maanantaina, maaliskuuta 28, 2005

Lähitulevaisuuden Suomalainen maallepako

Kesäisin päätiemme ovat perjantaisin täynnä autoja nokka kohti maaseutua; mökkirantaan tai sukulaisserkun luokse heinätöihin. Kaupungistumisestamme huolimatta kaipuumme maaseudun rauhaan on koko ajan lisääntymässä. Kesämökkien määrä on asukaslukuumme nähden ainutlaatuista. Suurin puolueemme on myös tukevasti maaseudun edunvalvoja, pääministerimmekin hakee itse joulukuusen omasta metsästään.

Yltiötehokkuuteen pyrkivä liike-elämä pakkaa ihmiset Kehä III:n sisäpuolelle. Kvartaalitalous ajaa työvaltaiset operaatiot maailman kulutusmetropoleihin jo alhaisen palkkapolitiikan takia. Me emme voi työllistää itseämme perustehtävillä. Me voimme hyödyntää koulutustamme ja suuntautua suunnitteluun ja korkeateknologiaan; näitä operaatioita voidaan tehdä missä päin Suomea tahansa. Informaatiologistiikka on saatettava voimallisesti palvelemaan jokaista neliötä koko Suomessa. Voimme myös tukea innovaatioita järjestämällä koulutuksemme niin houkuttelevaksi, että saamme myös ulkomaalaisia opiskelijoita maahamme. Meidän luonnonarvomme ovat tulijoille bonuksena.

Lapsen kasvatukselle ja herkkyydelle havaita ympäröivää luontoa on ensiarvoista, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus väkevöittää tuntemuksiaan kokemalla maaseuden henkeä luonnon ehdoilla. Kosketus puhtaaseen luontoon tulee olemaan suurimmalle osalle maailmassa lähes täysi mahdottomuus. Me olemme etuasemassa. Luonnon arvostus tulee kokemaan uudelleen heräämisen. Meille on vihdoin selkiytymässä totuus, että lähtökohtamme ovat puhtaasti luonnossa. Arvostus kasvaa kokemuksien myötä. Lapsemme oppivat, että maito tulee lehmästä eikä valintatalon kylmäkaapista.

Väestömme maallehajautuminen tuo täysin uusia ammattaja. Eduskunta on säätänyt mainiot kotitaloustulovähennykset; tätä systeemiä on edelleen kehitettävä. Palveluyhteiskunnan tehtävä on palvella ja suuri osa työpanoksistamme suuntautuu palveluihin, näitä asioita ei voi ulkoistaa vieraille maille. Meidän on aikaansaatava vain se määrä kansainvälistä kilpailukykyä, että saamme maksettua tuontimme, erityisesti energiamme. Sisäistä kauppaamme voimme kehittää työvaltaiseen suuntaan. Työtehtäviä saamme rakentamalla maanlaajuiset tavara- ja informaatiotiet huippukuntoon. Etätyö mahdollistuu tietoverkkojen myötä. Kunnat ja kaupungit voivat ottaa tietoinvestoinnit enemmän haltuunsa, kaikessa ei aina tarvita sitä perinteellistä operaattoria.

Tasapainoinen kyky havaita ympäristöään takaa kunnioituksen herkkään luonnonkiertoon, jonka väkivaltaista ihmissäätelyä tulee ratkaisevasti vähentää. Olemme vain pieni osa luontoa, jonka toimintalakeja emme hallitse.

Sekä maaseudulle että kaupungeille on sijansa. Kumpikaan ei voi elää toisen varjolla. Maaseutu antaa kaiken sen, millä elämme. Kaupungit antavat tuulahduksen sykkeestä, jota voi aika--ajoin käydä kokemassa. Kaupungit luovat kysyntää innovaatioiden tiivistymistä, joista hyötyvät kaikki osalliset, mutta kaupugit eivät voi jatkaa kulutuskeskeistä malliaan. Kaupungit ovat kehittyneet kiihtyvän kulutuksen vertauskuviksi. Harmonia edellyttää tasa-arvoista asemaa ja arvonantoa. Suomen rikkaus on vaihtelevuus; velvoitteemme on tasapuolisesti pitää yllä yhteiskunnan rakenteita, jotka tukevat myös "maallepakoa". Ihminen on osa luontoa ja tarvitsee sitä pitääkseen yhteyden elämisemme mahdollistajaan.


Ilkka Luoma
(kirjoittajana arvostan lapsuusvuosieni kesiä, jolloin sain kokea maaseuden väkevät elämisen tuoksut, toivoisin myös lapsiemme pääsevän kokemaan luonnon olemassa olon sen omassa elementissään. Juuremme ovat mullassa)

Ei kommentteja: