Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirtomaat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste siirtomaat. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, helmikuuta 12, 2019

Arvomaailmojen yhteenotto: Länsi kohtaa idän



Belgian kuningas Leopold II



Sivistyksen myötä kasvoivat arvot erottamaan meidät ”eläinkunnasta”, vaikka tosiasiassa me ihmisinä olemme osa eläinkuntaa ja vieläkin vanhempaa kasvikuntaa. Ilman syanobakteerien |1 sinistymistä ei olisi kasveja, eläimiä eikä meitäkään.

Nyt viisaudessaan ihminen vastakkainasettaa omia arvoasetelmia – läntistä ja itäistä – valkoisen miehen unohtaessa löytöretkiensä jälkeisen kolonialismin ---

Euroopan arvot hukkuvat Välimereen


Ilkka Luoma kommentti ylläolevaan linkkikirjoitukseen 8.2.2019 – 9:31:

Eurooppalainen arvomaailma alkoi jo löytöretkistä, joista pian kumpusi kolonialismi |2. Valkoinen eurooppalainen oli pahimmillaan ryöstäjä ja tappaja - hyytävimmillään Belgian kuningas Leopold II, jolta irtosi jopa tapporahaa mustista - todisteeksi riitti aikakirjojen mukaan jompikumpi käsi. Niin - olisiko tässä se eurooppalaisen arvomaailman pohjakoskeutus - kyllä oli.
Löytöretket olivat uteliaisuuden ja kaupallisten tavoitteiden juhlaa, piti saada helpommalla enemmän ja uteliaisuus tuli täytettyä uusia maita kokemalla ja ihmisiä tapaamalla. Lasihelmet tekivät kauppansa ja näin muun muassa Afrikka tuli aidattua muutamille Euroopan aktiivisimmille maille - Englanti, Ranska, Portugali, Espanja, Italia, Belgia ... - ovat kaikki nykyisiä EU-maita ja valtiokohteita, joihin tullaan nyt Afrikasta ja Lähi-idästä.

Ehkä nämä nykyisistä alusmaista - kehitysmaista lähteneet pakolaiset kokevat entiset isäntämaat itsestään selviksi vastaanottajiksi - jolloin tavallaan maksetaan velkaa?
|3 Kuinka paljon nämä entiset kolonialistit ovatkaan velkaa kehitysmaille, siis entisille alusmailleen. Kuinka monta (ilmasto)pakolaista esimerkiksi alussa esimerkkinä olleen Belgian tulee ottaa "kongolaisina"?
EU-eurooppalainen arvomaailma on kehityskelpoinen (prototyypillinen) ja sen kehitystä seurataan erityisen tarkasti Kiinassa, jonka yhteiskuntajärjestyksen valkoinen eu-eurooppalainen osaa toki nokkia moitteiden pohjille - ehkä emme ymmärrä miksi maailman suurin kansantalous (PPP) ja valtio on se yksi pisimpään yhtäjaksoisesti korkeakulttuurina toiminut yhteiskuntamalli.
Tänään idän ja lännen arvomaailmat ovat vastakkainasettelussa |4 ja varsinkin amerikkalainen trumppistinen uhkaus-, kiristys- ja pakotepolitiikka |5 saa jatkoa. Nyt on ainutlaatuinen paikka eurooppalaisen arvopohjan vankistamiselle aloittamalla oivalluksella, jossa Eurooppa jatkuu kauas Venäjän Uralille |6.

Erilaiset arvomaailmat voivat olla yhteisöllisyydessä - kunhan opitaan, ettei vieraiden sisäisiin asioihin kannata puuttua!
.
EKSTRA

Suomi ja kolonialismin rakenteellinen painolasti




Ilkka Luoma


DOC arvomaailmat_08022019.doc – OpenOffice Writer
PVM 08022019

VU 24 T BL BL FB FB AM06

torstaina, heinäkuuta 05, 2018

Reviirien merkitys ihmiskunnan ja EU:n kehitykselle







Saksa on EU:n kiistaton talousveturi ja sotilaskyvyltään kääpiö verrattuna ydinasevaltioihin Ranskaan ja Englantiin. Saksa rypee vieläkin osin historiansa vankina. Saksalaiset eivät ole itselleen avoimesti muiden nähden rehellisiä, he pidättäytyvät omasta todellisuudestaan [1, jossa pinnan alla kiehuu tarve olla sitä mitä he merkittävyydessään ovat – [tässä en puutu sen enempää mystifioituun kansallissosialismiin *]

Saksa kipristelee maahantulohallitsemattomuudessa – joiden kansallistuntoisesti (perinnemedia kutsuu heitä nationalistipopulisteiksi) ajattelevien osalta.
Nykyinen iltaansa asteleva liittokansleri Angela Merkel entisenä itä-saksalaisena kamppailee omatuntonsa kanssa. Saksa haluaa rajat kiinni sellaiselta, mitä he eivät riittävästi hallitse – tätä ovat muun muassa pakolaisaallot, joilla on hyötynsä – halpana työvoimana ja haittansa? [2.
[2 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005742482.html HS/ toimittaja Anna-Liina Kauhanen.


Suurin haitta reviiripuolustukselle on hallitsematon vieraan aineksen tulo sisään –
[ … tosin evoluutio hoitaa tämänkin, eikä sillä tiettävästi ole tunteita … ]

Saksa ei ollut käytännössä merkittävä kolonialisti [3. Saksalla oli muutama siirtomaa [4 – Lounais-Afrikka ja esimerkiksi Uusi-Guinea. Muun (tänään EU-)Euroopan jättisiirtomaaisännät olivat Englanti, Espanja, Ranska, Hollanti, Portugali, Belgia ja hännän huippuna Italia.
Saksa saattaa pinnan alta kokea, että nämä kolonialistit ovat velvollisia ja vastuullisia hoitamaan pakolaisaallot **, jotka paljolti tulevat näiden isäntämaiden aiemmista alusmaista – kolonioista.
[** ” … Maailman pakolaisista kuitenkin vain pieni osa on päätynyt Eurooppaan. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan pakolaisena on peräti 68,5 miljoonaa ihmistä. Heistä noin 25 miljoonaa on paennut johonkin toiseen maahan. Pakolaisista 85 prosenttia on kehitysmaissa … ” -HSallekirjoittaneen kommentti: Onko EU:lla velvollisuus ottaa pakolaisia, varsinkin sellaisista (kehitys)maista, jotka olivat monien EU-jäsenmaiden alusmaita kolonialismin aikana. Näitä siirtomaaisäntiä olivat Englanti, Espanja, Ranska, Hollanti, Belgia, Portugali ja jossain määrin myös Italia. Olisiko näillä mainituilla valtioilla erityinen velvollisuus ottaa pakolaisia siinä suhteessa miten hyötyivät alusmaistaan siirtomaakaudella – ehkä osin edelleenkin?


Siirtomaa-aika on tutkimisen arvoinen - myös levinneen terrorismin osalta

Maailma käy kahta ”sotaa” - uskontojen sotaa [5 ja toimeentulon sotaa. Kolmas sota on jäänyt vähemmälle huomiolle ja se on kulttuurien sota, joka on saanut alkunsa jo satojen vuosien takaa, kun eurooppalaisten siirtomaaisäntien kulttuurit työntyivät neitseellisiin Afrikan, Aasian ja Amerikoiden kulttuureihin ja elintapoihin.

Eurooppalaiset kolonialistit kävivät osin ryöstämässä alusmaitaan [6 – kasvattaakseen omaa elintasoaan ja tyydyttääkseen alkanutta kapitalismin ahneutta – suurenevine tulo- ja ostovoimaeroineen.


Saksa on lopulta valtio itselleen, joka hyödyntää tehokkaasti yhteisvaluutta euroa

Omaan itsekkyyteen kuuluu herännyt tarve padota vieraan aineksen tuloa hallitsemattomasti omaan perinnekulttuuriin, vaikka vieraat ovat osa Saksan talouskoneen kasvuihmettä – tuhkasta nousseena (jo toisen kerran), II-Maailmansodan kansallissosialismin tuhon jäljiltä.


Reviirit

Helsingin Sanomat julkisti kirjoituksen Saksan nykytilasta, jossa pakolaisaaltoja halutaan padota suljetuille leireille … ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005742482.html HS/ toimittaja Anna-Liina Kauhanen.

Ote HS:sta: ” … Saksan hallitusta ravistelleeseen CDU:n ja CSU:n erokriisiin tarvittiin ratkaisuksi silmänkääntötemppujen sarja, jonka yksi lopputulos on se, että Saksa aikoo perustaa Itävallan-vastaisen rajansa tuntumaan suljettuja keskuksia turvapaikanhakijoille … ”

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan HS-juttuun: Leijonilla on perhekohtaiset reviirit. Uroksen tehtävä on merkitä reviirin ulkorajat ja puolustaa siittämiään pentuja sekä aika-ajoin astua lauman naaraat. Tulee kuitenkin aika ja ulkoa – reviirin ulkopuolelta - tullut uros vahvemmuuttaan voittaa vanhan uroksen, eikä aina naaraat tule puolustamaan seniiliksi tullutta valtiastaan. Vieras uros saattaa tappaa vanhan uroksen pennut, saadakseen lauman naaraat nopeammin kiimaan.
HUOM! Älkööt kukaan nyt tee liian suoraviivaisia rinnastuksia. Evoluutio loi muutamien kymmenien miljoonien vuosien aikana tällaisen systeemin monille lajeille. Meillä ihmisillä on omamme, josta nyt väkevästi riitelemme.


Reviiripuolustus on evoluution tuotekehityksen tulos [7

Sanotaan – siis tutkijat sanovat, että evoluutio toimii sattuman ja lajinvalinnan myötä. Näin sanotaan. Emme kuitenkaan tiedä miten, milloin ja ”minkä toimesta” [8 tuo vuosituhatmiljoonainen kehitys tapahtui/ tapahtuu.

On otettava huomioon, ettei itse biosfäärin [9 elämälle ole jotain tarkkaa elämän syttymishetkeä, vaan kehitys on ollut kellotaajuudeltaan [10 vaihtelevaa hidasmuuntumoa – aina täydellisen harmonian alkuräjähdyksen jälkeen, jolloin ”olematon löysi mitättömän” [E - syntyi vetovoima ja tuosta hetkestä alkoi maailmojen tanssiaskelet kohti tämän päivän huomista kaaosta.

Missä nyt mennään, kun kansalliset ihmismassat ovat lähteneet liikkeelle ja kokevat EU-Euroopan helpommaksi tavaksi kokea elämää ja lisääntymistä? Valkoinen eurooppalainen lisääntyy aivan liian vähän – kuolettavan vähän! [11.


Viitteet:
[1 Ote HS-jutusta: ” … Eniten pakolaisia on Turkissa, 3,5 miljoonaa. Seuraavaksi eniten heitä on Pakistanissa ja Ugandassa, molemmissa 1,4 miljoonaa. Sekä Libanonissa että Iranissa heitä on noin miljoona. Eniten pakolaisia on lähtenyt Syyriasta, 6,3 miljoonaa, Afganistanista 2,6 miljoonaa ja Etelä-Sudanista 2,4 miljoonaa … ”
[3 ~ Länsimaisen sivistyksen lyhyt oppimäärä ~ https://areena.yle.fi/1-4063576 -
[5 Uskontojen sota – 165 lukijakommenttia … ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=316198 -
[9
[10





Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Savonlinnasta

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 174038

DOC saksan_reviirit_04072018.doc – OpenOffice Writer
PVM 04072018

737_6786 – 08:32|10:16|11:20

perjantaina, toukokuuta 16, 2014

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?

EU-Eurooppa ”kituu” tasevauraana työttömyydessään ja osin kilpailukyvyttömyydessään, entisestään velkaantuneena – lähinnä hinnoittelun eli tuotannon kokonaiskustannusten vuoksi. Taseomaisuuskin 'elää' kysynnän ja tarjonnan myötä. Velkojemme vakuuksina olevat omaisuuserät voivat laskukierteen kiihtyessä romahtaa ja näin olemme totaalisessa pankkikriisissä.

Eurooppalainen vauraus, tuotantokyky ja palkkakehitys ovat seurausta paljolti löytäretkien avaamasta siirtomaapolitiikasta. Suuret valloittajat – Englanti, Ranska, Espanja, Portugali, Belgia, Hollanti – ja vähäisemmin Italia ja Saksa – iskivät alusmaidensa suonta tuomalla liki ilmaista raaka-ainetta tuotantokoneisiimme.



Siirtomaapolitiikka synnytti maapalloa ajatellen epätasapainon raaka-aineiden, jalostuksen, energian ja työnteon osalle – me eurooppalaiset pääsimme irtiottoon hamstraamalla osin asein ja kirkonkin avulla materiaaliset ja myös henkiset tuotannontekijät – teettämällä halvalla louhinnan ja tuomalla raakamateriaalit omalle työnteolle, jolloin saimme valtavan etumatkan jalostusarvossa 1] kehitys- eli (entisiin) alusmaihin nähden.



Kun erityisesti Englanti menetti siirtomaansa toinen toisensa jälkeen,

hoiti Englannin pönkitystä englantilainen kansainyhteisö edelleen entisen emämaan ”ruokinnasta” - raaka-aineina, puolivalmisteina ja myös työntekijöinä Englannin tehtaisiin ja palveluihin. Näin Euroopan maat entisestään rikastuivat myöhemmin nousevaan maailmaan nähden – josta hyvänä ilmentymänä voidaan pitää nykyisiä BRICS maita 2] ---



Nyt EU-Eurooppa kipristelee tasevauraana,

hyvin koulutettuna ja tuotannonvälineet omistavana ”valtiojoukkona” - EU:na valtavan työttömyyden ja henkisen paitsion ikeessä. Työt ovat paljolti karanneet/ siirretty 3] alusmaihin ja erityisesti kaukoitään – Kiinaan, Vietnamiin, Intiaan ja Bangladeshiin 4] – entisiin siirtomaihin, paitsi Kiina – jota tosin kupattiin Oopiumsotien aikana reippaasti.

Me eurooppalaiset tuotantolaitosten omistajat siirsivät käsityövaltaisen työn Kiinaan, koska toveri siellä oli paljon halvempi, ahkerampi ja työteliäämpi – eikä ollut ammattiyhdistysliikettä 5] vaivoina haettaessa maksimaalista voittoa ja tuotantomäärää.

Halpojen toverien työ oli niin edullista, että vaatteetkin tulevat lähes kaikki kaukoidästä – T-paitaa ei kannata EU-Euroopassa tehdä, koska ammattiyhdistysliike osasi edunvalvontakoneistona nostaa toveripalkat korkealle, jolloin tovereista tuli myöskin omistajia – auton, asunnon, kesämökin ja valtavan kulutusrojumäärän … osalta. Entä, jos kiinalaiset ja intialaiset omistaisivat yhtä paljon kuin me ja kuluttaisivat saman verran – per capita?



Nyt herääkin oleellinen kysymys,

miksi meillä menee edelleen vauraina, niin ”huonosti”, vaikka monilla EU-euromailla on maailmanhuippua oleva sosiaaliturva, eläkejärjestelmät, terveydenhoito, ja massiiviset demokratian toteutumisen valvonta- ja ylläpitojärjestelmät; niin hyvät, että entisten alusmaiden toverit haluavat samoile apajille – onko meillä sittenkin joitain velvollisuuksia?



Miksi meillä menee ”huonosti”, johtuu yksinkertaisista syistä

ulkoistimme työmme itseltämme pois ja nyt haluamme ulkoistaa loputkin automaatiolla robotiikalle 6]. Emme enää halua tehdä normipäivää – haluamme lisää vapaa-aikaa ja ostovoimaa; tämä on se kestämätön yhtälön osa. Kansa ja ihmiset tarvitsevat työtä – jo psyykkeenkin takia.



Elimme jo liian kauas työnteon säännöllisyydestä -

tähtäsimme näyttö- ja vertailutalouteen, joka taas tarvitsee jatkuvaa kasvua, mikä taas on vähänkään pidemmällä juoksulla täysin mahdotonta. Nyt kehitys- eli entiset siirtomaatoverit ottavat oman osuutensa maapalloyhteisistä varannoista ja kuten tiedämme heitä on paljon – paljon enemmän kuin meitä eurooppakuluttajia! Lopulta meidän EU-keskuspankkimme EKP:n setelipainokone 7] ei voi paikata menetettyä työtämme ja sen saavutuksia – jalostusarvoa, painetulle rahalle pitää löytyä katetta!



Herää lopulta eräs yllättävän mielenkiintoinen kysymys

Kysymys siirtomaista ”ryöstämiemme” raaka-aineiden, puolivalmisteiden, halpatoverien käytön ja pääomakikkailujen tuotosta kulutuspääomaamme ja ostovoimaamme – Onko se määrältään juuri se osuus, jota nyt otetaan meiltä pois, siirtyneenä työnä, valmistuksena ja kulutuksena. Onko tämä meidän tiedostamatonta kehitysmaavelanmaksua! 8]



Kuinka paljon me kuppasimme, ja nyt - kuinka paljon me menetämme?

Onko pää tullut vetävän käteen ja saammeko nyt sitä samaa lääkettä, mitä syötimme alusmaille, kun rikkauden avaimia heiltä riistimme. ”Sitä syöt mitä kylvät” – vanha sortavalalainen sanonta on jälleen voimissaan. On tullut velanmaksun aika.



Eikä tässä vielä kaikki

nyt tasapainosuhdetta jäytää meihin nähden ”siirtomaatoverien” huomattavasti suurempi määrä ja kun tulotaso hiljalleen tasaantuu (meillä reaalipalkat palkat laskee 9] ja kehitys- ja kehittyvissä maissa nousee) – niin meille jäävä yhteisen maapallojakolaskun osamääräosuus on paljon pienempi kuin oli yltäkylläisyyden aikakautena ~1940 – 2020 aikana. Toivottavasti tämän materiaalisen menetyksen korvaamme nousevana henkisyyden aaltona, josta kumpuaa ymmärrys, ettei kaikki ole meidän – meidän lännenmiesten! 0]



Lopuksi on todettava tylysti vielä eräs totuus, jota emme uskalla katsoa silmiin

se on ympäristörasite, siis ilmaston- ja ympäristönmuutos *]. Me päästimme valtavat määrät hallitsematonta ympäristömuutosta maaperään, meriin ja ilmakehään viimeisten 150-200 vuoden aikana, siis juuri silloin kuin kasvatimme itsellemme ylivertaisen ostovoiman ja materiaalien kuin energiankäytön massiivisuuden.



Mikä on meidän ympäristöjälki,

kun laskemme sen per capita suhteella viimeiselta 200 vuodelta verrattuna vaikkapa tämän päivän suurimpaan ympäristömuuttajaan – Kiinaan. Se on helppo sanoa, kiinalaiset ja intialaiset ovat kokonaissummana 200 viime vuodelta ”kehitysmaaluokassa” ympäristöjäljen jättäjinä meihin eurooppalaisiin, japanilaisiin ja pohjois-amerikkalaisiin nähden!



Avammeko nyt silmämme kehitysmaavelanmaksulle,
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/28031-kansalaiskysymys-maksammeko-velkamme-kehitysmaille – ]

aukeaako ymmärryksemme näkemään todellisuus sille, miksi nyt meillä menee ”huonosti”, vaikka olemme edelleen maailman suurimpia kuluttajia per asukas. Voidaankin sanoa, että edelleen syömme kehitysmaatoveriemme riisikupeilta.

...
Herääkö nokkeluutemme tekemään jotain, jolla tasa-arvoisempi maapalloyhteisten varantojen jako onnistuisi. Länsi ei ole enää kuin pieni osa maapallon väestöstä – nyt ei enää ole meidän vuosisata – se menetettiin Kiinalle **], joka on jo nyt maailman suurin talousvaikutteiden luoja ja operoija ***].


VIITTEET
1] Kaikki markkina- ja kilpailutalouden ekonomistit vannovat jalostusarvon nostamiseen – ostamme vain raaka-aineita, jalostamme sen korkeateknologiatuotteiksi suurella innovaatiotaidolla ja kekseliäisyydellä sekä viemme takaisin raaka-aineiden vientimaihin – mikäli heillä on varaa niitä ostaa; muutoin myymme kolleegamaillemme tai itsellemme.
2] BRICS[A] maat ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/BRICS – 40% maapallon väestöstä; Argentiina haluaa mukaan!
3] Työpaikkojemme ulkoistus ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25507-valkoisen-miehen-maailmanvalloituksen-lopputulos -
4] Esitoiminnallinen ihmisrobotisaatio ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
5] Ammattiyhdistysvastuuta – alennetaan palkkoja ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/33153/ketju/palkanalennukset_turvaksi_tyopaikkojen_sailymiselle – kirjoitus vuodelta 2008!
6] Robotisaation uustyönjako! ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-lykkyytt-mihin-meit-tarvitaan -
7] Painaako EKP tyhjästä rahaa? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92553-ekp-painaa-tyhjasta-rahaa -
8] Kasvuhokeman jälkeen palaamme juurillemme? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61500-kasvun-loputtua-palaamme-juurillemme -
9] Ulosmittasimme liikaa palkkoja! ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425 -
0] Lännenmiehen ymmärryksessä puutteita? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/lannenmies-ei-saata-ymmartaa.html -
*] Mihin katoaa peltojemme hiili? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/elinehtomme-hiili-katoaa-johonkin-emme-tied-minne -
**] Kiina – maailman johtovaltio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kiina-maailman-seuraava-johtovaltio.html -
***] Maailman suurin talousvaikuttaja? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/05/kiina-on-jo-maailman-suurin.html -

EXTRA
Maaseutunuorten tulet teiden varsilla – mitä teemme tulevina vuosina? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 -



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

SENT
Cc: petteri.orpo@eduskunta.fi ; Sasi Kimmo ; kimmo.tiilikainen@eduskunta.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; pasi.holm@ptt.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; pekka.sutela@lut.fi ; hannu.takkula@europarl.europa.eu ; hannu.raikkonen@teliasonera.com ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jussi.halla-aho@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu ; sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu ; carl.haglund@defmin.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@tem.fi ; paula.risikko@stm.fi ; olli.rehn@ollintalli.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; puheenjohtaja@keskusta.fi ; juha.vihriala@etla.fi ; juhana.vartiainen@vatt.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; antti.rinne@proliitto.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi ; presidentti@tpk.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; pekka.haavisto@formin.fi

Sent: Thursday, May 15, 2014 5:20 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
...

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
(EU kiemurtelee velassaan (nuoriso)työttömänä - olimme ulosmitanneet löytöretkistä lähtien nykyisiä kehitysmaita eduksemme - nyt tuo "pää vetävän käteen ..." tuo meille sen hinnan, jonka maksamme. Ongelmiemme talous on juuri sen kokoinen mitä "ryöstimme miekan ja ristin voimalla" muiden varannoista - ja tuo summa on suuri, pelottavan suuri!)

AL US Vf IL BL - BLOG 35916
---15052014---

EU-eurooppalaisen 'ahdingon' kirvelevä totuus?
doc.: eurorikkaus_kehitymaavelkamme_15052014.doc – OpenOffice Writer

885 | 8790

keskiviikkona, marraskuuta 16, 2005

Eu - Euroopan tulevaisuus kulttuurien varjossa

blogID | 12100979


Euroopan oma kansojen sulatusuuni EU elää siirtolaisten kotouttamisen, työpaikkojen kansainvälisen uusjaon ja vinoutuvan väestöpyramidin aiheuttamissa kurimuksissa. Toisaalta meillä on täällä enemmän niin rasitteetonta kuin rasitteellista historiaa kokemusperänä, joten se voidaan lukea henkiseksi rikkaudeksi. Tärkeimpänä ominaisuutenamme on tulevaisuuden kykynä syntynyt huoli ympäristöstä, luonnosta ja eloyhteisön harmoniasta.


Eurooppa oli vuosisatoja kolonialismin ja imperialismin lähtökoti 


Perinteelliset Länsi-Euroopan maat kilvoittelivat siirtomaaisännän roolista; jokaisella piti olla omat alusmaat, joista ammennettiin surutta kasvun ja kulutuksen voimaa teknokraattisesti ja tuotannollisesti kehittyville emämaille. Pääsimme eturivissä kokemaan teollisen vallankumouksen ympäristöhaittoineen. 

Meillä on kokemusta luonnon pilaamisesta ja ryöstöviljelystä sekä maaperän raiskauksesta. Tehokkaasti veimme myös tuon tuhoamisen teknologian alusmaihin alkuperäiskansojen riesaksi ja takeeksi entistä systemaattisemmalle raaka-aine- ja tavarasiirroille rikastuttamaan kauppias- ja aatelissukuja.


Istutimme myös kielikulttuurimme lähes väkisin alusmaihin; 


 ... espanjan -, portugalin -, ranskan - ja englanninkielen noustessa valta-asemaan ympäri maapallon. Nykyaikana englannin kieltä ei uhkaa kuin kiinan kieli luonnollisen väestö- ja kauppakehittymisen myötä. Synnytimme nykyisen Eurooppamme monet ongelmasiemenet jo satoja vuosia sitten. Monikulttuurisen EU:n ongelmat ovat nyt räjähtäneet käsiimme ollen Ranskassa juuri nyt pienellä hengähdystauolla.


Tiedeyhteisöt ovat myös aloittaneet vuoropuhelun kolonialismin haitoista ja hyödyistä 


Viimeisin Tieteessä tapahtuu -lehti (7/2005) otti kantaa siirtomaapolitiikan eduista, joista ei lausujan mielestä ole aikaisemmin riittävästi tieteen keinoin keskusteltu. Kaikilla näkökulmilla on kannattajansa, kuten suomalaisuuden alkuperästä ja Karjalan palauttamisesta.

Katsommeko meidän eduksi ja entisten alusmaiden hyödyksi viemämme kulutus- ja pääomaorientoituneen talousoppimme, edustamamme uskontonäkemyksen, kannattamamme meille soveltuvan demokratiakäsitteen ja käyttämämme laillisuusymmärryksen soveltuvuuden entisiin alusmaihin. 


Suuri osa Euroopan siirtolaisväestöstä on entisistä Euroopan alusmaista joko alusmaiden itsenäisyystaistelujen hävinnyttä osapuolta tai sitten meidän houkuttelemina tulleet tekemään työt, jotka eivät meille kelvanneet.


Väkivallan kierteet Euroopassa - syyttä ja syystä?

Nyt riehuvat kulttuuriero-, sosiaaliluokka- ja tulotasoerojen mellakat juontuvat näiden siirtomaista tulleiden lasten ja lastenlasten toimesta ilmineeraten osallistumattomuudesta, koulutuksen puutteesta, työttömyydestä ja enemmistöyhteiskunnan unohtamisesta. 


Tiedämme, että ihmisillä on pitkä muisti sekä asioiden perintä vanhemmilta sekä lapsilla olevan korvat kuunteluun, mitä vanhemmat kannattavat ja mitä epäkohtia vastaan he kapinoivat. Nuori juoksi kadulle huutamaan julki sisällön, mitä kotonaan kuuli. Sekaan annos riehumista tekemisen puutteessa ja soppa onkin valmis.


Tulevaisuuden Euroopalle on suuri mahdollisuus kehittyvissä EU - mekanismeissa?


Painotus luonnonmukaisuuteen, kierrätykseen, ekojärjestelmiin, eläin- ja ihmiskunnan tasapainoiseen rinnakkaiseloon luovat meille edellytyksiä olla maailman eturivin kulkija ja tiennäyttäjä kehittyville talousmaille, jotka kulkevat kohti niitä ongelmia, jotka juontuvat meidän aikaisemmista opeista, "siirtomaavientituotteistamme" ja itsekkäästä tavastamme ahnehtia taloudelliset hyödyt piittaamatta luonnosta ja ympäristöstä. 

Eurooppa voi nyt ottaa irtioton aiemmista opeista ja suunnata kehityspanokset huippuosaamiseen, jonka yksiselitteinen päämäärä on maapallomme suojeleminen loputtoman kasvuhegemoniatavoitteen sijasta.


Ilkka Luoma



HUOM! Kappalejaottelu ja väliotsikointi korjattu 13. tammikuuta 2016 - IL



.