Näytetään tekstit, joissa on tunniste alusmaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste alusmaat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2016

Brysselin kostonisku, uskoen tekonsa oikeuteen


(Otsikko on hätkähdyttävä – ja yhtä hyytävä oli Belgian kuninkaan Leopold II:n |1 toimet Afrikan Kongossa; tapetun mustan kuitiksi kelpasi tuotu vasen käsi, jolla nosti tapporahan. Rujon hyytävää, ja aina viattomat kärsivät)

[ … sivusta seurannut Erkki halusi nähdä kaikki kuvat itsemurhaiskijöiden aiheuttamasta katastrofista, siksi taajaan meidänkin media lietsoo aihetta |2. Tätäkin lentokenttä ja metroiskua on huudatettu uutisoinnissa |3 – toistokierteellä – jo kymmeniä kertoja – ja kaikki tämä palvelee iskun tekijöiden takaisia voimia, jotka juuri haluavat tämän julkisuuden! … ]


Eurooppa on sovelias kohde. Lontoo, Pariisi, Madrid ja nyt Bryssel – näillä täytyy olla jokin yhteinen nimittäjä – unohtamatta 9/11 kaksoistornien lentoiskua.  Yhdeksi nimittäjäksi saamme Naton – lännen sotilasliiton. Tämä ei riitä. On jotakin muutakin, paljon patoutuneempaa. Tarkastellaan historiaa |4. Eteen tulee vääjäämättä kolonialismi |5
|5 Kolonialismi ja imperialismi ~ http://www.tieteessatapahtuu.fi/0805/sarkka.pdf -


Lähi-itä on ruutitynnyri

Koko Lähi-itä oli englantilaisten ja ranskalaisten hallinnassa |6. Rajoja piirreltiin mielin määrin ja raaka-aineita vietiin Eurooppaan pilkkahintaan. Omaa kristillisyyden uskoa vietiin alusmaihin – jo läheisen Jerusalemin tähden, olihan se kolmen uskonnon alkukoti.  Täytyy myös tarkastella arabien, muhamettilaisten ja juutalaisten kipupisteitä |7 – unohtamatta valkoisen eurooppalaisen isännän otteita.


Kolonialismi

Eurooppalaiset valloittivat miltei koko maapallon – Amerikoista Aasiaan. Tavoitteena oli saada riittävä raaka-ainesaanto kehittyvälle teollisuudelle, siis lopulta kulutukselle, jonka myötä muun muassa kuningashuoneet rikastuivat ylläpitämään sotavoimia ja laivastoja tuoden järjestystä valloittamillaan alueilla. Alussa esitetty yhteys mustan Afrikan liitoksesta Belgiaan oli karmeudessaan poikkeuksellinen.

On selvää, että eurooppalaiset isäntämaat ryöstivät alusmaitaan. Alusmaina olivat myös Lähi-itä, Afrikka ja Aasia – juuri sellaiset valtiot, joista tulee nyt EU - Eurooppaan hallitsemattomasti pakolaisia |8 – elintaso- tai muista hädän syistä.

EU – pääkaupunki Bryssel on ottanut paljon vierastyöläisiä kaupunkiinsa, niin paljon, että sinne on muodostunut puolittaisia ghettoja, kuten Ranskaankin. Muistamme Ranskan mellakat jo kymmenen vuoden takaa |9. Kaikkeen tähän juontuu syy-yhteydet dominoina kolonialismiin. Voisimme varovaisesti sanoa, että nyt niitämme sitä mitä kylvimme. Ihmisten muisti on pitkä.


Euroopasta lähti liikkeelle maailman vallankumous

Uteliaina ja riittävän laivanrakennustekniikan kehittäneinä muun muassa portugalilaiset ja espanjalaiset löytöretkeilivät itselleen uusia mahdollisuuksia laajentaa valtaa, kauppaa, ryöstöä ja kuningashuoneidensa rikastumista tai niiden velkojen maksua.  

Muistamme koko Väli- ja Etelä-Amerikan valloituksen. Tuolloin ja myöhemminkin oli kiivaimmillaan ristin ja miekan tie |9 – alkuasukkaan kuin eurooppalaisen henki oli halpa. Valkoinen koki olevansa ihmisyyden herra – hyväksymässään sivistyksessä.


Nyt tämä vallankumous on kesken –

EU on suurimman haasteensa edessä. Rajat pullistelevat, pakolaisia tulee kaikista väylistä, ja kun tukit yhden – aukeaa toinen. Voimme vain arvailla kuinka paljon pakolaisten sekaan on soluttautunut ”soluja”, jotka vain odottavat toimenpidekäskyjä – jopa Suomeen. Olemmehan Irakissa USA:n rinnalla kouluttamassa kurdeja sotimaan |10. Olemme myös Afganistanissa – talebanien ja muslimien maassa |11.


Miksi Euroopassa ei katsota asioita niiden ytimiin?

Nyt uutisointi tuottaa aineistoa hirveyksistä, kuolleiden määrästä – haavoittuneista, verisistä kuvista ja meidän vapaudesta kuin erinomaisuudesta kansojen joukossa. On aivan selvää, että teot ovat ehdottoman tuomittavia, mutta tuon hokeminen ei estä seuraavia iskuja.

Nuo seuraavat iskut estyvät vain yhdellä tavalla; on avattava kaikki mahdolliset keskustelukanavat ja tartuttava härkää sarvista ja katsottava tämä syy-seurauksien dominopeli sen alkujuurille saakka. Ei ole muita vaihtoehtoja.


Maapallo ei ole vain lännenmiehen pallo,

 … se ei ole mustien pallo – ei kiinalaisten pallo. ei myöskään minkään yhden uskonnon pallo. Me olemme ihmiskunnan ja muun biosfäärillisen elämän pallo, jonka kaikki ihmisyyden voimavarat on keskitettävä jättimäisen ympäristö- ja ilmasto-ongelmien hoitoon |12. Tuohon hoitoon tarvitaan niin muslimi, kristitty kuin pakana tai keltainen -, punainen -, musta - ja valkoinen mies.


Lopulta kysyn miksi me suomalaisina olemme Afganistanissa ja Irakissa kuin Afrikan Malissa? |13 Eikö meidän olisi syytä keskittyä omiin ongelmiimme – näin me emme luo alustaa meille näihin terrori-iskuihin. Kantavatko päättäneet poliitikot vastuunsa, jos me saamme ensimmäisen iskun|14 tänne rauhaisaan lintukotoomme?


EXTRA
Terrorismin taakse kätkeytyy pohjaton epätoivo ja mistään välittämätön piittaamattomuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/07/terrorismin-takana-piilee-eptoivo.html -



Tekstiin liittyvät viitenumerot

|4 Eurooppalainen siirtomaapolitiikka ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppalaisten_siirtomaavalta -
|6 Picot & Sykes salainen sopimus ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Sykes%E2%80%93Picot_Agreement -

|7 [tyhjä]


|12 Ympäristö- ja ilmasto-ongelmat ~ http://www.hs.fi/tiede/a1458537700454 -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja



AL | US | PZ | BL | BLOG 72005
---22032016---

DOC: Kostoisku_terrorismi_22032016 Microsoft Word Starter

615 | 735



.

perjantaina, toukokuuta 16, 2014

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

EU-Eurooppa ”kituu” tasevauraana työttömyydessään ja osin kilpailukyvyttömyydessään, entisestään velkaantuneena – lähinnä hinnoittelun eli tuotannon kokonaiskustannusten vuoksi. Taseomaisuuskin 'elää' kysynnän ja tarjonnan myötä. Velkojemme vakuuksina olevat omaisuuserät voivat laskukierteen kiihtyessä romahtaa ja näin olemme totaalisessa pankkikriisissä.

Eurooppalainen vauraus, tuotantokyky ja palkkakehitys ovat seurausta paljolti löytäretkien avaamasta siirtomaapolitiikasta. Suuret valloittajat – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Belgia, Hollanti – ja vähäisemmin Italia ja Saksa – iskivät alusmaidensa suonta tuomalla liki ilmaista raaka-ainetta tuotantokoneisiimme.



Siirtomaapolitiikka synnytti maapalloa ajatellen epätasapainon raaka-aineiden, jalostuksen, energian ja työnteon osalle – me eurooppalaiset pääsimme irtiottoon hamstraamalla osin asein ja kirkonkin avulla materiaaliset ja myös henkiset tuotannontekijät – teettämällä halvalla louhinnan ja tuomalla raakamateriaalit omalle työnteolle, jolloin saimme valtavan etumatkan jalostusarvossa 1] kehitys- eli (entisiin) alusmaihin nähden.



Kun erityisesti Englanti menetti siirtomaansa toinen toisensa jälkeen,

hoiti Englannin pönkitystä englantilainen kansainyhteisö edelleen entisen emämaan ”ruokinnasta” - raaka-aineina, puolivalmisteina ja myös työntekijöinä Englannin tehtaisiin ja palveluihin. Näin Euroopan maat entisestään rikastuivat myöhemmin nousevaan maailmaan nähden – josta hyvänä ilmentymänä voidaan pitää nykyisiä BRICS maita 2] ---



Nyt EU-Eurooppa kipristelee tasevauraana,

hyvin koulutettuna ja tuotannonvälineet omistavana ”valtiojoukkona” - EU:na valtavan työttömyyden ja henkisen paitsion ikeessä. Työt ovat paljolti karanneet/ siirretty 3] alusmaihin ja erityisesti kaukoitään – Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan ja Bangladeshiin 4] – entisiin siirtomaihin, paitsi Kiina – jota tosin kupattiin Oopiumsotien aikana reippaasti.

Me eurooppalaiset tuotantolaitosten omistajat siirsivät käsityövaltaisen työn Kiinaan, koska toveri siellä oli paljon halvempi, ahkerampi ja työteliäämpi – eikä ollut ammattiyhdistysliikettä 5] vaivoina haettaessa maksimaalista voittoa ja tuotantomäärää.

Halpojen toverien työ oli niin edullista, että vaatteetkin tulevat lähes kaikki kaukoidästä – T-paitaa ei kannata EU-Euroopassa tehdä, koska ammattiyhdistysliike osasi edunvalvontakoneistona nostaa toveripalkat korkealle, jolloin tovereista tuli myöskin omistajia – auton, asunnon, kesämökin ja valtavan kulutusrojumäärän … osalta. Entä, jos kiinalaiset ja intialaiset omistaisivat yhtä paljon kuin me ja kuluttaisivat saman verran – per capita?



Nyt herääkin oleellinen kysymys,

miksi meillä menee edelleen vauraina, niin ”huonosti”, vaikka monilla EU-euromailla on maailmanhuippua oleva sosiaaliturva, eläkejärjestelmät, terveydenhoito, ja massiiviset demokratian toteutumisen valvonta- ja ylläpitojärjestelmät; niin hyvät, että entisten alusmaiden toverit haluavat samoile apajille – onko meillä sittenkin joitain velvollisuuksia?



Miksi meillä menee ”huonosti”, johtuu yksinkertaisista syistä

ulkoistimme työmme itseltämme pois ja nyt haluamme ulkoistaa loputkin automaatiolla robotiikalle 6]. Emme enää halua tehdä normipäivää – haluamme lisää vapaa-aikaa ja ostovoimaa; tämä on se kestämätön yhtälön osa. Kansa ja ihmiset tarvitsevat työtä – jo psyykkeenkin takia.



Elimme jo liian kauas työnteon säännöllisyydestä -

tähtäsimme näyttö- ja vertailutalouteen, joka taas tarvitsee jatkuvaa kasvua, mikä taas on vähänkään pidemmällä juoksulla täysin mahdotonta. Nyt kehitys- eli entiset siirtomaatoverit ottavat oman osuutensa maapalloyhteisistä varannoista ja kuten tiedämme heitä on paljon – paljon enemmän kuin meitä eurooppakuluttajia! Lopulta meidän EU-keskuspankkimme EKP:n setelipainokone 7] ei voi paikata menetettyä työtämme ja sen saavutuksia – jalostusarvoa, painetulle rahalle pitää löytyä katetta!



Herää lopulta eräs yllättävän mielenkiintoinen kysymys

Kysymys siirtomaista ”ryöstämiemme” raaka-aineiden, puolivalmisteiden, halpatoverien käytön ja pääomakikkailujen tuotosta kulutuspääomaamme ja ostovoimaamme – Onko se määrältään juuri se osuus, jota nyt otetaan meiltä pois, siirtyneenä työnä, valmistuksena ja kulutuksena. Onko tämä meidän tiedostamatonta kehitysmaavelanmaksua! 8]



Kuinka paljon me kuppasimme, ja nyt - kuinka paljon me menetämme?

Onko pää tullut vetävän käteen ja saammeko nyt sitä samaa lääkettä, mitä syötimme alusmaille, kun rikkauden avaimia heiltä riistimme. ”Sitä syöt mitä kylvät” – vanha sortavalalainen sanonta on jälleen voimissaan. On tullut velanmaksun aika.



Eikä tässä vielä kaikki

nyt tasapainosuhdetta jäytää meihin nähden ”siirtomaatoverien” huomattavasti suurempi määrä ja kun tulotaso hiljalleen tasaantuu (meillä reaalipalkat palkat laskee 9] ja kehitys- ja kehittyvissä maissa nousee) – niin meille jäävä yhteisen maapallojakolaskun osamääräosuus on paljon pienempi kuin oli yltäkylläisyyden aikakautena ~1940 – 2020 aikana. Toivottavasti tämän materiaalisen menetyksen korvaamme nousevana henkisyyden aaltona, josta kumpuaa ymmärrys, ettei kaikki ole meidän – meidän lännenmiesten! 0]



Lopuksi on todettava tylysti vielä eräs totuus, jota emme uskalla katsoa silmiin

se on ympäristörasite, siis ilmaston- ja ympäristönmuutos *]. Me päästimme valtavat määrät hallitsematonta ympäristömuutosta maaperään, meriin ja ilmakehään viimeisten 150-200 vuoden aikana, siis juuri silloin kuin kasvatimme itsellemme ylivertaisen ostovoiman ja materiaalien kuin energiankäytön massiivisuuden.



Mikä on meidän ympäristöjälki,

kun laskemme sen per capita suhteella viimeiselta 200 vuodelta verrattuna vaikkapa tämän päivän suurimpaan ympäristömuuttajaan – Kiinaan. Se on helppo sanoa, kiinalaiset ja intialaiset ovat kokonaissummana 200 viime vuodelta ”kehitysmaaluokassa” ympäristöjäljen jättäjinä meihin eurooppalaisiin, japanilaisiin ja pohjois-amerikkalaisiin nähden!



Avammeko nyt silmämme kehitysmaavelanmaksulle,
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille – ]

aukeaako ymmärryksemme näkemään todellisuus sille, miksi nyt meillä menee ”huonosti”, vaikka olemme edelleen maailman suurimpia kuluttajia per asukas. Voidaankin sanoa, että edelleen syömme kehitysmaatoveriemme riisikupeilta.

...
Herääkö nokkeluutemme tekemään jotain, jolla tasa-arvoisempi maapalloyhteisten varantojen jako onnistuisi. Länsi ei ole enää kuin pieni osa maapallon väestöstä – nyt ei enää ole meidän vuosisata – se menetettiin Kiinalle **], joka on jo nyt maailman suurin talousvaikutteiden luoja ja operoija ***].


VIITTEET
1] Kaikki markkina- ja kilpailutalouden ekonomistit vannovat jalostusarvon nostamiseen – ostamme vain raaka-aineita, jalostamme sen korkeateknologiatuotteiksi suurella innovaatiotaidolla ja kekseliäisyydellä sekä viemme takaisin raaka-aineiden vientimaihin – mikäli heillä on varaa niitä ostaa; muutoin myymme kolleegamaillemme tai itsellemme.
2] BRICS[A] maat ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/BRICS – 40% maapallon väestöstä; Argentiina haluaa mukaan!
3] Työpaikkojemme ulkoistus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25507-valkoisen-miehen-maailmanvalloituksen-lopputulos -
4] Esitoiminnallinen ihmisrobotisaatio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
5] Ammattiyhdistysvastuuta – alennetaan palkkoja ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/33153/ketju/palkanalennukset_turvaksi_tyopaikkojen_sailymiselle – kirjoitus vuodelta 2008!
6] Robotisaation uustyönjako! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-lykkyytt-mihin-meit-tarvitaan -
7] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
8] Kasvuhokeman jälkeen palaamme juurillemme? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61500-kasvun-loputtua-palaamme-juurillemme -
9] Ulosmittasimme liikaa palkkoja! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 -
0] Lännenmiehen ymmärryksessä puutteita? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/lannenmies-ei-saata-ymmartaa.html -
*] Mihin katoaa peltojemme hiili? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne -
**] Kiina – maailman johtovaltio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html -
***] Maailman suurin talousvaikuttaja? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/05/kiina-on-jo-maailman-suurin.html -

EXTRA
Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme tulevina vuosina? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

SENT
Cc: petteri.orpo@eduskunta.fi ; Sasi Kimmo ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; pekka.sutela@lut.fi ; hannu.takkula@europarl.europa.eu ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jussi.halla-aho@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; carl.haglund@defmin.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; paula.risikko@stm.fi ; olli.rehn@ollintalli.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; juha.vihriala@etla.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; antti.rinne@proliitto.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; presidentti@tpk.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; pekka.haavisto@formin.fi

Sent: Thursday, May 15, 2014 5:20 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
...

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
(EU kiemurtelee velassaan (nuoriso)työttömänä - olimme ulosmitanneet löytöretkistä lähtien nykyisiä kehitysmaita eduksemme - nyt tuo "pää vetävän käteen ..." tuo meille sen hinnan, jonka maksamme. Ongelmiemme talous on juuri sen kokoinen mitä "ryöstimme miekan ja ristin voimalla" muiden varannoista - ja tuo summa on suuri, pelottavan suuri!)

AL US Vf IL BL - BLOG 35916
---15052014---

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
doc.: eurorikkaus_kehitymaavelkamme_15052014.doc – OpenOffice Writer

885 | 8790

lauantaina, joulukuuta 19, 2009

Amerikkalainen malli kaksinaamaisuudesta - vai hyväntekijöistä?


Ympäristö on ainutkertainen ja amerikkalaiset ovat, laskettuna viimeisten 200 vuoden ympäristösotkijoista se ylivoimaisesti suurin, siis vastuullisin päästäjä - kun lasketaan kokonaisuutena ja erityisesti per capita
Suomalaiset ovat myös per capita laskennalla eräs maailman suurimmista ympäristökuluttajista. Kiinalaisten ja erityisesti intialaisten henkilökohtainen jälki luontoon on vain murto-osa meistä ja jenkeistä.

Amerikkalaiset ovat maailman suurimpia lahjoittajia ja edellisen USA:n presidentin George W. Bushin repertuaarista löytyy eräs hämmästyttävä tapahtuma, ajatus ja ehdotus - lisää kaksinaamaisuutta, vai mitä - markkinatalousmaat ovat kuitenkin jättiläismäisessä velassa kehitysmaiden suuntaan! ---

...
24072005 kirjoitettiin:  
USA:n presidentti George W. Bush vetoaa rikkaisiin länsimaihin antamaan velkoja anteeksi Afrikan edistyksellisille maille. Mitä Bush ja Englannin pääministeri Tony Blair tarkoittavat edistyksellisyydellä, jää hämärän peittoon. Itse periaate on uskonnolliselta elämän puolustajalta Bushilta valtiomiesveto hänen toisen kautensa kruunuksi.

Velan anteeksianto ei tarkoita pyyhekumilla poistettua lukua tilikirjoista 
Mitään velkaa ei jätetä maksamatta, anteeksiannetulle velalle etsitään vain uusi maksaja. Kansan karttuisa käsi ottaa sen USA:ssakin hoitaakseen, siis liittovaltio.
Bush toi esimerkillisesti esille kuuluisassa Floridan "aivokuollut" tapauksessa periaatteensa, jossa "vahvan tulee puolustaa syytöntä ja heikkoa lähimmäistään". Lause kuulostaa politisoinnilta, mutta Bushin tapauksessa se voi pitää paikkansa, vaikka tuhannet syyttömät ovat kuolleet Irakin, Afganistanin ja Serbian pommituksissa. Bush perustelee syyttömien kuolemaa ikäväksi ja surulliseksi tapahtumaksi, kun vapauden estäjiä kuritetaan vapauden aikaansaamiseksi.

Tiettyjen Afrikan maiden velkojen poispyyhkiminen tuo mukanaan varmaan tiettyjä ehtoja ja toiminta-malleja. Bushin tarkoitusperä on viedä hänet suureen valtiomiesluokkaan Amerikan presidenttinä, joka inhimillisti vapaan kaupankäynnin amerikkalaisin ehdoin. Edellinen valtiomies-luokkaan noussut USA:n presidentti oli Ronald Reagan, joka luhistutti pahanakselista Neuvostoliiton.

Amerikkalainen filosofia on meistä suomalaisista ihmeellistä kaksimielisyyttä 
Keskilännen amerikka-lainen tyypillinen valkoinen jenkki on harras kirkossa kävijä ja perheturvallisuuden vaalija, joka ei epäröi kannustaa mustien miehittämää Amerikan armeijaa opettamasta uppiniskaisille vapaudenriistäjille kovalla kädellä, mitä vapaus merkitsee.

Heti pommien ja ruumiiden jälkeen annetaan edistyksellisille Afrikan maille velkoja anteeksi 
Suomessa voitaisiin tätä sanoa miltei kaksinaismoraaliksi, mutta USA:ssa se on arkipäivää. Lopputuloksena afrikkalaiset saavat ostaa säästyneillä varoilla amerikkalaisia tuotteita ja palveluita. Anteeksiantajalla on USA:laisittain neuvojan oikeus, kuinka menetellä velanmaksusta säästyneiden varojen käytössä.
...
Tänään kirjoitettiin: 
Eivät läntiset kehittyneet markkinatalousmaat mitään suoraa rahaa anna kehitysmaille vähentääkseen omia kehitysmaapäästöjään ilmakehään, jonka rasituskuorman ylivoimaiselta osuudeltaan ovat aikaansaaneet juuri nämä "miljardien maksajat" - siis me länsikuluttajat.

Emme anna suoraa rahaa! 
Annamme lainoitusta, tietoa, tekniikkaa ja projekteja, joilla työllistämme lähinnä itsemme ja pääsemme vaikuttamaan näiden kehitysmaiden sisäisiin asioihin tahtomallamme tavalla. Kaksinaismoraalia vai mitä, sen kuitenkin lopulta itse ympäristö meille näyttää - kun lämpötila on noussut viisi astetta ja käyttökelpoinen vesi on paikka paikoin loppunut.

...
Link - US_P/IL 



.

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2005

Eu - Euroopan tulevaisuus kulttuurien varjossa

blogID | 12100979


Euroopan oma kansojen sulatusuuni EU elää siirtolaisten kotouttamisen, työpaikkojen kansainvälisen uusjaon ja vinoutuvan väestöpyramidin aiheuttamissa kurimuksissa. Toisaalta meillä on täällä enemmän niin rasitteetonta kuin rasitteellista historiaa kokemusperänä, joten se voidaan lukea henkiseksi rikkaudeksi. Tärkeimpänä ominaisuutenamme on tulevaisuuden kykynä syntynyt huoli ympäristöstä, luonnosta ja eloyhteisön harmoniasta.


Eurooppa oli vuosisatoja kolonialismin ja imperialismin lähtökoti 


Perinteelliset Länsi-Euroopan maat kilvoittelivat siirtomaaisännän roolista; jokaisella piti olla omat alusmaat, joista ammennettiin surutta kasvun ja kulutuksen voimaa teknokraattisesti ja tuotannollisesti kehittyville emämaille. Pääsimme eturivissä kokemaan teollisen vallankumouksen ympäristöhaittoineen. 

Meillä on kokemusta luonnon pilaamisesta ja ryöstöviljelystä sekä maaperän raiskauksesta. Tehokkaasti veimme myös tuon tuhoamisen teknologian alusmaihin alkuperäiskansojen riesaksi ja takeeksi entistä systemaattisemmalle raaka-aine- ja tavarasiirroille rikastuttamaan kauppias- ja aatelissukuja.


Istutimme myös kielikulttuurimme lähes väkisin alusmaihin; 


 ... espanjan -, portugalin -, ranskan - ja englanninkielen noustessa valta-asemaan ympäri maapallon. Nykyaikana englannin kieltä ei uhkaa kuin kiinan kieli luonnollisen väestö- ja kauppakehittymisen myötä. Synnytimme nykyisen Eurooppamme monet ongelmasiemenet jo satoja vuosia sitten. Monikulttuurisen EU:n ongelmat ovat nyt räjähtäneet käsiimme ollen Ranskassa juuri nyt pienellä hengähdystauolla.


Tiedeyhteisöt ovat myös aloittaneet vuoropuhelun kolonialismin haitoista ja hyödyistä 


Viimeisin Tieteessä tapahtuu -lehti (7/2005) otti kantaa siirtomaapolitiikan eduista, joista ei lausujan mielestä ole aikaisemmin riittävästi tieteen keinoin keskusteltu. Kaikilla näkökulmilla on kannattajansa, kuten suomalaisuuden alkuperästä ja Karjalan palauttamisesta.

Katsommeko meidän eduksi ja entisten alusmaiden hyödyksi viemämme kulutus- ja pääomaorientoituneen talousoppimme, edustamamme uskontonäkemyksen, kannattamamme meille soveltuvan demokratiakäsitteen ja käyttämämme laillisuusymmärryksen soveltuvuuden entisiin alusmaihin. 


Suuri osa Euroopan siirtolaisväestöstä on entisistä Euroopan alusmaista joko alusmaiden itsenäisyystaistelujen hävinnyttä osapuolta tai sitten meidän houkuttelemina tulleet tekemään työt, jotka eivät meille kelvanneet.


Väkivallan kierteet Euroopassa - syyttä ja syystä?

Nyt riehuvat kulttuuriero-, sosiaaliluokka- ja tulotasoerojen mellakat juontuvat näiden siirtomaista tulleiden lasten ja lastenlasten toimesta ilmineeraten osallistumattomuudesta, koulutuksen puutteesta, työttömyydestä ja enemmistöyhteiskunnan unohtamisesta. 


Tiedämme, että ihmisillä on pitkä muisti sekä asioiden perintä vanhemmilta sekä lapsilla olevan korvat kuunteluun, mitä vanhemmat kannattavat ja mitä epäkohtia vastaan he kapinoivat. Nuori juoksi kadulle huutamaan julki sisällön, mitä kotonaan kuuli. Sekaan annos riehumista tekemisen puutteessa ja soppa onkin valmis.


Tulevaisuuden Euroopalle on suuri mahdollisuus kehittyvissä EU - mekanismeissa?


Painotus luonnonmukaisuuteen, kierrätykseen, ekojärjestelmiin, eläin- ja ihmiskunnan tasapainoiseen rinnakkaiseloon luovat meille edellytyksiä olla maailman eturivin kulkija ja tiennäyttäjä kehittyville talousmaille, jotka kulkevat kohti niitä ongelmia, jotka juontuvat meidän aikaisemmista opeista, "siirtomaavientituotteistamme" ja itsekkäästä tavastamme ahnehtia taloudelliset hyödyt piittaamatta luonnosta ja ympäristöstä. 

Eurooppa voi nyt ottaa irtioton aiemmista opeista ja suunnata kehityspanokset huippuosaamiseen, jonka yksiselitteinen päämäärä on maapallomme suojeleminen loputtoman kasvuhegemoniatavoitteen sijasta.


Ilkka Luoma



HUOM! Kappalejaottelu ja väliotsikointi korjattu 13. tammikuuta 2016 - IL



.