Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtaminen. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, tammikuuta 17, 2023

Johtaminen on taitolaji - sitä ei ole monille suotu!

 |2437|385232|z


Piirros: ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009301821.html


***



ESS-artikkeli täältä ~ https://www.ess.fi/uutissuomalainen/5641851 -, otsikoituna näin: "HS: Yli 60 prosenttia suomalaisista kaipaa politiikkaan vahvoja johtajia"
-toimittajana Markus Mattlar.

HS-korjaus prosenttilukuihin: "Valtaosa vastanneista kaipasi vahvoja johtajia",
- löytyy linkin ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009313990.html - alta.




Johtajuus on suotu laajana hyväksyntänä vain hyvin harvoille
[ .. sanotaan kuitenkin, ettei valtaa saada, vaan se otetaan - tai ..? ..]

Näin se on varmaankin sermien takaisessa arkitodellisuudessa. Se otetaan oveluudella, nokkeluudella, kieroiluilla, petoksilla, mutta myös asiaperäisyydellä, karismalla ja johtajuudella.

Erityisesti kriisissä positiivisesti sanottuna rahvas eli kansan suurin osa kaipaa vahvaa johtajaa |1, jolle myönnetään ajan virratessa hiukan kuin automaattisesti valtatekijät ja -ominaisuudet. Usein näin. Historia kertoo myös hyviä johtajia olleen - suurellakin vallankäytöllä varustettuna.
.
|1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/09/johtaja.html -, otsikoituna näin: "Johtaja"
.


Ehkä paras esimerkki olisi Saksasta, vuodelta 1933, kun kansallissosialistit ottivat eittämättä karismaattisen johtajansa Adolf Hitlerin otteilla demokratian jälkeisen vallan.

Tuo NSDAP' n ('Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue' -suomennettuna) "kaappaus" tapahtui noin 40 prosentin demokratiasta (demokraattisten päätösten päättyessä tuohon viimeiseen vuoden 1933 vapaaseen vaaliin*), lopun ollessa jo hyvin tiedettyä kansallista voimaa, saksalaisuuden ylistystä ja lopulta tuho, jossa liika valta oli tehnyt tehtävänsä - loputtomana uskona omaan täyteen mieltyvyyteen omista voimista, jotka lopulta uupuivat nollille.



Tänään tietous on kasvanut - olemme historiamme lukeneet

Mutta kansakunnan muisti on lyhyt, vain vaalilupausten annon mittainen. Ehkä jälleen, kun vääjäämätön kriisi astuu askeleen kohden täyttä hallitsemattomuutta - astuvat samalla tarjolle vahvat johtajat.

Autoritääriset johtajat eivät laajemmin kysele, mutta turvautuvat lähipiirin uskollisuuteen, neuvoihin, ajatuksiin ja ehdotuksiin - kunkin johtajan omien mielihalujen puitteissa. Näinkö? Kyllä - kriiseissä näin.

Ei tarvitse kuin kurkata omaan historiaamme 1940 talvella ja 1941-44 loppukesään - marsalkka C.G.E. Mannerheimin käskyvalta oli ylivertainen, vaikka olivat eduskunta ja presidenttikin olemassa.

..
Meillä täällä Suomessa pitäisi olla malttia olla sekaantumatta muiden itsenäisten omiin päätöksiin - kukin päätös siis aina omien johtajuuksien valtapyyteiden ja kansallisten etujen ja hyötyjen yhteissummana - rikkomatta ulkosuhteita.



Aikanaan ruotsalaiset olivat kaukaa viisaita

Pelasivat pelejään 1939-1944 niin liittoutuneiden kuin Saksan kolmannen valtakunnan etuja hyödyntäen, niin itselle kuin kumppaneilleen. Ruotsi välttyi turvallisen selkämme takana sodilta - viimeisen ollen tietoinen irtautuminen Venäjän tsaarin rajanaapuruudesta vuonna 1809.



Niin mikä onkaan sitten sitä oikeaa johtajuutta?

Onko se kansallinen etujen valvonta ja niiden kehittäminen omavaraisuuden ja itsellisyyden suuntaan - vai sitten yhteistyöllinen, pisimmillään liittovaltiokehitys vaikkapa läntisen eurooppalaisuuden kehitysvirtana, jossa lopulta pienet kansallisvaltiot menettävät omaa itsenäisyyttä - kuten on jo nyt tapahtunut.



Johtajuus vahvana komponenttina tarkoittaa usein kirkasta oman reviirin hyväksyntää

..
EKSTRA
Kuinka moni näistä koulukiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka.

Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa. Entä millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja? Jatkuu täältä:
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/kuinka-moni-koulukiusaaja.html -

.
EKSTRA 2
Nyt rikekivet ovat pieniä, liikkeellä eivät ole karisma eikä johtajuus
[ … paavillinen karisma ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/paavi-oli-yhtenisyyden-luoja-ja.html - ]

Meillä ei ole pelkoa enemmästä, ehkä vain yhden populistipuolueen hajoamisesta, jota sitäkin voidaan pitää ideologia-evoluutiona, jos perussuomalaisissa mitä ideologiaa aidosti onkaan/ olikaan [?]

Vaarallisimpia tai haluttavimpia ovat sellaiset nousevat ryhmät, joilla on johtaja ja hänellä karisma sekä voima vaikuttaa suoraan ihmisiin, saaden heidät uskomaan yhteisen tavoitteen hyödyllisyydestä niin itselle, ryhmälle kuin sille haaveelle, joka on saattanut elää koko siihen saakka eletyn elämän ajan!

Tänään perussuomalaiset ja kansanedustaja Jussi Halla-ahon |e karnevalisoitunut ulostulo, juuri nyt |E - vähän ennen eduskuntavaaleja - johtajuutta IKL-henkeen ja vereen? Onko Jussilla karismaa?

PS.
Presidentti Urho Kekkonen - kansakuntansa johtaja
"”Kansalaisen paras kausi elettiin Kekkosen aikana” -mielipidekirjoitusotsikko Kaarlo Nordlund (C) -lainaus HS' sta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/162987-kansalaisen-paras-kausi-elettiin-kekkosen-aikana/ -



.

* Valokuva kirjasta - 



Saksan kolmannen valtakunnan johtaja Adolf Hitlerin viesti Stalingradiin sotamarsalkka Friedrich Paulukselle (joka myös vastaa Hitlerille - kursiivisti) - silmiin pistää kursiivista sana "länsimaiden pelastamiseksi" - niin? - Entä tänään, kun katsomme Stalingradin, nykyisen Volgogradin etupihalle Ukrainaan!




101741


--


2

lauantaina, syyskuuta 22, 2018

Johtaja



Mahatma Gandhi


Seitsemän merkitsevää kirjainta, jotka muodostavat käsitteen, jota tarvitsee lähes kaikki ihmiset – Johtajaa – isolla J-kirjaimella. Johtajan määrite, käsite ja asennemaailma ovat muutoksessa – on vain yksi ominaisuus, joka on ollut ja on aina ajankohtainen ja yleispätevä. Tuo johtajan ominaisuus on karismaattisuus [1.

Karismaattisuus on usein selittämättömästi esiintyvä hyvin harvinainen ihmisyyteen liittyvä ominaisuus, joka voi kuitenkin esiintyä – koulutukseen, asemaan, ihonväriin, sosiaaliluokkaan, sukupuoleen tai muuhun perinnearvoasteikkoon liittymättä … se vain on tai sitä yleensä ei ole.

Johtajia on perinnöllisenä, vaalillisina, salaseuravalinnaisina – huutoäänestettyinä, asemallisina tai rahalla asetettuina - johtotehtäviin, joissa päällimmäisenä tulisi olla kyky havaita oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja kykyä ohjata ihmisiä innostuneiksi tehtävään, josta jaetaan yhteistä hyvää kaikille – kuitenkin niin,

että eniten saanut saa vain kahdeksan kertaa enemmän kuin vähiten saanut. Usein johtaja ottaa vasta sen jälkeen, kun muut ovat palkitut asianmukaisesti – no näinhän se ei tänään ole, sillä ahneuden monumentti asustaa kerroksissa ylimmissä.

Mahatma Gandhi [2, Caesar, Ramses II Suuri [3, Napoleon – Hitler [4, Mandela [5 (anteeksi Nelson sijaintisi luettelossa) ja vaikka Trump [4 ja Mao, Stalin tai Xi – niin mitä sitten? Miten meidän kansan suosikki Sauli Niinistö ja kaikkein arvostetuimmaksi presidentiksemme valittu Urho Kekkonen [6?


Johtaja tunnetaan teoistaan -

vanha klisee, mutta osuva, sillä johtaja tunnistetaan juuri vaikeiden aikojen ja aikojen, joina ei oikein tiedetä mitä tehdään, mutta todellinen johtaja tietää ja lujallakin kädellä vie kansakuntansa, ryhmänsä – yhtiönsä tai muun joukon vaikeuksien ohi – osoittamalla rohkeutta, nokkeluutta – osaamista ja itsensä likoon laittamista – todellista esimerkkiä ja mallia näyttämällä – edestä, rintamalla …

II Maailmansodassa oli karsimaattisia sotilasjohtajia – saksalaisista vaikkapa von Manstein, Rommel – Dönitz --- Englannista Montgomery ja Yhdysvalloista Patton – niin ja Neuvostoliitosta Zukov.

Saarnaajaprofessori Kanadasta

Uusoikeiston palvoma saarnamies saapuu Suomeen – Miksi ihmeessä miljoonat ihmiset janoavat tämän pistäväkatseisen kanadalaisprofessorin näkemyksiä? -HS

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005828313.html HS Mielipide – kolumni – Jaakko Lyytinen
Ilkka Luoma -kommentti: 15.9.2018 - 6:10
Näennäistasapäistyneissä keskustelu- ja mediapiireissä pelätään vetoavan Johtajan ilmestymistä - lietsomaan "tietämätöntä ja omaa etuaan ymmärtämätöntä" kansanosaa, joka todellisuudessa hakee vain paikkaansa evoluution vuosimiljoonaisesta hierarkialokerikosta.
Turvallisuuden tunne on korkeimpia tarvehierarkian osa-alueita yhteenkuuluvuuden tuntemuksen rinnalla. Uuden aallon lähettiläät puhuvat mielellään myös tarpeellisuuden kokemisen voimasta, jossa halutaan nähdä oman hyödyllisyyden hyväksyntää muidenkin tahoilta.
Ihminen on reviristi ja keinotekoinen kansojen sekoitus ja sekoittaminen on historiallisesti ohimenevä ideaali-ilmiö.
Ongelmaksi tulee reviiripuolustus yltiökiihkoutuneelta nationalismilta, ja juuri tämä ongelma tarvitsee johtajuutta (kaupallisenkin) oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. [T]

Saarnaajia on sivuunsa ollut – historiasta nykypäivään

Lähinnä uskonnollisuus saa hurmoksellisuutta hyväksymään tarkemmin perustelematta karismaattisia johtajia … riittää kun usko on kohdallaan ja kuuntelijat sopivassa moodissa ottamaan vastaan samankaltaisuusefektejä yhteenkuuluvuuden nimissä –

ilmentyminä lahkot ja laajemmin uskonnot … suuria johtajia olivat Jeesus, Muhammed ja monet muut, jotka osasivat osoittaa ihmisille paikkansa järjestelmässä, jossa koettiin ryhmälle kaltaistaan turvallisuutta ja jatkuvuutta – unohtamatta toivoa ja selitystä selittämättömälle.

Entä tämän päivän johtajat – onko sellaista karismaa havaittavissa, johon laajat kansanryhmät voisivat luottamuksensa asettaa, onhan lähestymässä ajat, jolloin vaikeudet olemassaolon turvaamiseksi asettuvat varsinaisten haasteiden asemaan ja vaativat lujaa kättä … demokratia on voimaton tulevien ongelmien edessä. Tarvitaan osaamista, taitoa ja sitä harvinaista karismaa.

...
Viitteet:




EKSTRA

” … Nyt rikekivet ovat pieniä, liikkeellä eivät ole karisma eikä johtajuus
[ … paavillinen karisma ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/paavi-oli-yhtenisyyden-luoja-ja.html - ]
Meillä ei ole pelkoa enemmästä, ehkä vain yhden populistipuolueen hajoamisesta, jota sitäkin voidaan pitää ideologia-evoluutiona, jos Perussuomalaisissa mitä ideologiaa aidosti onkaan/ olikaan [?]
Vaarallisimpia tai haluttavimpia ovat sellaiset nousevat ryhmät, joilla on Johtaja ja hänellä karisma sekä voima vaikuttaa suoraan ihmisiin, saaden heidät uskomaan yhteisen tavoitteen hyödyllisyydesta niin itselle, ryhmälle kuin sille haaveelle, joka on saattanut elää koko siihen saakka eletyn elämän ajan! … ”
...


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


Sotamarsalkka Erich von Manstein





US VU 24 T T BL BL BL FB FB FB BLOG 179068

DOC johtaja_17092018.doc – OpenOffice Writer
PVM 17092018

614_5730 – 17:49_19:32

sunnuntai, joulukuuta 04, 2016

IN - Juha Sipilä – Atte Jääskeläinen syndrooma, kansa miettii, mutta mitä?


(Media riepoo falsetissa omaa kohtaloaan – kansalaismedia puhuu nyt voimakkaammalla suulla – suoraan sähköposteina pääministerin sähköpostilaatikkoon. Viime aikoina perinteellinen media on saanut takkiinsa pahasti. Toimittajat eivät saata olla enää huomenna neljäs valtiomahti. Kansa hivuttautuu asemiinsa ja internet tehostaa pyrkimyksiä )|1


Nyt media käy omaa sotaansa arvostaan, luottamuksestaan ja vaikuttamismahdollisuudestaan. Kansalaiset, jotka maksavat median koko painolastin ja bittivirran – ottaa aikalisää ja arvioi mikä on huomisen tapa, keino ja luotettava väline saada tietoa, johon voisi luottaa.


Nyt otamme esimerkin myrskystä vesikannussa – Case Sipilä

HS-tähtitoimittaja Unto Hämäläinen analysoi harvinaisesti tällä kertaa heppoisin eväin ja perinteen painolastit mediarepussa |2. Pääministeri Juha Sipilän reaktio Yle-syndroomassa |3 oli pohjimmiltaan kansalaispalaute pääministerille.

 Sipilä saa kymmeniä suoraviestejä kansalta, kuten tässä Terrafame yhtiön valtiorahoitustapauksessakin on käynyt. Näin sitten Sipilä "pommitti" kansalaisviesteillä Yle' n toimittajaa, joka ei antanut riittävää reaktioaikaa vastineeseen. Myöskään äänestävä kansa ei sitä tee – ei anna sen vertaa harkinta-aikaa, ja nyt Sipilä vuodatti tuota kansan hätäistä suoraviestintää suoraan Yle' n toimittajalle, ikään kuin tiedoksi missä mennään.

Sipilä toimi älykkäästi, sillä näin hän viestitti samalla mille tärkeysasteelle kansalaisviestintä suoramediana on noussut – hyvässä ja pahassa sekä vielä harjoittelukaudellaan!
|2 ~ http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004890361.html - (HS - Unto Hämäläinen)
|3 Onko mediassa kahden kerroksen aiheita - alaluokka taviksille, joista voi kirjoittaa liki mitä vaan ja sitten yläluokka, jossa harjoitetaan hallittua maltillisuutta, ettei loukattaisi aiheettomasti tai kohtuuttomasti? Onko maltti nyt tässä riistäytynyt käsistä "nuoleskelun puolelle"? ~ http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004892155.html -

Lopuksi on todettava, että Unto Hämäläisenkin on hyväksyttävä Sipilän harrastuslentäminen, joka yhdistetään fiksusti työmatkailuun, vieläpä omin kustannuksin. Unto, maailma on jatkuvassa liikkeessä, niin tiedonkulun kuin matkaamisenkin osalta. Antaa Sipilän käyttää laillista lentolupakirjaansa valtion tilipussin eduksi omin aiemmasta menestysliiketoimista saaduin varoin.


Yle’ llä stilleröidään!

Yle’ n Ruben Stiller paahtoi Susanna Kuparisella |4 perjantaina 2. joulukuuta 2016 omaa vastaavaa päätoimittajaa – Atte Jääskeläistä |5, tässä linkki ohjelmaan ~ http://areena.yle.fi/1-3395008 -. Kansa katselee ihmeissään, ja tulee antamaan oman tuomionsa, ja nimenomaan tunteen ja hurmion vallassa, vain muutamat jaksavat pohtia asiantilaa analyyttisesti. Kuka saa nyt potkut - jää nyt mietinnän alle. Mainittakoon, että Yle on eduskunnan medialaitos.
|4 Susanna Kuparinen äänessä – lisää stilleröintiä. Onko menossa ajojahti ja kenelle/ keille? Tehdäänkö myrskyä maitokannuun? ~ http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004892246.html -
|5 Liitteeksi jonkin asteinen ympäripyöreä puolustus Yle' n vastaavalle päätoimittaja Atte Jääskeläiselle Case Sipilästä ~ http://yle.fi/uutiset/paatoimittaja_jaaskelainen_sipilan_vaikea_mediasuhde_alkanut_jo_ennen_paaministeriytta/9332223 -
|5 Aiempi Yle’ n toimitusjohtaja Mikael Jungnerkin puolustelee ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612032200035739_uu.shtml -


Pääministeri Juha Sipilä, kansa odottaa nyt avointa kuorta moniin luottamusta herättäviin asioihin

Sipilä loi Keskustalle uuden nousun. Kansa odotti Sipilästä pelastajaa |6, olihan hän menestynyt liiketoimissa ja vielä uskovainen ihminen, joiden oletetaan olevan rehellisiä ja huomaavaisia. Onko Sipilä rehellinen – varmaankin, mutta omalla tavalla.
|6 Pääministeri Juha Sipilä!? (5.4.2013) ~ http://www.hollilla.com/reader.php?action=thread&thread=6450218Hollilla/ Iltalehti – keskustelut, sisältää 1066 lukijakommenttia


Sipilä on edelleen pitänyt mielipidetiedusteluissa puolueensa kärkikastissa. Jätetään tuomio kansan käsiin, joka muistaa Sipilän luvanneen, että ellei tule tulosta – vaihtakaa ukkoa |7
|7 Ellei tulosta – vaihtakaa ukkoa ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000984472.html -


...
Linkit tekstistä

|1 Tässä lopussa olevassa linkissä Helsingin Sanomat toi esille sen oleellisen. Perinteellinen media on joutumassa kahden, oikeastaan kolmen tulen väliin. Omat liekit, kansalaisten suorat liekit ja kauhukuvana vastamedian liekit, jotka avaavat jo täydessä harjoittelussaan kansalaisten silmiä osittaisilla ylilyönneillään. Meillä monin aihealuein perinteellinen media käy jo puolitäyttä infosotaa "jotain epämääräistä kohtaan". Mikä tämä epämääräisyys on? Entä itse Sipilä, hänen vaimonsa, Ruben Stiller, Susanne Päivärinta, Susanna Kuparinen ja muut – miten he harjaajat tässä Case Terrafame’ ssa, josta rähäkkä pintaantui ja pinnallistui tarkoitusajojahdillisesti? ~ http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004892087.html -

EKSTRA

Yritysjohtajan pitää miellyttää kahta asiaa - järjestyksen voit valita! - asiakasta, joka ostaa katetta tuottaen, jotta voi jakaa omistajille voittoa sijoitetulle riskille. Miten yritysjohtaja/ omistaja Sipilä aikoo tätä kaavaa soveltaa valtiolaivan johtamiseen, jossa asiakas ja omistaja ovat yksi ja sama? ~ http://www.hs.fi/politiikka/art-2000004893029.html -


PS Ellet näe tämän tekstin linkkejä ja/tai ne eivät aukea, niin voit halutessasi lukea koko jutun toimivine linkkeineen täältä ~ http://jontikka.blogspot.fi/2016/12/in-juha-sipila-atte-jaaskelainen.html -


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | US | VU | T | BL | BL | BL | PZ | BLOG 101925

DOC Juha Sipilä_Yle_02122016 – Microsoft Word Starter
PVM 02122016









|658|

keskiviikkona, tammikuuta 13, 2016

Sodan ja rauhan hinta, palkka ja kunniantunto

blogID | 12100979


[U][Tänään keskustellaan aktiivisesti palkoista, palkkaeroista, tehdystä työstä, vastuusta ja sen kannosta. Palkkaerot ovat suurentuneet ja vastuun rajapinnat hämärtyneet kvartaalien valvontaan; mihin on jäänyt vastuu yhteiskunnasta ja sen osallisista - kansalaisista, missä on se yhteenkuuluvuuden henki, jolla vanhempamme ja isovanhempamme pelastivat tämän maan?]

"Katselen mietteissäni kuinka suhtautuisi, jos tuollainen olisi vastaan tullut. Kuinka olisi hermo, vastuu ja taistelutahto kyennyt voittamaan pelon, mitä tämä II-maailmansodan tehokas rautahirviö tuolloin miehistössä aiheutti"

...
LINKKI KESKUSTELUUN ....... TIEDE
Toisessa maailmansodassa käytiin maailmanhistorian suurimmat taistelut, joissa tulos ja vastuu olivat ehdottomia vaatimuksia. Henkilöjohtaminen oli yhteenkuuluvuuden ratkaisu. Työt tehtiin henkensä kaupalla antaen sen ainoan, mitä kullakin oli. 
Rintamakenraali oli taistelurajapinnassa oikeasti kosketuksissa "asiakas-" tai oikeastaan viholliskuntaansa. Tämän päivän 'siviilikenraali' on tornissaan - nähden harvoin joukkojaan - niin omia, asiakkaita kuin vihollisiakaan. Kenraalilla oli johdettavanaan "yhtiössään" noin 10.000 alaista.

Tuloerot ovat suurentuneet 
Ihmiset ovat todella eriarvoisia. Johtamista ei usein sen varsinaisessa merkityksessä ole. Johtamisen periaate on raha viivan alla, jos sitäkään. Johtaminen on liian usein omien etujen valvontaa. Johtajat eivät ole riittävästi rintamassa kohtaamassa asiakastansa tai vihollistaan, kuten olivat sotien kuuluisimmat johtajat. Alaiset saavat aina motivoituneisuutta yhteisen tavoitteen edessä huomatessaan, että johto panee itseään peliin myös "taistelukentällä".

Esimerkkejä II Maailmansodasta
Neuvostoliiton marsalkka Georgy Zukov, saksalainen sotamarsalkka Erich von Manstein, sotamarsalkka Erwin Rommel, suuramiraali Karl Dönitz  ... 
 ... sekä Suomesta jalkaväen kenraali, 1. lk.:n Mannerheim ristinritari Erik Heinrichs (hän komensi Suomen kautta-aikain suurinta sotilaskeskittymää, Karjalan Armeijaa / 100.000 miestä), Karjalan kannaksen ratkaisutaistelujen komentaja, kenraaliluutnantti Karl Oesch ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, 3. divisioonan päällikkö, kenraalimajuri Aaro Pajari
Kenraaleiden päiväraha Talvisodassa oli 75 markkaa, kun miehistö sai 5 markkaa. Tuolloin bensiini maksoi 2,78 markkaa per litra ja naudanlihaa sai 7 markalla kilon.

Kunnia oli arvo kentillä, jossa mies koki suurimmat tekonsa
 ... siellä ei säästelty tai pakoiltu, vaan vastuu kannettiin viimeiseen saakka. Saksalaiset menettivät suurimman määrän kenraaleja rintamilla. Kenraali oli tuolloin divisioonansa, "yhtiönsä toimitusjohtaja" täydellä vastuulla. Vastuu ei ollut vain päämäärä, vaan myös henki, niin oma kuin alaistenkin.
Tämän päivän moni toimitusjohtaja useissa yhtiöissä ei itseasiassa tiedä juuri mitään yhteisestä vastuusta ja nimenomaan sen kannosta. Rintamilla vastuut kannettiin. Divisioonassa oli tyypillisesti 10.000 miestä, siis suuri 'osakeyhtiö'. Tuossa yhtiössä ei ollut YT-neuvotteluja, eikä myöskään lakkoja. Siellä oli tavoite, kunnia ja pakottava tarve menestyä tuhlaamatta omia voimia turhaan. Kaikilla oli tehtävänsä.

Kenraalit saivat myös palkkaa, 
 ... olivathan he vakinaisessa palveluksessa nauttien myös erilaisia etuisuuksia vastapainoksi vastuulle, jonka laajuus ja paino olivat eri dekadeilla kuin rauhanajan kvartaalipelinappuloilla, jossa yhteenkuuluvuudesta ei ymmärretä mitään, on vain raha, ei kunniaa ja panostusta täysillä yhtiönsä, 'divisioonansa' eteen. 
Kenraalien nykypalkka on noin 6.000 - 10.000 euroa kuukaudessa, Talvi- ja Jatkosodassa palkat kenraaleilla olivat suhteessakin vähäisemmät. Suurimmat toimitusjohtajapalkkiot kaikkinensa tänään ovat luokkaa 100.000 - 400.000 euroa kuukaudessa.
...
[1][Neuvostoliiton armeijassa kuuluisin marsalkka, Stalinin Suuren Isänmaallisen sodan aikainen luottomies Zukov komensi suurimmillaan armeijaa, jonka kokoista yhtiötä saa maailmalta etsiä. Zukovilla oli alaisia enimmillään yli puolimiljoona. Zukov sai myös kuukausipalkkaa, tosin ilman veronmaksuvelvollisuutta. Palkka olisi tänä päivänä vastaavuudeltaan noin 30.000 euroa. Zukovilla oli myös vapaa-panssariautoetu kuljettajalla, sekä esikunta sotilaspalvelijoineen.
Vastuu seurasi jatkuvasti kintereillä. Vastuu oli miehistä, vastuu oli saavutuksista ja vastuu oli tavasta toimia, siten että ylipäällikön tahto toteutui. Zukov kantoi vastuunsa, ylennettiin Neuvostoliiton sankariksi useaan kertaan, sai ratsastajapatsaan ja paikan Stalinin "sydämessä".] - valinnainen kappale 1

[2][Kolmannen valtakunnan vastine Zukoville oli von Manstein. Hän oli myös marsalkka ja komensi vajaata puolta miljoonaa miestä. Von Mansteinin palkka oli vastaavuutena noin 20.000 nykyeuroa kuukaudessa samalla vapaalla-panssariautoedulla ja esikunnalla sekä sotilaspalvelijoilla kuin neuvostoliittolainen vastineensa.] - valinnainen kappale 2

[3][Vastuu miehistä, vastuu esimiehelle, vastuu Isänmaalle ja vastuu miestensä hengistä oli raskas. Työaika oli jatkuva. Saksalaiset Von Manstein kuten sotamarsalkka Erwin Rommel olivat ihailtuja miestensä silmissä. He antoivat itsensä kokonaan peliin, erityisesti Rommel. Rommel viihtyi aivan etulinjassa, hän kohosi vihollisen keskuudessa legendaksi. Rommel sai palkkansa (nykyarvo noin 10.000 euroa kuukaudessa) ohella kantaa hinnan kunniastaan, uskollisuudestaan Isänmaalle, sen kaikkein kalleimmalla tavalla. 
Rommel riisti itseltään hengen vaihtoehtona teloituksesta omiensa taholta, ollen vainoharhaisesti epäiltynä korkeimman esimiehensä salamurhahankkeeseen. Rommel kuoli syyttömänä. Hän jäi alaistensa mieliin esimiehenä, jolle joukot, sotilaat - siis alaiset olivat kaiken ratkaisu. Rommel menestyi loistavalla johtamistyylillään ja miehiään säästävillä taistelutavoilla] - valinnainen kappale 3
...

Suomalaiset kenraalit rintamalla tekivät erityisesti Talvisodassa ja Jatkosodan -44 kesällä pienoisen ihmeen taistellen (useimmat) miestensä rinnalla sodassa, joka maksoi heille palkkaa ja päivärahoja noin 3.000 - 5.000 nykyeuroa kuukaudessa ilman optioita ja bonuksia. Tai oikeastaan heillä oli optio; se oli Isänmaan vapaus ja kunnia palvella maatansa. 

Tuolloin oli vielä arvot, oli päämäärä, 
 ... oli kyky huolehtia alaisista ja kyky kantaa vastuu. Heinrichs, Oesch ja Pajari tekivät sen, mitä heiltä odotettiin. He olivat mukana tehden tuloksen, jossa saavutettuja optioita ei kadehdittu, vaan koko kansa oli yhtenä miehenä ja naisena yhteisen asian puolesta tekemässä sen, mistä vieläkin suomalaiset voivat olla ylpeitä.

Palkka tai palkkiot, optiot sekä muut etuisuudet eivät olleet se ratkaisevin vaikute 
Oleellista oli tehdä työnsä joukkueena, johtajana, vastuunkantajana ja esimerkkinä kunniantunnosta, jossa alaisten taistelukyky (työskentelykyky) ja hyvinvointi oli yksi päällimmäisiä tavoitteita. Tuolloin ymmärrettiin, kuinka tulos ja tavoite saavutetaan. 
Tulos tehtiin yhdessä; kurilla, komennolla, mutta kunnioituksella ja oikeudenmukaisuudella arvostaen kunkin panosta kuten omaansa. On huomattavaa, että osa reservin kenraaleista sai vain päivärän, tuon 75 markkaa, sianlihakilo maksoi vuonna 1939 13 markkaa per kilo.

...
Kuinka nyt johdetaan rauhanajan 'divisioonia', 
 ... omia sotilaita yhtä kuin työntekijöitä, jotka samalla tavalla tekevät joukkona sen tuloksen, mitä odotetaan omistajilta? Suurena erona on se, että ennen sodassa tämä omistaja oli kansa ja valtio. Nyt se on pääoma, tuo raha, jolla ylläpidetään kulutusyhteiskuntaa ilman kunniantuntoa ja arvostusta joukkueesta, joka lopulta tänä päivänäkin tekee sen todellisen työn päämäärän eteen. 
Mihin on kadonnut osalta nykypäivien "upseereista" - toimitusjohtajista kunniantunto ja aito vastuunkanto? Onko niin, että vasta suurimmat vaikeudet nostavat todelliset johtajat näkyville?

Ilkka Luoma

Kuva:
Digicam 024.jpg. 30.kesäkuuta 2003. Copyright by Irma Miettinen 2003. Kuvaa saa käyttää yllä olevan tekstin yhteydessä vapaasti.
Kuvateksti:Venäläinen Sotka -panssarivaunu, joka oli vahva ja tehokas. Suomen miehet kohtasivat nämä sellaisella vastuulla, joka hakee vertaistaan tältä päivältä. Rivimies sai Talvisodassa 5 markkaa päivärahaa (bensiini maksoi tuolloin 2,78 mk/litra). Kuvan entisöity T-34 venäläinen panssarivaunu Kerimäellä Itä-Suomessa. Näitä tankkeja tuohoamalla punkaharjulainen Mannerheim-ristin ritari Eero Seppänen rivimiehenä ja 19-vuotiaana nuorukaisena teki sen, mitä meiltä odotetaan vaikeina ja totuuden edessä olevina hetkinä.
Kuvalinkki, missä Eero Seppänen on yhtenä Mannerheim-ristin ritareista laskemassa muistoseppelettä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin arkulle LINKKI --->http://www.mil.fi/jalkavaenkenraali/data/images/40_press.jpg (julkaistaessa lähde mainittava)
Linkki jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaisista LINKKI --->http://www.mil.fi/jalkavaenkenraali/281.dsp (julkaistaessa lähde mainittava)
...
...
.