Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto

 KIER|2610|423171|RÄTYS

Piirros: ~ https://cego.fi/webinaari-11-5-2022-kiertotalous-pk-yritysten-liiketoiminnassa/ - 

" ~ https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/ - "

***

1. Koti ja rakentaminen
2. Jätehuolto ja kierrätys

Kiertotalous ja second hand

ilkka.luoma

2023-08-02  --   12:02:40

[ .. polttaminen kuumentaa tunteita … ]

Tänään ---
~ https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009755742.html -
HS: "Kierrätyskeskus laajentaa Isoon Omenaan: ”Aiemmin imagomme ei sopinut kauppa­keskuksiin”"
-toimittajana Pauliina Toivonen

__
[20U14] -- (MOTIVA 0] julkaisi kauan odotetun artikkelin – ”Polttoon vai kiertoon”. Motiva julkaisi m+ lehdessään 3/2014 (siv.6) artikkelin:
~ https://read.edocker.com/#/reader/f2b6f0ee-7642-11e4-a58a-00155d64030a - jota luetaan paljon, koska jätteiden poltto on vain yksi keino päästä eroon tästä hankalasta, ennen kaatopaikoitetusta jätteestä )


Suomessa generoituu 90 miljoonaa tonnia jätettä (v. 2012). Tästä jätteestä suurin osa on kaivostoiminnan sivukiveä. Seuraavaksi eniten on rakentamisesta juontuvaa mineraalijätettä – edellä mainittuja yhteensä 72 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyy kolme miljoonaa tonnia. Teollisuuden osuus on 13,7 miljoonaa tonnia.

Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kaatopaikoille 1] päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Takavuosina miltei kaikki rahdattiin kaatopaikoille ja yhtenä lyhyenä aikana poltettiin taloyhtiöiden uuneissa – erittäin huonoin tuloksin.

Tutkimukset osoittavat, että lisääntyvä kulutuksemme ja siitä aiheutuvat ympäristötapahtumat materiaalien, ravinnon ja energioiden elinkaariajattelulla muodostavat ilmasto- ja ympäristöuhan, vailla vertaa. Muotisana on polttaminen 2] – poltosta saadaan energiaa 3], jonka tarve on kasvanut meilläkin kaksinkertaiseksi sitten vuoden 1970 – siis vain 45 vuodessa.

Nyt on Sitran 4] toimesta julkaistu Gaia Consulting Oy:n tekemänä tutkimus – ’polttoon vai kiertoon’. Luonnossa tämä kierrätys ja kiertokulku on evoluution myötä (ilman meidän ihmisen vaikutusta) kehittynyt viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana huippuunsa. Polttamista kapeassa merkityksessä on esiintynyt vain satunnaisina maasto- ja metsäpaloina, joiden merkitys lajikehitykselle on ollut sekin merkittävä.

…
On syntynyt käsite jätehierarkia

Se merkitsee, että opiskelemme nyt tosissaan kiertokulkua, elinkaariajattelua ja materioiden luontaista kiertymisestä energeettisinä ilmiönä – kuluttaen ja antaen. Tänään puhutaan paljon ohuilla sanoilla kestävästä kehityksestä, riskittömästä kasvusta ja ympäristönäkökulmaisesta kuluttamisesta. Kaikissa on vika – ne eivät yksikään pyri ymmärtämään syvällisesti luonto- eli pitkälti biosfääriharmoniaa 5]; vuosimiljoonaisena ilmiönä.


Tasapaino- eli vaakayhtälö on tuntematon ilmiö

Me emme ole halunneet riittävästi opiskella meitäkin elättävän biomassan keskinäisiä vaikutesuhteita 6]. Emme tunne niitä yhtälöitä, mitkä synnyttivät elokerrosjärjestelmän pallollemme – nyt ’Gaia' mme’ kuumenee 7], kun emme ymmärrä vähentää reilusti kulutustamme 8].

Kierrätys ”alusta-loppuun ja alkuun” loputtomana elinkaarena on meille vielä tuntematonta aluetta. Tällä alueella muuten muu eliökuntamme elää luontaisesti ajan hetkeään – jättäen huomissuunnittelun evoluution haltuun. Eläinkunta ei pohdi ylihuomista, sen sijaan se lisääntyy maksimaalisesti – ”tietäen”, että vastavoimat patoavat kilpailutilanteissa ”ylikansoittumisen”.


Ihmiskunta suunnittelee – paljolti omista lähtökohdistaan

Meille LTS, PTS ja urasuunnittelu ovat tätä päivää – me pohdimme mitä huomenna, mutta emme näe silti ylihuomiseen, mihin tänään tehty huomisen suunnittelu ylihuomenna johtaa. Luonto ei suunnittele – sillä on ohjeet perintönä, siksi kehitys on hidasta, niin hidasta, että mekin elämme ihmisinä vielä 20.000 vuoden takana – eräin ominaisuuksin. Toisaalta me kiihdytimme E] toiminnallista ”kellotaajuutta” sellaisiin kierroksiin, ettei luontojärjestelmän sopeumakaavoitus ehdi perässä – toistaiseksi?


Jäte on aina raaka-aine

Sonta kierron ihmismielisenä osasena on lopullista, ensin vesistöön, nyt jätevesilaitoksille ja liete kaatopaikoille tai polttoon. Elinvoiman ketju katkeaa tältä osin erittäin huonolla hyötysuhteella. Sonta on tarkoitettu taajaan levitettynä kasvuvoimaksi – edelleen kiertoon. Mekin ihmisinä olemme kuolleiden eliöiden, ihmistenkin jälkijättöistä molekyylikasaumaa. Elämme muiden kuolemasta.


Evoluution rakensi perimän,
[ Evoluutio on kaikkialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla - ]

… ja tuo tieto kumpuaa alun syanobakteereista lähtien. Olemme viimekädessä supernovien räjähdyksien jäännösjätettä – kierron vaiheessa nimeltä – ihmiskunta. Nyt ymmärryksemme on auennut näkökulmaan, jossa havaitsemme itsessämme kuolemattomuutta 9] kantavana väliosasena, jota voidaan sanoa kunkin henkilöitymäksi. Nyt tämä henkilöitymä on ottanut valtaansa koko maapallomme.

__  __

PS.

Emeritus professori Matti Pohjola -osapuilleen: ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Pohjola_(taloustieteilij%C3%A4) - osapuilleen näin ---
"Mikään materiaalinen keksintö ei ole mahdoton, sillä atomien erilaisuuksia on niin paljon, että niiden yhdistelmiä on "ziljoonia" ---


__
121375

|  3  SUOMI24  55  |   VU  |  FB  | Vapaa sana  |  FB BLOG  |  Twitter  | 

__

2

x

__

[U] Materiaalisella kasvulla on seinä vastassa

[U][US_P/IL] 27.5.2009 | 10:11 | Ilkka Luoma 

Numeroa seuraa aina suurempi numero. Autotehtaat rakentavat malliluokittain autoja kasvavasti. Ruokahalu kasvaa syödessä. Milloin kasvaa ymmärrys näkemään materiaalisen kasvun mahdottomuus? Kasvua ei estetä, sitä voi vain suunnata.



Kuva:
DSC_2685.JPG. 10. kesäkuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.

Kuvateksti:Kasvu on tavoittelun haaroittumista. Luonnossa voimalle on aina vastavoimansa - häiriintymättömässä luonnossa liikakasvu padotaan ja monimuotoisuuus rakentaa harmoniaa sopusoinnussa elintilataistelun ollessa siitä huolimatta jatkuvasti käynnissä. Kuvan puu kasvaa yksin ruohokentällään ihmisen ohjaamana Viron Pärnussa haaroitellen oksiaan kohti aurinkoa - valoa ja kasvunvoimaa.

LINKKI KESKUSTELUUN .................... TIEDE    

Koko markkinatalous vapaan liikkuvuuden ja kulutuksen valinnan kautta tähtää kasvuun. Kasvu on luontainen suure, kuten se on luonnossakin - erona on vain se, että luonto huolehtii liikakasvun sivuraiteelle suuntaamalla torjuntakasvua toisaalle. 

Kasvavat sopulilaumat päätyvät lisääntyvien pöllöpoikasten suihin. Luonto säätelee; ihminen ei, paitsi ilmastoa, vesistöä, sademetsiä ja kasvun edellytyksiä sekä omaa elinikäänsä.

Ihmisen kehitys on vertailua - 

 .. punttisalilla kasvatetaan hauista - näyttääksemme puoleensa vetävämmältä. Auton moottoritilavuus kasvaa varallisuuden vuoksi, näyttääkseen isännästä menestyksen avaimia. Palkkaakin pitää kasvattaa, koska arvostus nousee sen myötä. 

Kaikkea sellaista pitää kasvattaa, mikä tuottaa mielihyvää ja arvostusta. Helpoin tapa on kasvattaa omaa fyysistä kokoa - mm. amerikkalaiset ovat kulutuksessaan maailman lihavinta kansaa. Suomalaisetkin kasvavat ja lihovat.

Mikäli kasvua ei voida hillitä, 

 ... mitä silloin voidaan tehdä, ennen kuin tuhoamme ympäristömme, elinolosuhteemme ja muunkin vuosimiljoonaisen biokerroksen. Kasvu ja sen tavoittelu alkoi jo siitä hetkestä, kun 'perushiukkanen vetovoimallaan kaverin löysi' hienoisen hetken jälkeen maailmamme synnystä [bigbang]. 

Ensimmäinen eliökin oli mikroskooppisen pieni, kunnes innostui löytämään viereisen sopivan molekyylin. Välivaiheena dinosaurukset eivät olisi edes mahtuneet taloihimme, joiden pinta-alakin on kasvussa. Suuri on kaunista ja suurempi on vieläkin komeampaa.

Mikä tilalle? 

Se on kasvun ja "kasvamisen" suuntaus. Mieltymysähkykulutuksen sijasta voisimme kehittää, kasvattaa ja lisätä ymmärryksen tasetta ympäristöämme ja itseämme kohtaan. Henkisen kasvun kiihdytys voisi alkaa kasvusta säästöön ja vähäkulutuksellisuuden mestaruuteen. Tehokkain, kadehdittavin ja ihailluin henkilö olisikin oivaltaja, joka säätää kulutustaan luonnon eduksi - vähentäen ja valikoiden sitä.

Nykyinen vertailutalous voisi olla hyötysuhdetalous, 

 ... jossa säästö ja menetelmät huolehtia monimuotoisuuden rikkaudesta on voittoa viivan alle. Ihmiset voisivat kilvoitella, kun se kuitenkin ikiaikaiseen elonrytmiin kuuluu, henkisillä arvoilla - tavoitella monialaisuutta, kykyä ymmärtää, kokea uteliaisuutta ja nähdä ympäristöään ratkoen kysymyksiä, joille ikuisuuden leimoja on annettu.

Ei meidän tarvitse hakea selityksiä toimillemme tai riitelyä, 

 ... mistä johtuu lumettomuus, lisääntyvät sateet, kuivuus Etelä-Euroopassa ja paisuvat hurrikaanit tropiikissa. Ei tarvitse etsiä syitä "merten takaa", olemme kuitenkin osa niistä, sillä luonto on ihminen, maaperä, aurinko ja jopa tuo paljon parjattu aurinkotuulikin, jolle ollaan hakemassa roolia ilmaston kehitystrendeihin. 

Ei ihminen tiedä ja hallitse kaikkia muuntumoita, 

 ... silti ihmisen tulee oivaltaa itsensä osaksi kokonaisuutta sen tuomilla velvollisuuksilla ja oikeuksilla. Voi vain arvata, mikä vaikutus on ollut sillä, kun ihminen poltti miljoonan vuoden biokasvuston öljynä taivaan tuuliin sadassa vuodessa. Silti toivomme lumen saapuvan Jouluksi!

Ilkka Luoma

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15435-materiaalisella-kasvulla-on-seina-vastassa - 

.