Näytetään tekstit, joissa on tunniste ansio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ansio. Näytä kaikki tekstit

torstaina, elokuuta 06, 2015

Työaika - Work Time





(Valtapoliitikot, media ja toverit kuin työnantajatkin vääntävät kättä työajasta, joka on kuulemma meillä Euroopan lyhyintä 1] – tai toverit kertovat, ettei pidä paikkaansa, kun katsotaan viikottaista työaikaa – ja väittely jatkuu)


[ … kansalainen Erkki/Liisa häärii toimistossa littunäyttönsä edessä, on jo iltamyöhä, mutta iltapäivän kokousmuistio pitää saada jakoon – ennen aamu kahdeksaa; työstä ei makseta ylityökorvausta eli se ei kirjaudu mihinkään. Kansalainen Liisa/Erkki istuu kahvilla työtoverinsa huoneessa ja käyvät läpi edellisen ”iltalomansa” saavutuksia – aika kuluu, palkka juoksee ja työt eivät etene ja kohta yt-riipii ja ”ulkoistaa” vapaaksi työvoimaksi 2] … ]


Työ on aikaa, josta maksetaan palkkaa ja jota vasten annetaan oma aika työnantajan käyttöön. Me myymme siis itseämme – palkka ja/tai palkkio muodostuu sadoille tuhansille satojen erilaisten työehto- ja työsopimusten puitteissa. Näitä sopimuksia sorvataan koneistoissa, joissa on satoja virkakauluslaisia, kukin ajaen edunvalvontansa ytimiä, eli jäsenistönsä etuja ja oikeutta omaan byrokratiatehtävään.


Todellisuudessa työ on ajankäyttöä
[ … 'toiselle minuutti on toisen viisiminuuttinen' … - olemme erilaisia, ja jälkemme vaihtelee … ]

Ajankäyttö on taas tehokasta tai tehotonta, ellei sitten jotain siltä väliltä. Meillä on keskimäärin 7,5 tunnin päivittäinen työssäoloaika. Tuosta ajasta tehdään sitten sitä kuuluisaa tehokasta ja tuottavaa työtä, jota määritellään kymmenin eri kriteerein. Nyt emme ole enää tehokkaita, näin kerrotaan 3]


Yksi työn kriteeri on tehollinen aika, jonka todellisuudessa teet;

 ... päivittäisiin rutiineihin menee osa ajasta, osa menee juoruiluun, odottamiseen ja käskyjen selvittämiseen, jotta syntyisi yhteinen ymmärrys mitä tehdään. Osa menee tehottomaan työnohjaukseen – siis työnohjauksen puuttumiseen. Me emme aina ole osaavia työnohjaajia – työnjohtajuudesta puhumattakaan.

Itse työprosessien suunnittelu on jatkuvassa kehityksessä ja sieltä on puristettavissa lisätehoa. Herää vain kysymys kuinka kauan pitää puristella ja miksi – lopulta. Kiire lakkaa viimeistään kuuden kannossa viimeiseen yksiöaravaan – hautausmaalle. [EXTRA]


Me tuhlaamme työaikaa – olemmeko aikavarkaita?

Jokainen voi rehellisesti itselleen laskea päivittäisen todellisen tehotyöajan. Vai merkitseekö se sitä, että ”kun on sopeuduttu johonkin” - ei sitä muuttaa voi. Kuuluvatko työajalliset luppotauot pelin henkeen?

Pitääkö työnantajan maksaa tyhjäkäynnistä? Onko tyhjäkäynti sosiaalista seurustelua, joka parantaa työilmapiiriä, jolla on taas kiistaton yhteys työn tuottavuuteen ja työssä viihtyvyyteen!


Mitä siis työaika merkitsee?

Se merkitsee päivittäistä työaikaa, se merkistee viikottaista 4] – ja vuosittaista sekä ennen kaikkea elinaikaista työaikaa – tehollisena. Mikä on se määrä työtä, että voi kunniallisin mielin lähteä eläkkeelle 5] ja minkä kokoisella eläkkeellä – viittaus vuorineuvoksien uutisoituihin Portugaliin eläkepakomuuttoihin? 6]
…


Naiset tunnetusti synnyttävät ja hoitavat paljolti lasten kasvatuksen,

 ... tosin tähän on miehet integroitumassa jo sangen mukavasti. Naisten elinikäinen työaika vähenee äitiysloma- ja hoitovapaavuosien myötä – tuosta muuten johtuvat osin myös palkka-erot, kokonaisajatteluna. Pitäisikö tämä synnyttäminen jotenkin kompensoida työaika- ja palkkausasioissa? Eikö naisen euro voi olla sama kuin miehellä – tekeehän nainen sen evoluution merkittävimmän työn – synnyttää ja usein kasvattaa.


Työ on kotirauha ja mielenterveys
[ … työttömyys luo lisämurheita ja ongelmia ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html - ] *]

Ilman työtä emme tule toimeen – robotisaatiokaan 7] 8] ei ole edennyt siihen saakka, että 'kellisimme auringossa', rannoilla – milloin kotimaassa milloin ulkomailla. Työ tekijäänsä kiittää ja siitä saadulla palkalla pysyy mielenvirkeys kohdillaan, ellei työ maistu puulta, tai esimies ole mulkku – omistajasta puhumattakaan. Työtä saattaa olla joillain liikaa – ja palkkaa liian vähän. Kukapa olisi tyytyväinen palkkaansa 9] – tunnetko Sinä olevasi palkkasi arvoinen? 10]
…
'] ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/tyttmyys-ei-ole-pelkk-ongelma-se-on.html -


Miksi joillain yhtiöillä menee hyvin?
[ … miksi yhteiskunallamme menee huonosti? ~ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-tilanne-on-poikkeuksellisen-vaikea/uzUczcui - ]

Tilauksiakin tulee; onko se kuuluisa laatu ja kyky aistia mitä asiakkaat haluavat ja onko se kuuluisa jälkityö, eli huolto, ylläpito ja asiakastyytyväisyyden mittaus ja huolehdinta – niin tai näin, tilauksiakin tippuu 11] – hyvin menee siksikin, että moni yhtiö on liki jatkuvassa yt-rallissa, jolla tehostetaan yhtiön rakenteita vastaamaan vallitsevaa ja muuttuvaa kilpailuympäristöä -näin puhutaan.

Moni kertoo yt-rallin johtuvan myös siitä, että saadaan ”epämieluisat”, sanakärkkäät, besserwisserit, nuohoajat, aikavarkaat, ja ”kelkasta tippuneet” pois talouspäällikön tilikartalta … jos näin, niin inhimillisesti surullista, …

… mutta aina vedotaan yhtiölakiin, joka määrittää tavoitteeksi voitollisuuden ja omistajien edunvalvonnan – näinhän se menee.


Kukaan ei voi pakolla pitää töissä,

… jos alkaa nyppimään, voi nostaa kytkintä, mutta tänään pitää olla tosi tekijä, jos tuohon olisi varaa – eikä työnantaja tuollaisia helmiä pois laske, vaan heille rakentuu yksilöllinen työpaikkakohtainen ”TES-työehtosopimus” - väärin vai oikein? Onko solidaarisuus ja kollektivius kuollut ja yksilö nyt in – siis kilvoittele ja ”ole paras”!


Entä se työaika?

Mikä on riittävästi ja mikä taas ei riitä? Helppoa kuin heinän teko. Silloin työaika on kohdallaan, kun työntekijä viihtyy, on oppivainen ja haluaa omaksua uutta sekä kantaa vastuuta työpaikassa vähintään omastansa –

… ja sellaisessa työpaikassa, jossa esimies, johtaja kuin omistajakin tuntevat yhteyttä ”kaikkiin kerroksiin” - ollaan samaa perhettä ja tiedetään, että jos yhtiöllä menee hyvin, niin myös minulla kulkee mukavasti – näin helppoa, no – miksi sitten näin ei monessakaan paikassa ole asian laita – siinäpä se, ratkaise tuo ja olet työnsankari.

Lopultahan on kysymys siitä onko meidän, teidän - sinun tai minun palkka 'oikean' kokoinen! 12]

...
Tekstistä viitteet ja lisäkirjoitukset
1] Euroopan lyhin työviikko! [?] ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1438657437505 -
2] Helsingissäkin ennätysmäärä työttöminä ~ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-helsingin-tyottomyys-ennatyslukemiin-pitkaaikaistyottomyys-tuplaantui/5250950 -
3] Madonluvut ”tehottomuudestamme?” ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1438675577608.html -
4] Viikottainen työaika – EK väittää … ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/asiantuntija+kritisoi+ekn+vaitetta+tyoajan+lisaamisesta+maara+ei+korvaa+laatua++sen+nakee+maan+kohdalla/a2317416 -
5] E65 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/40512-u-elakeikakeskustelu-alkaa-vasta-nyt-todenteolla-e65e67 -
6] Pörssijohtajat Portugaliin! [?] ~ http://www.hs.fi/talous/a1438056512090 -
7] ”Hanhiparven lento” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152322-esiteollinen-robotisaatio-hanhiparven-lento -
8] Tarvitaanko ihmistä robottien kehittyessä? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/robotiikan-luovaa-lykkyytt-mihin-meit-tarvitaan -
9] 'Palkalla ei ole väliä – kunhan sitä on riittävästi!' ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/rahan-mrll-ei-ole-vli-kunhan-sit-on.html -

10] Onko palkkasi oikeudenmukainen? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=993619 – [7651]
11] – Tilauksia tyhjiin kansioihin – tosin aiesopimuksena ~ http://www.talouselama.fi/uutiset/taas+jattitilaus+suomeen++vaite+suomen+kovista+palkkakustannuksista+ei+taida+pitaa+paikkaansa/a2317381 -
12] Pelastaako palkka-ale meidät? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/10/pelastaako-palkka-ale-meidat.html -
12] Kilpailu säätelee niin palkat kuin hinnatkin ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html -


EXTRA
Ihmisiä kuluu loppuun taistelussa valosta ja maineesta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/ihmisi-kuluu-loppuun-taistelussa.html -


Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka

AL .. IL .. Pz .. Vf .. BL .. BLOG 58474
---05082015---

SENT
Cc: jussi.jarventaus@yrittajat.fi ; teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi ; juho.eerola@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; vesa.vihriala@etla.fi ; riku.aalto@metalliliitto.fi ; sture.fjader@akava.fi ; paavo.vayrynen@europarl.europa.eu ; olli.rehn@tem.fi ; jyrki.katainen@ec.europa.eu ; presidentti@tpk.fi ; hjallis.harkimo@eduskunta.fi ; juhana.vartiainen@eduskunta.fi ; pekka.sutela@lut.fi ; martti.hetemaki@vm.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; juha.sipila@vnk.fi ; alexander.stubb@vm.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; antti.rinne@eduskunta.fi ; timo.soini@formin.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; lauri.lyly@sak.fi ; lauri.ihalainen@eduskunta.fi

Sent: Thursday, August 06, 2015 8:12 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Työaika!
...

Työaika!

doc.: tyoaika_05082015.doc – OpenOffice Writer
869 | 8186


.
HUOM! Alun piirros lisätty 7.1.2020!

sunnuntaina, joulukuuta 01, 2013

Median lausumattomat kysymykset

Median lausumattomat kysymykset. Kansa on utelias ja haluaa tietää mitä kukin tienaa ja miksi *] – vieläpä haluaisi tietää ansaitseeko hän sen kokoisen palkat, puhumattakaan siitä onko palkkansa arvoinen. Tänään kansakuntaa puhuttaa tuloerot 1], vastikkeellisuus tekemästään työstä ja oikeudenmukaisuus jaettaessa lopulta yhteisessä kansantaloudessa muodostettuja varoja.

YLE TV1 Ykkösaamussa Seija Rautio haastatteli STTK:n väistyvää puheenjohtajaa Mikko Mäenpäätä – kysymykset kiertelivät ja kaartelivat, mutta ytimeen ei ammuttu kertaakaan. Onko tämä yhteiskuntamaksetun median häveliäisyyttä vai ymmärtämättömyyttä, ellei peräti hienotunteisuutta? Saattoipa olla.


Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän. Hyvä, mutta aika vähän. Kuinkakohan paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.


… ja jatkuu ---

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen.


Emmekä unohda heitäkään

Lopuksi laitamme illassaan olevien peruspaperilaisten paperikoneenhoitajien ansiot bruttona ja nettona – emmekä myöskään unohda YLE1:n Ykkösaamun toimittajan Seija Raution palkkakuittia, jotta saamme oikeutuksen sille ensimmäiselle kysymykselle Mikko Mäenpään ansioista. YLE näemmä maksaakin pientä palkkaa, näin toimittajat ainakin sanovat. Aivan.


Lopulta selvitämme myös ---

Aivan vihon viimeiseksi tilaamme Tilastokeskuksesta tiedot mitä ansiosidonnaisella oleva, työtön kirjastonhoitaja saa elääkseen ja mitä ”turmiolan tommi” saa käteensä, kun ”tommi” työttömän peruspäivärahalla koettaa löytää työtä ja arvokasta elämää. No, miksi selvittäisimme näitä uteliaisuuskysymyksiä?


Tavoite tälle vertailulle

Yllättäen myös oleelliseksi tarkasteluksi muodostuu maksetut verot kaikkinensa kunkin henkilön tai henkilöitymän bruttoansioista – onkin hämmästyttävää kuinka monta ”turmiolan tommia” Ollila ja Vuoria ovatkaan ”elättäneet”!

Olisi ollut myös mukava kuulla kuinka Mikko Mäenpää olisi perustellut omia ansioitaan verrantona mihin tahansa tässä esitetyille ammattiryhmille. Samalla olisimme saaneet oikeuden kysyä sen oleellisen kysymyksen:


Miksi eräät ovat arvokkaampia kuin toiset – ja millä mittarilla tätä arvoa mitataan. Johtopäätöksissä olisimme voineet sitten hiljaa nyökkäillen todeta, että maailma ei ole oikeudenmukainen, vaikka sitä me aina tavoittelemme ja kaikissa vaaleissa edustajiltamme vaadimme!


…
*] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä. Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

...
VIITE
2] EU:kin on työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55488-eu-kohtaa-tyon-uudelleen-jaon-taistelun - [US_P/il]

...
EXTRA


…
Ykkösaamu linkki ~ http://areena.yle.fi/tv/2067870 --- [YLE/Areena]


...
Ilkka Luoma

…
doc.: oikeudenmukainen_ansio_30112013.doc – OpenOffice Writer

AL – US – VF - IL


614 | 5656