ETÄ|2704|442124|TYÖ
"
Huikea kasvu: mökeillä vietetään vuodessa jo 103 päivää – varsinkin etätyön määrä mökillä on räjähtänyt
"
-tosin tässä ainakin pääsee sateella laiturilta katoksen alle ja jopa lämpimään tupaan, mutta edelleen vesinäköalalla!
[20U23 -07] - Yllättävä otsikko, mutta mikä onkaan sen pohjimmainen idea?
Ensin lukijakirjoitus HS' sta
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009669612.html -
"Koulutuksen pitää palvella sivistystä, ei talouskasvua"
-Otto Tähkäpää ja Sara Peltola
Maaseudulla vesien äärellä kaupungistunut, mutta edelleen varpaat mullassa syvämietteinen mieli rauhoittuu ja kasvuhokema |1 näyttö- ja vertailutaloutena |2 jäävät taka-alalle ja luontoarvot nousevat oivalluksina pintaan --- entä työtehtävälliset oivallukset -herkistyvätkö nekin?
|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ -
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -
__
[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin:
"Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]
__
Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä -aviopuolisonkin perässä ..
1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.
Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.
Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle
Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.
__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa
On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen.
Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.
Kallistuva ja vähenevä polttoaine tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin
Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan viisi prosenttia Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle" |*, jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.
|* Nyt vuonna 2023 määrä olisi miljoona koko Suomessa!
~ https://kuntalehti.fi/uutiset/ymparisto/lahes-miljoona-suomalaista-miettii-vakavasti-maallemuuttoa/ -
Kuntalehti otsikointi: "Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa - Suurin este maallemuuttohaaveiden toteuttamiselle on työ. Se korostuu erityisesti Etelä-Suomessa asuvien kohdalla."
Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin
Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.
_
Paljon puhuttu etätyö on tätä päivää,
.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta" ja nykyasuntojen "työhuoneesta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.
Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.
Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa
-Muun muassa Savonlinnassa on asunto, josta näkyy lähisaarien ylitse Saimaan selille - tuo näky on totta - se näkyi jopa talon 7. kerroksesta! Tuo "huippukesämökki" 9. kerroksessa järven rannalla maksaa tänään noin 500 000 euroa, eli ei kummoisen pääkaupunkiseudun omakotitalon verran ..
Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee ~ 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme ~ 3,7 maapalloa.
Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,
.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.
Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä
Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.
Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole ..
..
__
132988 | 1063 | 3503
| SUOMI24 |
_
2
x
__
