Jääkarhuilta vietiin/ viedään elinympäristö
Pariisissa
maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1,
jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme –
ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun
takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?]
perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?
Ilmastonmuutos
on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat
kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat
monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.
Elämän
monimuotoisuuden tekijät ovat vuosimiljoonaisessa evoluutiossa
[2, joka ”osaa jakaa sääntöjä”
kierrossa olevalle biomassalle – olla ”kuollut” eloa
aikaansaavana ja ”elossa”, ollen aiempia kuolleita syövänä
hyväksikäyttäjänä –
Helsingin
Sanomat - 'Vieraskynä' julkaisi kahden asiantuntijan – prof. Leif
Shulmanin ja prof. Ilari E. Sääksjärven toimesta
hätkähdyttävän kirjoituksen tästä Elämän monimuotoisuudesta,
jolla on hienolta kuulostava nimi – biodiversiteetti [3
---
.
Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella – Näin on käymässä Suomen metsissä
Ilkka
Luoma kommentti: 8.9.2018 – 7:40
Professoreiden
teksti HS-Vieraskynästä on Elämänpelin avauskirjoitus.
Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella.
Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme
johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen
200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian
nopeasti.
Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4".
Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.
"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.
Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.
Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.
Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa? [T]
Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4".
Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.
"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.
Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.
Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.
Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.
Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa? [T]
Puhalsimme itsemme ongelmien aiheuttajaksi
…
Viitelinkit
kohtiin * ja **
[
* Biomassasuhteet ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html
-
ja ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html
–
Ote toisesta:
” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon
tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan.
Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas
aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja
vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme
ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa …
”
[**
Hitaat muuttujat ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html
–
Laajemmassa merkityksessä!
Jatkokertomus
liittyen biomassoihin, niiden keskinäisiin yhtälöihin ja
suhteisiin
Aikanaan
jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja
Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella
tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus
ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis-
ja koko muulle eliökunnalle.
Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.
Nyt PNAS julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]
Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.
Nyt PNAS julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]
Ylläoleva
saateteksti liittyy kirjoitukseen:
Ote
ylläolevasta linkkikirjoituksesta: ” … Olemmeko
erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on
vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat
biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta.
Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes
”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia
biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista
biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa … ”
Viitteet:
…
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
biodiversiteetti_09092018.doc – OpenOffice Writer
PVM
09092018
614_6163
– 09:27_09:37_16:47
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti