Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvovalta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste arvovalta. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, lokakuuta 15, 2016

Kuningas on kuollut – kauan eläköön kuningas!


-          alamaiset ovat eläneet turvassa hyvän johtajan varjosta, hyvä johtaja on taas ymmärtänyt oman jatkuvuuden varmuuden lähtevän tavasta huomioida kansa.

Thaimaan kuningas Bhumipol Adulyadej |1 kuoli hallittuaan tavallansa maatansa yli 70 vuotta. Kuningas oli etäinen, koska eihän kuninkaan sovi olla liian läheinen.  Hyvä kuningas on kaukaisesti läheinen, ikään kuin kansansa sielussa, mutta käytännössä koskematon. Tätä oli Thaimaan kuningas.


Aikojen saatossa suurmiehet ja harvemmin naiset ovat valloittaneet sydämiä ja kansa on luvannut uskollisuutta, lojaaliutta ja rakastavuutta. Kuninkaan asema saatettiin lailla säätää parjaamattomaksi ankarin rangaistuksin, näin turvattiin arvostus ja hegemonia – ikään kuin koskemattomuus maallisuudesta.


Miksi on johtajia joiden olemassaoloa ei kyseenalaisteta, vaikka todellinen valta on liki nolla?

Englannin kuningatar, yhtenä valtionsa rikkaimpana on osuva esimerkki. Ei ole valtaa, mutta paljon arvostusta, joka muuttuu näkymättömäksi vallaksi, ikään kuin auraksi ilmentämään kuninkaallisuutta, sitä kaukaisuutta, josta kansa imee turvaa, lähinnä henkistä turvaa – erityisesti epävarmoina aikoina, jolloin muutoin valtakunnassa ei ollutkaan/ ole kaikki hyvin.

Thaimassaakin jokin aika sitten olivat sotilaat tehneet vallankaappauksen |2, silti kuninkaan säilyessä koskemattomana omassa ylhäisyydessään. Armeija tiesi, että kuninkaan jalustalta pudotus olisi merkinnyt kansannousua ja armeijan häviötä. Kansalle näytettiin kuninkaan arvostus ja samalla taattiin kuri, nuhteettomuus ja järjestys – näin Thaimaassa armeija mietti.


Faarao Ramesses II

[ … Kairon tapahtuman takana on vahvoja kansallisia ja historiallisia vaikutteita vähintäänkin ylläpitämään muistoa suuruuden ajoilta, jolloin Egypti oli ehdoton tuolloinen suurvalta. Historiankirjoitus tuntee Ramses II:n ajan melko hyvin, jo senkin takia, että hän oli yksi pisimpään hallinneista faaraoista. Ramses II oli faarao, joka muisti kansaa oikeudenmukaisesti ja kävi tarvittaessa raskaitakin taisteluja (Kadesh, nykyisen Syyrian alueella) itse myös osallistuen ylläpitääkseen Egyptin suuruutta ja suvereeniutta, mm. nykyinen Israelin alue oli Ramseksen hallinta-aluetta … ]
Näin oli pelkän patsaan siirtely herättänyt egyptiläiset muistelemaan alitajunnassaan jotain sellaista suuruutta, josta ei nykyään nähty/ nähdä edes unta. Ramses II suuri sai aikanaan ”suuri” nimityksen erinomaisista johtajan lahjoistaan, vaikka asema oli peritty ja/tai juoniteltu – eikä aina oltu varmoja siittäjästäkään.


Kuninkuus oli sinetöity verenperinnöstä ja auringon jumaluudesta

Jo tuhansia vuosia sitten kansa hurrasi johtajalleen, jos tämä osasi huomioida kansaa, vaikka kovallakin kädellä, jos käsi oli oikeudenmukainen ja kullekin antava säätynsä ja asemansa puitteissa –
 … tänään menetelmät hallinnossa ovat paljolti samat. Palkka ja arvostus kulkevat käsi kädessä. Palkan ollessa pieni, voi omaa asemaa pönkittää poliittisella tai muulla asemalla ja näkyvyydellä – tänään tosin juurikaan poliitikkojen tekemättä mitään konkreettista. Ehkä tämän konkreettisuuden puutteen myötä poliitikot, nykyiset johtajamme eivät kansan suurta luottamusta nauti.


Suomen kruunamaton kuningas oli presidentti Urho Kaleva Kekkonen

Seuraajaa tässä kuningaspelissä ei saatu, toki presidentti, mutta ei kansan syvien rivien arvostusta, jopa ihailua ja sitä samaa alamaisuutta ja kunnioitusta, mikä Kekkosen viimeiselle matkalle Helsingin Hietaniemen hautausmaalle kansan riveistä kymmenin tuhansin katujen varsille suotiin.


Kekkosen karisma oli johtajan voimaa

Kekkonen osasi hyvien kuninkaiden tavoin huolehtia kansasta. Kekkonen osasi myllyttää välijohtajia, ”kurmoottaa” hallituksia ja jopa hajottaa eduskuntia, jos katsoi aiheen asialliseksi omalle vallalleen ja jos asiat eivät menneet kansakunnan etujen mukaisesti – isossa kuvassa, joka ei maalisille edustajille kuin ahneille välijohtajille aina auennut Kekkosen haluamalla tavalla.


Kansa piti, kun Kekkonen myllytti – kansa koki, että joku on heidän asiallaan

Kekkonen tiesi mitä merkitsi suo, kuokka ja Jussi – savupiipullinen torppakin oli tuttua. Kekkonen oli elänyt sinnikkäästi itse nämä arkikansan polut, vaikkakin nousu poliittisessa järjestelmässä alkoi sangen varhain – juonitteluin, takinkäännöin ja oivan huomista haistavan nenän vuoksi. Kekkosen aikana kansakuntamme eli parasta aikaansa |3 – todettiin jo Helsingin Sanomien yleisönosastossa vuosia ja vuosia sitten.


Kuningas, faarao ja presidentti – mitkä olivat näitä kolmea instituutiota toimivasti yhdistävät tekijät?

Yksi asia, ja se on vallan hallinta!

Kuningas osasi vallattomuudessaan yhdistää, faarao yhdisti jumalallisuudellaan ja presidentti kansanomaisuudellaan. Kaikilla oli myös yksi yhteinen piirre – se oli karisma. Karisma on tänään harvinainen luonnonvara. Kuninkaan karisma oli pitkä kausi – useille paljon pidempi kuin oli alamaisella ikää. Faaraon karisma oli jumaluuden lisäksi kyky käydä sotia menetyksellä – tehdä valtakunnasta mahtavan, jossa viljaa riitti kaikille. Presidentin karisma oli habitus, välittömyys ja mystinen voima hyödyntää itäisen rajanaapurin voimavaroja oman kansansa eduksi – toki muitakin voimia tarvittiin.


Kuningas on nyt kuollut, kauan eläköön kuningas – 

… näin kansa toivoo ja odottaa uutta isähahmoa, niin Thaimaassa, Egyptissä kuin yllättäen myös Suomessa, jossa toivotaan vahvaa presidenttiä, joka on poliittisten vehkeilyjen ulkopuolella – kansan asialla ja suoraan kansan valitsemana hänellä tulee olla riittävä valta ylläpitämään virettä suomalaisuutena kansojen joukossa ja turvatussa asemassamme täällä idän ja lännen vedenjakajalla.

EKSTRA

Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim – kansallinen ikoni, vailla vertaa – Suomessa?

Suomen presidentin valtaa vähennetty – hyväksi vai pahaksi?



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


...
AL | US | VU | PZ | BL | BL | T | BLOG 89681

DOC Kuningas on kuollut_15102016 – Microsoft Word Starter
PVM 15102016







|784| 

torstaina, maaliskuuta 13, 2014

Kansalaisen paras kausi elettiin Kekkosen aikana!


Urho Kaleva Kekkonen - maan isä ja presidentti



Tavalliselle kansalaiselle hänen kautensa oli kuitenkin parasta aikaa mitä Suomessa oli eletty” -lainaus

Urho Kekkosta 1] on hänen kuolemansa jälkeen paljon arvosteltu (ennen ei uskallettu) sekä kiitetty että moitittu. Kun on haukuttu, niin arvosteluperusteina ovat olleet vallanhimo, mahdolliset KGB-kytkennät, puuttuminen asioihin, jotka eivät päämiehelle kuuluneet; adjektiivit häikäilemätön, ja juonitteleva ovat myös olleet käytössä.

Tavalliselle kansalaiselle hänen kautensa oli kuitenkin parasta aikaa mitä Suomessa on eletty. Ihmisillä oli töitä 2], tulevaisuudenuskoa 3], eikä puhuttu valtionvelasta 4] , ts. kansalla meni hyvin.


Jos presidentin kautta arvioidaan, niin mielestäni tärkeimmät kriteerit ovat alaisten hyvinvointi ja suhteet ulkovaltoihin. Ne olivat hänen kaudellaan kunnossa.

Rivikansalaiselle on yhdentekevää vaikka johtaja olisi liitossa itsensä paholaisen kanssa, jos hän kykenee hoitamaan tehtävänsä kansalaisten edun mukaisesti. Hirvittävää ajatellekin, että joku nykyjohtajan kyvyillä varustettu olisi paiskattu tilanteeseen, johon Kekkonen joutui heti kautensa alussa:

Yleislakko, voimakas ja arvaamaton itänaapuri 5], joka oli aina otettava huomioon ym. Silloin tarvittiin valtiomiehen taitoja. Niin kuin monesti myöhemminkin. Hän jätti kuitenkin hyvinvoivan valtion seuraajalleen.

Mutta onhan meillä toki vertailupohjaa, jo toinen presidentti hänen jälkeensä. Nytkö ovat asiat kunnossa? Kansalla ei kuitenkan taida mennä hirveän hyvin. Vai meneekö?

KAARLO NORDLUND [C]
Ulvila

HUOM!
Ylläoleva teksti on suora kopio lehtileikkeestä, joka löytyi isäni jäämistöstä, jota olen alkanut purkamaan monen vuoden jälkeen hänen kuolemastaan. Leike oli saksittu Helsingin Sanomien Mielipidepalstalta – ollen päivämäärältään 27. lokakuuta 1997 – kopioin tekstin poikkeuksellisesti uusjakoon, koska sen sisältö pysäytti väkevästi pohtimaan pitkäaikaisimman presidenttimme valtakautta – tuona aikana meillä oli isäntä talossa ja maata johti, osin itsepäinen valtiomies, vailla vertaa … tämä taitaa olla aika helppoa päätellä nyt, kun eletään vuotta 2014.


VIITTEET ovat merkitty allekirjoittaneen toimesta ja eivät millään tavoin sido itse tekstin kirjoittajaa.

1] Kiistaton valtiomies Urho Kaleva Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html -
2] Kekkosen aikana työ oli valtiovallan suojeluksessa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html -
3] Filosofi Pekka Himasen nykyloiskiehuntaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/pekka-himasen-loiskiehuntaa.html -
4] Velalla syömme huomista ja toisten riisikupeilta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -
5] Venäjän ja Suomenniemen yhteistä historiaa ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/08/venjn-ja-suomen-yhteinen-historia-ja.html -

EXTRA
Presidentti Urho Kaleva Kekkosen viimeinen Uudenvuodenpuhe 1981 – viimeinen voimamies ja karisma, jota kansalaiset arvostavat tänään – ja moni kaipaa valtiovallalta sellaista otetta, mikä oli Urho Kekkosen malli yli 20 vuoden ajan ~ http://youtu.be/EcTAB8FlL3M - [yt]

Kuinka itsenäisiä olemmekaan tänään ja entä eilen?


Ilkka Luoma

Kansalaisen paras kausi elettiin Kekkosen aikana!”

AL US Vf IL BL BLOG 32358
---13032014---

doc.: valtiomies_kekkonen_13032014.doc – OpenOffice Writer

405 | 3929

lauantaina, helmikuuta 02, 2013

Kansa kaipaa Sauli Niinistölle lisää valtaa


Kansa äänesti Sauli Niinistön komeasti presidentiksi ja armeijan ylipäälliköksi. Kansa oli ollut myös hyvin ennakkoluuloton ja sukupuolisesti tasa-arvoinen – nainen 0] johti symbolina maatamme 12 vuotta – ja hyvin johtikin, kansa oli saanut sitä – mitä tilasi.

Nyt politiikan pienet äänitorvet kiihkoissaan huutelevat presidentti-insituutiolle lopun alkua. Kansa on suurena enemmistönä toista mieltä. Onkin oivallettavissa, että aika-ajoin on otettava aihealueita esille, joilla ei ole mitään tekemistä todellisten yhteisten asioiden kanssa – muodikkaasti toki vapaa keskustelu on sallittua ja mielipiteitä julkistellaan.

Kokenut kansa kaipaa Kekkosta ja nimenomaan enemmän valtaa Niinistölle 1], mikä Urho Kekkosella 2] ja vielä Mauno Koivistolla 3] oli. Koivisto halusi purkaa parlamentarismin nimissä valtaansa – tehden alun kehitykselle, jossa presidentistä on vaara tulla silkkinauhojen leikkaaja.



Kaikissa vahvoissa maissa on vahva johtaja 4], niin oli meilläkin ja kansa kiitti. Oli kansasta mukavaa nähdä ja kokea, kun Kekkonen myllytti – se sai aikaiseksi politiikan lattiatasolle ja osaan toimittajistakin traumoja, joita on nyt purettu mielenterveytenä ja vallan riisumisena, jottei myllytyksiä enää tapahtuisi.



Sauli Niinistö on näköisensä presidentti ja sai valtavan kansansuosion – saihan kansa suoraan päättää kenet halusi ja halu oli tällä kertaa harvinaisen yksimielinen – sotaväkikin sai karismaattisen ”upseerin” ylipäällikökseen, ... oli ikäänkuin havaittavissa, että kunniakomppanian huudossakin oli enemmän ylpeyttä kuin aiemmin.

Suomessa on ainakin kaksi asiaa, joissa kansa on paljolti yksimielinen – vahva presidenttiys ja elo ilman Natoa – kansa on tyytyväinen Niinistöön ja kansa ei halua USA:n johtamiin sotiin Naton jäsenenä *].



Suuri arkikansa ei halua luopua presidentistä –

kansa haluaa johtajan, joka voisi aika-ajoin ojentaa politiikan kähmintäkiemuroihin eksyneitä lahjus- yms. pyrkyreitä, joille omien pelien pyörittely on monille miltei arkipäivää – joukkoon sattuu myös paljon asiansa oikeasti osaajia ja äänestäjiensä asialla olevia. Kansa rakastaa oikeudenmukaista ärähtämistä. Ihmisten pitäisi saada luottaa, luottamus eduskunnan istuntosaliin on osin alamaissa.

Joskus kansasta tuntuu, että sitä viedään kuin ”kuoriämpäriä” – ja tuo kuoriämpäri haluaa jonkin olettamusturvan – edes henkisenä johtajuutena, jolla olisi arvot – ne paljon puhutut, heikompaa ja syyttään ahdingossa olevan puolustavat arvot.

Saatamme vielä nähdä ajat, jolloin presidenttimme valtaoikeuksia 5] palautetaan – siksi suuria muutosasioita on ovemme takana. Tuolle ovelle pitää saada vartija, jonka sanaan voidaan luottaa ja sellainen tien näyttäjä, jonka harkinta ulottuu oikeasti yli kaikkien puoluerajojen. Niinistöllä näyttää olevan kyky katsoa horisonttiin yli puoluepelien ja kalluppimittarointien.



Myöhemmin kasvanut mahtisaari

Presidentillisen tasa-arvon nimissä on tuotava esille kansainvälisesti kunnostautunut, rauhan-nobelisti Martti Ahtisaari – Koiviston varjosta vähäeleinen presidentti yhdeltä kaudelta ...



Loppusanat

Eduskunnan istuntosalipolitiikka on repinyt kansakuntaa kahtia – presidentti voisi kyetä parsimaan palaset takaisin yhteen. Kansa on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki  – ja hommahan aloitetaan äänestysintoa nostattamalla.



Ilkka Luoma

Kansalaisaktivisti

US      AL


Sent

Sent: Thursday, January 31, 2013 8:58 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kansa kaipaa kekkosta ja Niinistölle valtaa