Etätyömahdollisuus ajaa meitä vetten äärelle ja maalle mullan tuoksuun

 B|2503|398738|IO

Kuva: ~ https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/e93aeea2-7cbe-5e7b-96c3-5c144791d75e -, otsikoituna näin: 

"

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Pitkäaikainen vihreiden vaikuttaja Pekka Sauri kirjoittaa, ettei enää suostu kaupunkien ja maaseudun väliseen vastakkainasetteluun.

" 

-toimittajana Hanna Lensu.

***

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

" .. Kyllä maalla on mukavaa .. !"

~ etätyökin sujuu kuin kesäyönvalssi .. 

ilkka.luoma

2023-03-18   -- 13:49:03

[ ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009455157.html -, HS-otsikoituna näin: "Pelkkä etätyö lisää yksinäisyyden riskiä"
-lukijan mielipidekirjoitus]

__
[20U06] -- Ihmiset ovat muuttaneet kautta-aikojen työn, rahan ja mahdollisuuksien perässä

1960- ja -70 luvuilla maaltapako kiihtyi juurevan työn loppuessa kotiseudulta ja siirto kasvukeskuksiin nopeutui. Luonto sekä vehreys kuin hiljaisuus jäivät taakse ja ne korvautuivat kerrostalometsillä, asfalttiparkkipaikoilla ja tuntemattomilla naapureilla seinien takana. Maaseudun yhteisöllisyys vaihtui perhepiiriin, työyhteisöön ja korttelikuppilaan.

Työ toi ostovoiman ja luontoympäristö haja-asutusalueilla ei sitä riittävästi tarjonnut. Vanhemmat halusivat lapsilleen kehittymisen edellytyksiä, ja uskottiin että kaupunkikoulut antoivat paremman oppimistason pärjätä myöhemmin työelämässä. Yhteiskunnan monimutkaistuminen vaati ja vaatii lisäksi erikoistumista.

Ihmiset pakkautuivat tiiviimmin 1970-luvulla muutamiin keskuksiin, lähinnä pääkaupunkiseudulle

Oli myöskin hienoa muuttaa keskellä kuhinaa, oli muotia kokea ostovoiman mahdollisuudet ja uudet työtilanteet. Kaupunkimainen sivistys ja rytmiikka kasvoivat. Luontoarvot olivat synnyinsijoiltaan niin tuttuja, ettei niitä haikailtu. Viikonloppu- ja lomaliikenne kuitenkin kotikonnuille kasvoivat vuosi vuodelta, kun elintasokin nousi ja oman auton leveys kasvoi.

__
Sisäministeriö ja Tilastokeskus huomaavat 1970 ja 2005 (vertailuvuodet) eroksi sen, että muuttoliike on 2000-luvulla tasaisempaa

On syntymässä yksi metropoli (Helsinki-Vantaa-Espoo) ja entiset haja-asutusalueet saavat, lähinnä Etelä-Suomessa, enemmän väestöä nyt kuin 1970. Ihmiset seurailevat myös luontoarvoja, kaipuu Suomessa vetten äärelle on ikimuistoinen. Moni suomalainen palaa aina järven ja lammen rannalle, lähelle ihmiskunnan alkukotia. Vesi rauhoittaa.

Kallistuva ja vähenevä bensiini tulee vaikuttamaan ihmisten hetkellisiin siirtoihin

Sähköistetty joukkoliikenne nousee uuteen kasvuun myös pitkillä Suomen sisäisillä ihmis- ja tavarasiirroilla. Nyt mietitään paluuta, tutkimuksen mukaan 5% Helsingin väestöstä olisi valmis harkitsemaan muuttoa "maalle", jolloin vapaa- ja loma-ajan siirtymät vähenevät oleellisesti.

Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja se voi laukaista muuttoliikkeen paluuna luontoarvoihin

Pääkaupunkiseudun kerrostalokolmio parvekkeella muuttuu mukavasti rivitaloasunnoksi vehreyden keskelle ja jää vielä rahaa muuhunkin, esim. kohottaa loma-asunnon laatua talviasuttavaksi. Ihmiset saattavat haluta kodin ja "kesämökin" välimatkan lyhyemmäksi. Nyt kesäinen viikonloppuväestöpako jatkuu Helsingistä jopa Kuopion korkeudelle.

_
Paljon puhuttu etätyö alkaa olla tätä päivää,

.. ja monet työt voidaan hoitaa "kesämökin laiturilta". Ihminen kaipaa sosiaalisuutta ja toisaalta rauhaa. Valinta voi kääntyä yllättävästi rauhan puolelle, tällöin käynnistyy myös hiljalleen aktiiviväestön osittainen paluu isiensä juurille. Toiset valitsevat sosiaalisuuden suuremmassa joukossa ja jäävät keskuksiin.

Ensimmäistä kertaa ihmisillä on valinnan vaihtoehtoja. Ihminen voi olla myös hyvinkin itsenäisenä niin kaupunkikuhinassa kuin maallakin luontoarvojensa keskipisteessä.

Luontoarvot, hiljaisuus ja lasten opastus näkemään ympäristöään voivat muuttaa ajatuksia paluusta ymmärtämään luontoa

Keskimäärin Suomessa kaupunkilainen tarvitsee 6,3 hehtaarin alueen elääkseen. Elintavat määräävät suoraan jalanjälkemme koon luontoon. Mikäli kaikki maapallon ihmiset kuluttavat kuten suomalainen kaupunkilainen, tarvitsemme 3,7 maapalloa.

Uusi sukupolvi on valveutuneempi luontoarvoista,

.. tämä polvi voi arvostaa myös kotimaisuuden ja keskimäärin puhtaan luontomme korkeammalle kuin aikaisemmat. Uusi sukupolvi näkee huomisen vastuun erilaisena, se on konkreettisempaa, ollaan huomattu ympäristömuutokset herkemmin.

Kiihtyvä keskustelu rahatalouden painopisteiden muuttumisesta enemmän ympäristöarvoihin voi myöskin muuttaa väestösiirtymien trendejä

Tase, liikevoitto ja osinko voivat vaihtua arvoihin, joissa mitataan ekotasetta, synnytettyä kulutuksen rasitetta sekä aikaansaatua ympäristömuutosta, joka voi hidasmuuttujien myötä kostautua huonoimmillaan maaperäköyhtymisenä, siis suoraan elintarviketuotannon vaikeutumisena.

Suomi on vapaa maa, ja jokaiselle meille on ainutlaatuinen mahdollisuus valintoihin, mitä ei monilla maapallon ihmisillä ole

Meillä on yllin kyllin tilaa, niin kaupunkeina kuin maaseutuna ja rantoina sekä puhtaina metsien hiljaisuutena. Suomen väestöntiheys on meidän ainutlaatuinen hyödyke. Suomi on sekä kaupunki- että luontoihmisten maa. Meillä voi toteuttaa tarpeensa kuulua ja integroitua luontoarvoihin kuin myös sosiaalisuuteen suuremmassa ihmisjoukossa.

Valinta on meidän!

Onkin syytä säilyttää viherkeitaat lähellä metropoleja kuin myös kehittää pienien kuntien keskinäiselinvoimaa pienoiskeskuksina ja vähemmän oravanpyörällisinä elinympäristöinä. Suomi tarjoaa kaikille jotain ja paluu juurille on nyt monille konkreettisesti mahdollista.

[2006]

|  24  SUOMI24  97  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  |

__

108056

__

ILU-MEDIA

IJL-Productions

Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com

https://www.jontikka.blogspot.fi

HS-kirjoitusten lukijakommentit

__

e