-- Ilkka Luoma --: Biomassojen tasapainoyhtälö yhä löytymättä!

maanantaina, joulukuuta 04, 2023

Biomassojen tasapainoyhtälö yhä löytymättä!

BIO|2724|456784|MASS | DRAFT 0.8

Piirros: ~ https://www.nature.com/articles/s41467-023-43426-5 -

Kysymys: "Onko biomassojen keskinäislajikohtainen tasapaino järkkymässä, ja mitä seurauksia sillä on evoluutio kehityskaavastolle, jos sillä on erityinen toistuvuus -vaikea rasti meille ihmisille (?) - ymmärtää, näinkö?

Vai heräämmekö ajoissa, ellei jo ole liian myöhäistä!

****

ilkka.luoma

2023-12-03 -- 12:23:22

PROLOGI - Kierrossa olevien biomassojen kehitys, miten ihmisen vaikute on siihen vaikuttanut?

~ https://www.nature.com/articles/s41467-023-43426-5 -
" .. megafauna liittyy pikemminkin homo sapiensin leviämiseen kuin ilmastonmuutokseen .. "

__ __ _
[20U14] - Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista "kaavallisista" geeniperimistä ---

– alkuaan ehkä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”.

.. .. ..
YLE TV1 esitti sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset” 1], jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi, jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi. Olemme näin kuolemattomuudessa kiinni

[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -]

1] YLE TV1 ~ http://areena.yle.fi/tv/1661983 -

Olemme lajiintunut kopio aikojen takaa

Ihminen on myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla, käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.

__ __ __ __
Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen kaavasto

Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.

Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2] ]

Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.

Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … -kumpiako on "liikaa"? ]

Tänään toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme ahdinkoon” 3] muun muassa robotisaatiosta 4], joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla vähentää ihmisten omaa työtä 5] elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille palvelemaan toinen toisiamme 6] ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet, että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme rakkauden kautta lisääntymään 7].

Luonnon oma vuosisatamiljoonainen robotisaatio osaa nähdä metsän puilta!

Luonto on monikirjorobotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8] maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan, jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin” 9].

Mikä erottaa ihmisen parviälyrobotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?

Meillä kehitys on vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –

Me siis syömme a) täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b) ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua, ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta biomassaamme.

Miksi haluamme enemmän ja nopeammin?
[ . elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? . ]

Tekoälyllinen robotisaatio halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat” sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja oikeutena lisääntyä *].

Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.

.. .. .. ..

EKSTRA

Biodiversiteetti!

~ x -

"x"

__ __