sunnuntai, huhtikuuta 19, 2020

Muutummeko kasvuhokemasta vähentämisen linjalle?



*

...

HS

Siitä jatketaan, mihin ennen pandemiaa jäätiin


..

Ilkka Luoma 

HS-toimittaja Paavo Rautio lienee valitettavasti oikeassa

Tuo kirjoitettu veikkaus esittää konservatismia - pelkoa uudesta tuntemattomasta. Me emme halua muuttua kuin vain lopullisuuden edessä. Tässä en vihjaa, että toimittaja olisi konservatiivi - säilyttäjänä, vaan uskoisin kyseessä olevan lakooninen toteamusteksti meidän suuren osan ollessa kehitysuralla, jota kasvuhokema sävyttää.

Kornisti katsoen Koronavirus aikaansaamine seurauksineen antaisi oivan mahdollisuuden heräämiseen, silmien avaamiseen ja toimintamallien muuttamiseen - kerrasta ja "lopullisesti" - "ennen kuin on myöhäistä".

HS-tekstin ote: " ... Panostukset terveydenhoitoon ovat panostuksia talouskasvuun ... " (paino sanalla 'talouskasvuun' - tuossa talouskasvussa, tasapainon ylittävässä kulutuskasvussa ja siitä juontuvassa kasvuhokema-filosofiassa piilee se 'kaikkien ongelmien äiti'!

Ihmiskunnan kasvuhokema on luonut ympäristölliset ongelmat, jotka ilmentyvät konkreettisesti ilmanalan kirkastumisena, kun Korona epäsuorasti vähensi kulkemista ja liikkumista. Liikenne vähentyessään kolmanneksella - puhdisti se Kiinassa ja Pohjois-Italiassa ennen näkemättömät taivaanrantojen silhuetit näkyville - toiveena heräämisellemme?

Niin, miksi emme muuttaisi kulku-uraamme?

Emme ehkä siksi, että monien osalta on halu elää näyttö- ja vertailutaloudessa, johon liittyy väkevästi oman kykyisyyden esittely niin sanottuna "pakoputkiefektinä" - pitää olla kaksi päästöputkea ja muskelimaisimmillaan neljä, osoittaahan se välillisesti ärjyvää voimaa, hevosvoimien jyrinää - jopa "harley-davidson & farrari" -efektein. Niin, miksi haluamme markkinoida kykyämme?

Markkinointi esiintyy esimerkiksi riikinkukkouroksen mahtipyrstönä - saadakseen naaraan pauloihinsa, jotta suku ja omat geenit menisivät eteenpäin. Ero ihmisiin on dramaattinen - riikinkukko kasvatti itse muita vahingoittamatta pyrstönsä - ihminen taas rakensi ympärilleen näyttökoneiston - paljolti nappaamalla varantoja muilta ja aiheuttaen nykymuodossaan ympäristöhaittajäljen vailla vertaa.

..
EKSTRA

...
Lähettänyt klo

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...

.
Kirjoittajalta selvästi teksti, jossa hän on omimmillaan - on kyse kuluttamisesta, rahan liikkeestä ja tuon liikkeen haittatekijöistä ihmiskunnalle ja kansakunnille.

Ihmisen taloushegemoniaa haittaavat tekijät kahlitsevat näiden "arveluttavien" kulutushektisyyden ja kasvuhoennan välimaastossa muhivia ympäristöongelmien korjaantumismahdollisuuksia. Ympäristökorjaamisen tosilasku lienee noin kahden vuoden korona-aikakausi? Meitä elättävä biosfääri ei elä rahalla.

Olisiko aika ryhtyä opastamaan ekonomisteille ja kansantaloustieteilijöille ympäristövaikutuksien moninaisia ilmiöitä - suorina ja epäsuorina tapahtumasarjoina. Tällöin voisi talousajatteluun syntyä yhteys luontoharmoniaan, joka lopulta elättää nämä talousasiantuntijatkin.

Ihmisen yhteys luontoon - biosfääriin on haittajälkenä ylivertainen

Kirjoittaja tietää tämän varmasti. Uskoisin, että ympäriltään havaintokykyinen sukupolvi antaisi arvoa enemmän tälle talousviisaudelle, jos se sisältäisi kytkökset ympäristöllisiin parametreihin ja muuttujiin - se antaisi ikään kuin monipuolisemman lähtökohdan ymmärtää, ettei kasvua voi olla loputtomiin rajallisuudesta, missä kuitenkin tosiasiassa elämme.

On selvää, että Korona ansaitsee ympäristöpalkinnon - on tosin kornia näin sanoa, onhan se välillisesti vienyt niin monien hengen, mutta toisaalta pysäyttänyt osaksi ihmisen aikaansaamat talousvirtaukset - haittajälkineen [~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006481282.html -].

Tällä talousliikkeen osastoppauksella Korona mahdollisti uteliaalle ja oppivalle ihmiselle laajan tutkimusmaaston, mitä merkitsee nopea vähentäminen - kaikkine seurannaisilmiöineen, joista taivaanrannassa näkyvä Himalaja intialaisille on jopa uskonnollinen kohtaloa siunaava autuus.

Olisi myös hienoa tutkia miten Suomessa eri kulutusryhmät toimivat, kun ostamisen autuudelle on rakennettu esteitä ja liikettä paikasta a paikkaan b - ja takaisin on vähennetty käskytyksellä >
..

Miksi pitää kasvaa, miksi pitää hokea kulutuksen lisäämistä?

Kiina on saatu ainakin osasyylliseksi, kun tutkijatkin huomasivat kotinsa olevan "täynnä" kiinalaisvalmisteita. Toihin tuo voimakas loppuhintojen alenema - uusienkin kulutuskohteiden osalta - autuuden täyttää ylijäämällä kotien komeroita, kellareita ja ullakoita sekä uutena ilmiönä second-hand - kirpputoreja - tuotteilla, joita ei sitten tarvittukaan.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu osaa ydinasiansa ja on huolissaan hyvin analyyttisesti mitä tapahtuu kun rahatalous jarruuntuu

Hyvä näinkin, mutta pohdiskelu ei saisi jäädä tähän - vaan framille voisi nousta liiketomintayhteydet ympäristöön, biosfääriin ja Elämän monimuotoisuuteen. sillä ihmisen taloutta rahavirtoineen ei ole ilman tuota Elämän monimuotoisuutta.

Yle hoksasi yhden tekijän "ihmistalouteemme" - ravintotalouteemme. Hoksaus oli 'pörriäiset" - rakennetaan niille pesä!

Ilman hyönteispölytystä katoaa ihmisen ravintoketjuista jopa kolmannes -sanotaan. Jos ja kun se on näin - ymmärtää ajattelevat talousasiantuntijat, että ruoka loppuu kolmannekselta koko ihmiskunnasta!

Ei loppuisi, josa osaismme ideaalisimmillaan tasaistamisen kaikkien ihmisten osalta

Tänään nyt rahallisesti - ostovoimallisesti - rikkain kolmannes syö enemmän kuin loput kaksikolmannesta! Osaammeko jakaa yhteiskuntabiologiakakkua. Ehkä - veikkaan kuitenkin, että emme (?) e
.

tiistaina, huhtikuuta 21, 2020 12:45:00 ip.

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)