sunnuntai, joulukuuta 01, 2013

Median lausumattomat kysymykset

Median lausumattomat kysymykset. Kansa on utelias ja haluaa tietää mitä kukin tienaa ja miksi *] – vieläpä haluaisi tietää ansaitseeko hän sen kokoisen palkat, puhumattakaan siitä onko palkkansa arvoinen. Tänään kansakuntaa puhuttaa tuloerot 1], vastikkeellisuus tekemästään työstä ja oikeudenmukaisuus jaettaessa lopulta yhteisessä kansantaloudessa muodostettuja varoja.

YLE TV1 Ykkösaamussa Seija Rautio haastatteli STTK:n väistyvää puheenjohtajaa Mikko Mäenpäätä – kysymykset kiertelivät ja kaartelivat, mutta ytimeen ei ammuttu kertaakaan. Onko tämä yhteiskuntamaksetun median häveliäisyyttä vai ymmärtämättömyyttä, ellei peräti hienotunteisuutta? Saattoipa olla.


Kansaa kiinnostava kysymysasettelu

”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän. Hyvä, mutta aika vähän. Kuinkakohan paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin”.

Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.


… ja jatkuu ---

Mitä tienaa kaksi kautta eduskunnassa kansaansa palvellut kansanedustaja – ahaa, saa siis jo eläkettä, sai myös sopeutusrahaa työelämään yrittämisen onnistumiseksi. Siis mitä tienaa nyt esimerkiksi entinen ministeri ja koijärveläinen Heidi Hautala – samalla tilaamme hänen ansioluettelon, jotta näemme mitä hän on tehnyt palkkansa eteen.


Emmekä unohda heitäkään

Lopuksi laitamme illassaan olevien peruspaperilaisten paperikoneenhoitajien ansiot bruttona ja nettona – emmekä myöskään unohda YLE1:n Ykkösaamun toimittajan Seija Raution palkkakuittia, jotta saamme oikeutuksen sille ensimmäiselle kysymykselle Mikko Mäenpään ansioista. YLE näemmä maksaakin pientä palkkaa, näin toimittajat ainakin sanovat. Aivan.


Lopulta selvitämme myös ---

Aivan vihon viimeiseksi tilaamme Tilastokeskuksesta tiedot mitä ansiosidonnaisella oleva, työtön kirjastonhoitaja saa elääkseen ja mitä ”turmiolan tommi” saa käteensä, kun ”tommi” työttömän peruspäivärahalla koettaa löytää työtä ja arvokasta elämää. No, miksi selvittäisimme näitä uteliaisuuskysymyksiä?


Tavoite tälle vertailulle

Yllättäen myös oleelliseksi tarkasteluksi muodostuu maksetut verot kaikkinensa kunkin henkilön tai henkilöitymän bruttoansioista – onkin hämmästyttävää kuinka monta ”turmiolan tommia” Ollila ja Vuoria ovatkaan ”elättäneet”!

Olisi ollut myös mukava kuulla kuinka Mikko Mäenpää olisi perustellut omia ansioitaan verrantona mihin tahansa tässä esitetyille ammattiryhmille. Samalla olisimme saaneet oikeuden kysyä sen oleellisen kysymyksen:


Miksi eräät ovat arvokkaampia kuin toiset – ja millä mittarilla tätä arvoa mitataan. Johtopäätöksissä olisimme voineet sitten hiljaa nyökkäillen todeta, että maailma ei ole oikeudenmukainen, vaikka sitä me aina tavoittelemme ja kaikissa vaaleissa edustajiltamme vaadimme!


…
*] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä. Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].

...
VIITE
2] EU:kin on työn uudelleenjaon taistelussa! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55488-eu-kohtaa-tyon-uudelleen-jaon-taistelun - [US_P/il]

...
EXTRA


…
Ykkösaamu linkki ~ http://areena.yle.fi/tv/2067870 --- [YLE/Areena]


...
Ilkka Luoma

…
doc.: oikeudenmukainen_ansio_30112013.doc – OpenOffice Writer

AL – US – VF - IL


614 | 5656
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)