Heinäpelto mennään mukaisesti - kun tarvittiin käsipareja
Olemme
elintasovaltio, me olemme kuulemma onnellisimpien joukossa ja ruokaa
on riittänyt ilman nälkäkuolemaa – jokaiselle, joka on vain
hakenut sitä leipäjonoista [1.
Punaiset ale-laput [2
auttavat ruokakaupoissa ahdingossa olevaa ja pakastin on tuossa
keräilyssä oiva väline ---
Omavaraisuus
[EKSTRA]
on eläinkunnassa evoluution luoma vakio, ollut aina – paitsi
lemmikkielämillemme, joita pitää ruokkia muun muassa kissanruoalla
– kaupasta. Muutoin villi luonto ravitsee itse itsensä, tai
muutoin kuolee pois nälkiintyneenä ja/ tai poissyötynä, kun
heikkous ei enää jaksanut puolustaa itseään.
Luonnon
laki on armoton, mutta ystävällinen – se on sattumaa, toinen saa
ja toinen ei – sinnikkäät selviytyvät pidempään...
Meillä
ihmisillä on yhteisöllisyys, joka tarkoittaisi reviiripuolustusta
[3
– samankaltaisten ja -henkisten kesken, jolloin yhdessä haetaan,
noudetaan – tuotetaan ja jaetaan esimerkiksi ravintoa, jota myös
kaupunkilaiset tarvitsevat, vieläpä joka päivä.
Nyt
maataloutemme, jonka pitäisi parhaimmillaan taata meille jopa
omavaraisuus – on pulassa, sadot huonoja, kuivuus ja mitä muuta
vielä – entä ensi kesä, saammeko jälleen katovuoden?
…
Helsingin
Sanomat julkaisi hienon, koskettavan ja todellisen tekstin
maatalousyrittäjästä, jonka voimat voisivat olla jo loppu, mutta
yritteliästä ei laiteta, vaan on koetettava mennä eteenpäin:
Pienen pojan unelmasta tuli eloonjäämiskamppailu – kauhajokisen maitotilallisen tilitys
[
~ https://www.hs.fi/paikalliset/kauhajoki/art-2000005824371.html
- ] -Erja
Pekkala
– Kauhajoki -lehti
Ilkka
Luoma -kommentti: 13.9.2018 - 8:39
Tämän
lukiessani tuli hyvä mieli. Ei sen takia, että maajussia
"kurmootetahan", vaan siksi että hän sanoi suorat
sävelet.
Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.
Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.
Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.
Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.
Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.
Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä. [T]
Olemme täällä kaupungeissakin huomanneet, että mekin tarvitsemme ruokaa, vieläpä joka päivä! Ravinnon täytyy sinne kauppaan jostain tulla, ja sen pitää tulla kotimaasta niin paljon kuin mahdollista.
Omavaraisuus valtiollisena ominaisuutena on näinä ympäristömuutosten vuosina viisautta ja kaukokatseisuutta. Nälkä on huono isäntä, se ajaa väkivallan edellä.
Laatu maksaa, tosin tänään keskiarvoperhe ei käytä ravintoon enää kuin noin reilu 10 prosenttia (Suomen Pankki), vielä 1940-luvulla prosentti oli yli 30. Tänään ylensyöneitä on enemmän kuin koskaan [4.
Suomi voisi olla puhtaan luomutuotannon huippumaa, jonka tuotteista varakkaat kiinalaiset ovat valmiit maksamaan paremman hinnan kuin me itse.
Meillä on pinta-alaltaan suuri maa, ja voisimme olla laaturavinnon vientimaa. Ilmasto muuttuu, viljelyolosuhteet muuttuvat. Nyt on otettava maatalouden tuotekehitys valtiovallan erityiseen huolehditaan - kärkihankkeeksi.
Maajussi ansaitsee arvonsa laatutuottajana ja kaupunkilaisten elättäjänä - sanan mukaisesti. Osta suomalaista ja näin ylläpidetään omaa ravintotuotantomme - muutoin vaikeina aikoina voi tulla nälkä. [T]
…
Mitä
teemme nyt, kun maalla ei ole enää niin mukavaa?
Helppoa
kuin heinän teko – turvaamme omaamme, tuemme maajusseja, ostamme
kotimaista, vaikka se onkin halpuutettu väärin ja oikeastaan vain
maajussin selkänahasta, kun luki tuon HS-jutun (alun perin Kauhajoki
-lehdestä), niin monilla varmaan aukesi silmät.
Tuetaan
omaa maataloutta, sillä se on varmin keino saavuttaa vaikeita aikoja
ajatellen ravintopulasta selviytyminen, … vaikka tuo itäinen
naapuri voi kasvaa ravintolaariksi [5,
myös meille, jos ymmärrämme yhteistoiminnan ja turhan räkyttämisen
tarpeettomaksi.
…
Onko
omavaraisuus hyve vai rasite?
Ote:
” … Miten
onnistumme koplaamaan asuttamispolitiikan työnteko- ja
oleilualueineen ja ruokahuollon eli ravintoketjun pellosta pöytään.
Helposti, sillä noilla kahdella on selvä syy-yhteys. Vielä 1952
oli noin 331 260 maaseututilaa –
pieniä ja monilapsisia maanviljelysperheitä. Omavaraisuuskin taisi
olla korkeammalla kuin nykyään. Vuonna 2025 tiloja
lienee noin 37 000
… ”
...
Maaseutunuorten
tulet teiden varsilla – mitä teemme huomenna ja ylihuomenna?
1
604 lukijakommenttia ylläolevasta aiheesta linkin ~
http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=1320646
–
alta – ORIG 30.06.2015
– lukuavauksia oli 93 196 siihen mennessä kunnes keskustelupalsta
suljettiin vuonna 2016.
Ote:
”Kansalaiset
muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin
(nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) -
jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu,
tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa
tuottava ja työtä antava - jeps, tämäkin
tiedetään.
Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”
Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle - vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan - arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä - jeps, tämäkin vielä tiedetään … ”
...
PS.
Ehdotan
vapaaehtoista
”positiivista lisäveroa” kotimaisten ravintotuotteiden
alkutuottajille – kaupan loppuhintaan lisättynä solidaarisuuden
osoituksena, vaikkapa 4-8 prosenttia, ja puolet saisi vähentää
maksamistaan valtion veroista – tämän päivän tietoteknisin
välinein tuon operoiminen ei ole mahdotonta, jos vain halua ja
vastuuta omistamme löytyy ---
...
Viitteet:
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
maatalus_ikeessa_13092018.doc – OpenOffice Writer
PVM
13092018
661_5931
– 11:31_17:24
1 kommentti:
"Maailmaa uhkaavasta ruokapulasta haastattelussa ruokaturvan asiantuntija Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:ssa. Tulevaisuuden ruoasta keskustelevat apulaisprofessori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta, kokki Harri Syrjänen ja johtaja Heli Arantola HKScanilta. Juontajana Markus Liimatainen" -Yle
.
~ https://areena.yle.fi/1-4247202 -
.
Lähetä kommentti