesta muiden kolmansien asioihin – maailmanpoliisina 2], jolle on haettu hyväksyntä sanoista – demokratia 3], vapaus ja avoin kilpailu.

Vastapainoksi ollaan saatu vakoilu
4], urkinta, valvonta ja massiiviset sotavoimakeskitykset ympäri maapallon – sekä liittoumat, jotka valvovat joukkoon kuuluvien reviirejä ja 'vapaan kaupallisuuden' omavaraisuuspyrkimyksiä 5] – siis turvattua raaka-aineiden ja energian saantoa 6]

Vuosimiljoonainen eläin- ja eliökunta on elänyt symbioottisessa omavaraisuudessa
...

Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 175417

DOC ravintopula_omavaraisuus_26072018.doc – OpenOffice Writer
PVM 26072018

1045_9560 – 13:05|13:50

3 kommenttia:

Ilkka Luoma kirjoitti...

Luodaanko tässä nyt katastrofin siemeniä EU-Brysselin toimesta ja "ohjauksessa"? Nyt on otettava tilanne omiin käsiin - kuten tekivät islantilaiset aikanaan omassa (finanssi)kriisissään. Nyt on aloitettava omavaraisuuden ja varmuusvarastojen pitkäjänteinen suunnittelu. Kaupunkilainenkin kun tarvitsee kuulemma ruokaa.

...
~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005796830.html -

"Lännen Media: EU ei myönnä kriisiapua maatalouden kuivuus­ongelmaan, koska rahaa sen hoitamiseen ei ole

Kuivuusongelma on niin laaja, ettei EU:lla ole rahaa ongelman hoitamiseen, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo ... " -HS

.

Ilkka Luoma kirjoitti...

Katovuoden kriisipaketista vallitsee harvinainen konsensus
Ilkka Luoma 21.8. 4:42
Jokaisen itseään omillaan pitävän tulee valtionakin ylläpitää riittävää omavaraisuutta*, kriisivalmiutta ja ravintoketjua "pellosta kauppaan", jotta kansakunta voi selvitä useampienkin katovuosien yli toimintakykyisenä. Tässä huomio kiinnittyy naapureihin, joiden kanssa on yhteinen maaraja. Naapuriapu ja -suhteet ovat merkitseviä, kun hätä iskee. Olemme nyt sellaisella ajautumiskurssilla, että katastrofin mahdollisuudet voivat olla "oven takana".

Ilkka Luoma kirjoitti...

2. U
.

Katovuoden kriisipaketista vallitsee harvinainen konsensus -HS
~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005797512.html -
.
C: Ilkka Luoma 21.8.2018 - 4:42

Jokaisen itseään omillaan pitävän tulee valtionakin ylläpitää riittävää omavaraisuutta*, kriisivalmiutta ja ravintoketjua "pellosta kauppaan", jotta kansakunta voi selvitä useampienkin katovuosien yli toimintakykyisenä. Tässä huomio kiinnittyy naapureihin, joiden kanssa on yhteinen maaraja. Naapuriapu ja -suhteet ovat merkitseviä, kun hätä iskee. Olemme nyt sellaisella ajautumiskurssilla, että katastrofin mahdollisuudet voivat olla "oven takana".

.