-
alamaiset
ovat eläneet turvassa hyvän johtajan varjosta, hyvä johtaja on taas ymmärtänyt
oman jatkuvuuden varmuuden lähtevän tavasta huomioida kansa.
Thaimaan
kuningas Bhumipol Adulyadej |1 kuoli hallittuaan tavallansa maatansa yli 70
vuotta. Kuningas oli etäinen, koska eihän kuninkaan sovi olla liian
läheinen. Hyvä kuningas on kaukaisesti
läheinen, ikään kuin kansansa sielussa, mutta käytännössä koskematon. Tätä oli
Thaimaan kuningas.
…
Aikojen saatossa
suurmiehet ja harvemmin naiset ovat valloittaneet sydämiä ja kansa on luvannut
uskollisuutta, lojaaliutta ja rakastavuutta. Kuninkaan asema saatettiin lailla
säätää parjaamattomaksi ankarin rangaistuksin, näin turvattiin arvostus ja
hegemonia – ikään kuin koskemattomuus maallisuudesta.
Miksi on johtajia joiden olemassaoloa
ei kyseenalaisteta, vaikka todellinen valta on liki nolla?
Englannin kuningatar, yhtenä valtionsa rikkaimpana on osuva
esimerkki. Ei ole valtaa, mutta paljon arvostusta, joka muuttuu näkymättömäksi
vallaksi, ikään kuin auraksi ilmentämään kuninkaallisuutta, sitä kaukaisuutta,
josta kansa imee turvaa, lähinnä henkistä turvaa – erityisesti epävarmoina
aikoina, jolloin muutoin valtakunnassa ei ollutkaan/ ole kaikki hyvin.
Thaimassaakin
jokin aika sitten olivat sotilaat tehneet vallankaappauksen |2, silti kuninkaan säilyessä koskemattomana
omassa ylhäisyydessään. Armeija tiesi, että kuninkaan jalustalta pudotus olisi
merkinnyt kansannousua ja armeijan häviötä. Kansalle näytettiin kuninkaan
arvostus ja samalla taattiin kuri, nuhteettomuus
ja järjestys – näin Thaimaassa armeija mietti.
…
|2 Myös Egyptissä
armeija otti vallan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/armeija-palauttaa-kurin-ja-nuhteen.html
- ]
Faarao Ramesses II
[ … Kairon tapahtuman takana on
vahvoja kansallisia ja historiallisia vaikutteita vähintäänkin ylläpitämään muistoa suuruuden ajoilta, jolloin Egypti
oli ehdoton tuolloinen suurvalta. Historiankirjoitus tuntee Ramses II:n ajan
melko hyvin, jo senkin takia, että hän oli yksi pisimpään hallinneista
faaraoista. Ramses II oli faarao, joka muisti kansaa oikeudenmukaisesti ja kävi tarvittaessa
raskaitakin taisteluja (Kadesh, nykyisen Syyrian alueella) itse myös osallistuen
ylläpitääkseen Egyptin suuruutta ja suvereeniutta, mm. nykyinen Israelin alue
oli Ramseksen hallinta-aluetta … ]
…
Näin oli pelkän patsaan siirtely herättänyt egyptiläiset
muistelemaan alitajunnassaan jotain sellaista suuruutta, josta ei nykyään nähty/
nähdä edes unta. Ramses II suuri sai aikanaan ”suuri” nimityksen erinomaisista
johtajan lahjoistaan, vaikka asema oli peritty ja/tai juoniteltu – eikä aina
oltu varmoja siittäjästäkään.
Kuninkuus oli sinetöity
verenperinnöstä ja auringon jumaluudesta
Jo tuhansia vuosia sitten kansa hurrasi johtajalleen, jos
tämä osasi huomioida kansaa, vaikka kovallakin kädellä, jos käsi oli
oikeudenmukainen ja kullekin antava säätynsä ja asemansa puitteissa –
… tänään menetelmät
hallinnossa ovat paljolti samat. Palkka ja arvostus kulkevat käsi kädessä.
Palkan ollessa pieni, voi omaa asemaa pönkittää poliittisella tai muulla
asemalla ja näkyvyydellä – tänään tosin juurikaan poliitikkojen tekemättä
mitään konkreettista. Ehkä tämän konkreettisuuden puutteen myötä poliitikot,
nykyiset johtajamme eivät kansan suurta luottamusta nauti.
Suomen kruunamaton kuningas oli presidentti Urho Kaleva Kekkonen
Seuraajaa tässä kuningaspelissä ei saatu, toki presidentti,
mutta ei kansan syvien rivien arvostusta, jopa ihailua ja sitä samaa
alamaisuutta ja kunnioitusta, mikä Kekkosen viimeiselle matkalle Helsingin
Hietaniemen hautausmaalle kansan riveistä kymmenin tuhansin katujen varsille
suotiin.
Kekkosen karisma oli johtajan voimaa
Kekkonen osasi hyvien kuninkaiden tavoin huolehtia kansasta.
Kekkonen osasi myllyttää välijohtajia, ”kurmoottaa” hallituksia ja jopa
hajottaa eduskuntia, jos katsoi aiheen asialliseksi omalle vallalleen ja jos
asiat eivät menneet kansakunnan etujen mukaisesti – isossa kuvassa, joka ei
maalisille edustajille kuin ahneille välijohtajille aina auennut Kekkosen
haluamalla tavalla.
Kansa piti, kun Kekkonen myllytti –
kansa koki, että joku on heidän asiallaan
Kekkonen
tiesi mitä merkitsi suo, kuokka ja Jussi – savupiipullinen torppakin oli
tuttua. Kekkonen oli elänyt sinnikkäästi itse nämä arkikansan polut, vaikkakin nousu
poliittisessa järjestelmässä alkoi sangen varhain – juonitteluin, takinkäännöin
ja oivan huomista haistavan nenän vuoksi. Kekkosen aikana kansakuntamme eli
parasta aikaansa |3 –
todettiin jo Helsingin Sanomien yleisönosastossa vuosia ja vuosia sitten.
…
|3 Kansakuntamme
paras aikakausi? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162987-kansalaisen-paras-kausi-elettiin-kekkosen-aikana
–
…
Kuningas, faarao ja presidentti – mitkä olivat näitä kolmea instituutiota
toimivasti yhdistävät tekijät?
Yksi asia, ja se on vallan hallinta!
Kuningas osasi vallattomuudessaan yhdistää, faarao yhdisti
jumalallisuudellaan ja presidentti kansanomaisuudellaan. Kaikilla oli myös yksi
yhteinen piirre – se oli karisma. Karisma on tänään harvinainen luonnonvara.
Kuninkaan karisma oli pitkä kausi – useille paljon pidempi kuin oli alamaisella
ikää. Faaraon karisma oli jumaluuden lisäksi kyky käydä sotia menetyksellä –
tehdä valtakunnasta mahtavan, jossa viljaa riitti kaikille. Presidentin karisma
oli habitus, välittömyys ja mystinen voima hyödyntää itäisen rajanaapurin
voimavaroja oman kansansa eduksi – toki muitakin voimia tarvittiin.
Kuningas on nyt kuollut, kauan
eläköön kuningas –
…
EKSTRA
Suomen
marsalkka C.G.E. Mannerheim –
kansallinen ikoni, vailla vertaa – Suomessa?
Suomen presidentin valtaa vähennetty – hyväksi vai
pahaksi?
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
...
DOC Kuningas on kuollut_15102016 – Microsoft Word Starter
PVM 15102016
|784|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti