Näytetään tekstit, joissa on tunniste KIERRÄTYS. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, elokuuta 06, 2023

Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto

KIER|2610|423171|RÄTYS

Piirros: ~ https://cego.fi/webinaari-11-5-2022-kiertotalous-pk-yritysten-liiketoiminnassa/ -

" ~ https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/ - "

***

Kiertotalous ja second hand

ilkka.luoma

2023-08-02 -- 12:02:40

[ .. polttaminen kuumentaa tunteita … ]

Tänään ---
~ https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009755742.html -
HS: "Kierrätyskeskus laajentaa Isoon Omenaan: ”Aiemmin imagomme ei sopinut kauppakeskuksiin”"
-toimittajana Pauliina Toivonen

__
[20U14] -- (MOTIVA 0] julkaisi kauan odotetun artikkelin – ”Polttoon vai kiertoon”. Motiva julkaisi m+ lehdessään 3/2014 (siv.6) artikkelin:
~ https://read.edocker.com/#/reader/f2b6f0ee-7642-11e4-a58a-00155d64030a - jota luetaan paljon, koska jätteiden poltto on vain yksi keino päästä eroon tästä hankalasta, ennen kaatopaikoitetusta jätteestä )

Suomessa generoituu 90 miljoonaa tonnia jätettä (v. 2012). Tästä jätteestä suurin osa on kaivostoiminnan sivukiveä. Seuraavaksi eniten on rakentamisesta juontuvaa mineraalijätettä – edellä mainittuja yhteensä 72 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyy kolme miljoonaa tonnia. Teollisuuden osuus on 13,7 miljoonaa tonnia.

Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kaatopaikoille 1] päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Takavuosina miltei kaikki rahdattiin kaatopaikoille ja yhtenä lyhyenä aikana poltettiin taloyhtiöiden uuneissa – erittäin huonoin tuloksin.

Tutkimukset osoittavat, että lisääntyvä kulutuksemme ja siitä aiheutuvat ympäristötapahtumat materiaalien, ravinnon ja energioiden elinkaariajattelulla muodostavat ilmasto- ja ympäristöuhan, vailla vertaa. Muotisana on polttaminen 2] – poltosta saadaan energiaa 3], jonka tarve on kasvanut meilläkin kaksinkertaiseksi sitten vuoden 1970 – siis vain 45 vuodessa.

Nyt on Sitran 4] toimesta julkaistu Gaia Consulting Oy:n tekemänä tutkimus – ’polttoon vai kiertoon’. Luonnossa tämä kierrätys ja kiertokulku on evoluution myötä (ilman meidän ihmisen vaikutusta) kehittynyt viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana huippuunsa. Polttamista kapeassa merkityksessä on esiintynyt vain satunnaisina maasto- ja metsäpaloina, joiden merkitys lajikehitykselle on ollut sekin merkittävä.

…
On syntynyt käsite jätehierarkia

Se merkitsee, että opiskelemme nyt tosissaan kiertokulkua, elinkaariajattelua ja materioiden luontaista kiertymisestä energeettisinä ilmiönä – kuluttaen ja antaen. Tänään puhutaan paljon ohuilla sanoilla kestävästä kehityksestä, riskittömästä kasvusta ja ympäristönäkökulmaisesta kuluttamisesta. Kaikissa on vika – ne eivät yksikään pyri ymmärtämään syvällisesti luonto- eli pitkälti biosfääriharmoniaa 5]; vuosimiljoonaisena ilmiönä.

Tasapaino- eli vaakayhtälö on tuntematon ilmiö

Me emme ole halunneet riittävästi opiskella meitäkin elättävän biomassan keskinäisiä vaikutesuhteita 6]. Emme tunne niitä yhtälöitä, mitkä synnyttivät elokerrosjärjestelmän pallollemme – nyt ’Gaia' mme’ kuumenee 7], kun emme ymmärrä vähentää reilusti kulutustamme 8].

Kierrätys ”alusta-loppuun ja alkuun” loputtomana elinkaarena on meille vielä tuntematonta aluetta. Tällä alueella muuten muu eliökuntamme elää luontaisesti ajan hetkeään – jättäen huomissuunnittelun evoluution haltuun. Eläinkunta ei pohdi ylihuomista, sen sijaan se lisääntyy maksimaalisesti – ”tietäen”, että vastavoimat patoavat kilpailutilanteissa ”ylikansoittumisen”.

Ihmiskunta suunnittelee – paljolti omista lähtökohdistaan

Meille LTS, PTS ja urasuunnittelu ovat tätä päivää – me pohdimme mitä huomenna, mutta emme näe silti ylihuomiseen, mihin tänään tehty huomisen suunnittelu ylihuomenna johtaa. Luonto ei suunnittele – sillä on ohjeet perintönä, siksi kehitys on hidasta, niin hidasta, että mekin elämme ihmisinä vielä 20.000 vuoden takana – eräin ominaisuuksin. Toisaalta me kiihdytimme E] toiminnallista ”kellotaajuutta” sellaisiin kierroksiin, ettei luontojärjestelmän sopeumakaavoitus ehdi perässä – toistaiseksi?

Jäte on aina raaka-aine

Sonta kierron ihmismielisenä osasena on lopullista, ensin vesistöön, nyt jätevesilaitoksille ja liete kaatopaikoille tai polttoon. Elinvoiman ketju katkeaa tältä osin erittäin huonolla hyötysuhteella. Sonta on tarkoitettu taajaan levitettynä kasvuvoimaksi – edelleen kiertoon. Mekin ihmisinä olemme kuolleiden eliöiden, ihmistenkin jälkijättöistä molekyylikasaumaa. Elämme muiden kuolemasta.

Evoluution rakensi perimän,
[ Evoluutio on kaikkialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla - ]

… ja tuo tieto kumpuaa alun syanobakteereista lähtien. Olemme viimekädessä supernovien räjähdyksien jäännösjätettä – kierron vaiheessa nimeltä – ihmiskunta. Nyt ymmärryksemme on auennut näkökulmaan, jossa havaitsemme itsessämme kuolemattomuutta 9] kantavana väliosasena, jota voidaan sanoa kunkin henkilöitymäksi. Nyt tämä henkilöitymä on ottanut valtaansa koko maapallomme.

__ __

PS.

Emeritus professori Matti Pohjola -osapuilleen: ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Pohjola_(taloustieteilij%C3%A4) - osapuilleen näin ---
"Mikään materiaalinen keksintö ei ole mahdoton, sillä atomien erilaisuuksia on niin paljon, että niiden yhdistelmiä on "ziljoonia" ---

__
121375

perjantaina, elokuuta 05, 2022

Jakautuva kansakunta - maan hiljaiset keräilijät

2312. ex

Kuva: ~ https://www.kaleva.fi/seija-mertaniemi-koetti-auttaa-miesta-joka-loytyi/1699355 -

***

Panttijärjestelmät toisivat helpotusta monen talousahdinkoon!

ilkka.luoma

31.07.2022 - 10:59

[20U07] Hiljaiset ihmisvirrat haravoivat puistoja, roskiksia ja pullonkeräyslaatikoita
~ https://dynamic.hs.fi/a/2020/pullonkeraajat/ -

Kulutusihminen hylkää helposti sellaista, mikä kelpaa toisille. Kerätyt panttipullot pois ympäristöstä vähentävät sirpaleita, tuo rahaa kerääjilleen takaisin kansantalouden kiertoon - osan päätyessä jopa säästöihin!

Kansantaloustarkastelu on muutakin kuin kilpailu- tai markkinatalous

Markkinataloudessa päämääränä on kasvava voitto. Kansantaloudessa kyseessä on mieluumminkin pyörivä raha mahdollisimman monen "taskun" läpi aikaansaaden työsuoritteen realisoitumista ostotapahtumaksi - teoriassa mitä nopeampi rahankierto, sen nopeampi hyöty per kulutuspiste. Kuitenkin tasainen liike sopeutettuna määränä on kansantalouden keskipiste.

Panttijärjestelmän liian pieni palauteraha |0 ei kannusta monia viemään mm. palautuspulloja kiertoon, vaan ne hylätään yhteiskunnan hiljaisille mahdollisuudeksi saada ostovoimaa itse palautustapahtumasta.

|0 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/11/kaatopaikka-on-ihmisen.html -

.

On monia pariskuntia ja yksinäisiä, lähinnä jo keski-iän ylittäneitä, ehkä sairauseläkkeellä tai pätkä- ja työllistämistöissä olevia, jotka säännöllisesti keräävät varhain aamuisin tai iltaisin pulloja ja muuta hyljättyä omaisuutta osallistuen näin kansantalouden rahavirtoihin ohi valtiovallan tulontasausjärjestelmien.

On tapauksia, joissa "keräilytalous" ei ole tarvinnut käydä ruokakaupoissa useisiin vuosiin muulla kuin "pullorahoilla".
..

Muutakin keräiltävää!

Vaatetus on löytynyt käsittämättömästi yritysten roskiksista ja tuoreet vihannekset seurakuntien ruokajakeluista

Pieni palkka tai eläke on säästynyt osaksi. Säästäväisyyden huippu on asunnon osto käteisellä säntillisen säästäväisyyden, pitkien aamulenkkien ja huolellisen silmän ansioista. Yritysten roskiksista löytyy täysin uutta tavaraa, jotka eivät ole "kelvanneet" kulutusjuhlan ostosalttareille.

Kansantaloudessa ei ole periaatteessa väliä mistä raha laillisesti tulee, vaan huomio kiinnittyy siihen, kuinka tämän osto- eli kulutusvoima kohtaa seuraavan kulutuspisteen.

Kansantalouden kauhistus on rahat sukanvarressa, jolloin ei siltä osin synny tapahtumia, jossa aikaansaadaan tehdyn työn palkka- tai muita korvaussiirtoja uusille kuluttajille.

Pullonkerääjät edustavat tilastojen ulkopuolista liikehdintää, jolla on yllättävä vaikutus tuhansille ja tuhansille

Pullonkeräyslaatikot ovat aarreaitta ja "ammattikerääjät" ovat tuotekehittäneet metallikoukun, jolla pullo kalastetaan muutoin liian ahtaan reiän kautta palautettavaksi kaupan kassan kautta ostovoimana uusiin taskuihin.

Kerääjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia -

.. heidän panos on pieni, mutta periaatteellinen osa kansantaloutta. Kysyttäessä motiiveja, oli niitä useita: säästäminen asuntoon, talousrahaa ruokaan, vanhuuden turvaksi pankkiin idealla purot virtoja muodostavat ja hyötyliikunta yhdistettynä verottomaan ansaintaan.

Yllättävin keräilymotiivi oli mielenkiinto mitä ihmiset heittävätkään turhana, mutta toiselle hyödyllisenä (paras esimerkki konkurssihuutokaupasta jälkeen jääneet moottoripyöräasut takapihan roskista, täysin uusina ja käyttämättöminä). Liikunnan yhdistäminen ansaintaan oli rasvoittuvassa kansassa terveyttä vaalivin motiivi.

Kansantaloudessa kuluttajan näyttämishalulla ja kiihkokuluttamisella ei ole niinkään väliä kuin sillä, että raha pyörii tasaisesti ja ennustettavasti, siis luo työtilanteita kulutustapahtumissa. Kansantalouden autuus on täystyöllisyys ihmisten tuntiessa tekemisensä hyödyllisyyden kohtaavan yhteenkuuluvuudessa.

Usko huomiseen yhdistäisi kansaa,

.. mutta huomisen tummat pilvet kasautuvina ongelmina mm. asuntokuplan puhkeamisena saattaa romuttaa monta toivetta ja päämäärää. Kansakunta on jakaantumassa kahtia. Hiljainen enemmistö, joka ei valita, mutta varautuu - keräilytalous ansainnan jatkeena on täyttä tätä päivää tuhansille, joille pätkätyöt, työllisyyskurssit ja ulkoistuminen yhteenkuuluvuusryhmistä on totisinta totta.

Varauma huomiseen on keräilytalouden merkki -

.. oravakin varautuu talveen varastoimalla tammenterhoja, niin myös mm. ikääntyvä väestön osa vaistoaa yhteisten varojen riittämättömyyden heille sairauden tai muun vaikeuden yllättäessä - näin on oltava varaumaa "pahan päivän varalle".

Pulloista, löydetyistä hyötytavaroista ja "varastoista" kasataan turvaa huomiselle, koska ei uskota yhteiskunnan verovarojen riittävän. Väestöpyramidimme on liiaksi vinoutunut ja uusia veronmaksajia tulee liian vähän nykysyntyvyydellä.
..

Kansantaloudessa vakaa liike, eikä niinkään kasvu, on oleellinen osa jatkuvuutta

Markkina-ahnehdinta kasvun hoentana |1, näyttö- ja vertailutalous |2 rikkovat tasaisen virran periaatteita, näin syntyvät tuloerot ja kansakunta jakaantuu kiihtyvällä voimalla.
.
|2 ~ https://www.tiede.fi/keskustelu/74953/naytto-ja-vertailutalous-mita-se -
.

Varjokansantalous on keräilyä, talteen ottoa, yhteiskunnan "kaatopaikkojen" raivaamista - varastointia ja varaumaa huomiselle, jota ei osata päättäjien keskuudessa katsoa suoraan silmiin.

>

.
75172 - | 72 SUOMI24 168 | 53 SUOMI24 696 | TIEDE | VU | Vapaa sana | FB BLOG | FB | Twitter |

Ihmisten vastuu itsestänsä lisää yrittäjyyttä ja ahkeruutta

Kun oma kansalaisten valitsema hallinto ei osaa varaumaa ja tosiasioiden katsantoa, ryhtyvät itse kansalaiset toimenpiteisiin ja se näkyy hiljaisena liikkeenä iltojen ja aamujen hämärissä. Keräily kohtaa tuloutuman lisänä elämisen menoihin ja jopa säästöihin huomiselle tai hankinnalle, joka on säädetty hiljaiselle liekille, jotta haave ja päämäärä toteutuvat - edes joskus. Tämän päivän pieni vähemmistö voi muuttua pelottavan nopeasti huomisen suuriksi joukoiksi.

...

tiistaina, tammikuuta 20, 2015

Kansallinen olohuoneen jatke – kirjasto yhdistää

Helsingin Lassilan kirjasto

(”Lukeminen kannattaa aina” – Jörn Donner. Kirjasto yhdistää, monipuolistaa ja kierrättää tietoa ja nykyään jo paljon muutakin. Kirjasto kansalaisten kokoontumispaikkana ehkäisee yksinäisyyttä ja tuo ystävyyden likemmäksi)

[ … kahvikupposen ääressä tietokoneella selailee ’seuraa haetaan’ -palstoja elämää nähnyt ja kokenut mies, vieressään toistaiseksi tuntematon nainen, joka haaveilee vielä kerran ystävästä jakamaan iltoja ja viikonloppuja kuin arkista elämääkin – ehtoo on menossa ja vieressä saattoi istua se sopiva … -todellinen tapahtumatilanne Lassilan kirjaston ikkunanvierustietokonerivistössä! … ]

Helsingin Lassilan sivukirjasto 1] innostaa innostavan henkilökunnan voimalla. Kirjasto tarjoaa erinomaisia klassikkoja poistoina hintaan 0,2 euroa per kappale. Valikoima on laaja ja jokaiselle löytyy iltojen iloa lukemisharrastuksensa kehittämiseksi tai peräti aloittamiseksi. Kirjastossa on myös kansalaisten oma kierrätyskirjasto – ota ilmaiseksi ja tuo ilmaiseksi.

Kirjasto Lassilassa (Pohjois-Haaga) on osannut hienosti asetella uutuudet ja ajankohtaisuudet omaksi hyllykökseen. Jos haluat tietää enemmän kuin iltapäivälehdistön lööpit huutavat kissan kokoisesti, astu kirjastoon, selaa ja mieluummin lainaa taustoitusta väitteisiin, mitä pinnalta voit ruokakaupan kassajonossa lehtitelineestä lukea. Lukeminen avartaa.

Äitiys- ja isyyslomalaiset ja hoitovapaalaiset saavat mielenvirkistystä –

kirjastosta löytyy myös lastennurkkaus ja ”hys hiljaa” on kirjastojen menneisyyttä. Kirjasto on osa elämää. Kirjasto kannattaa verokohteena aina – niinpä kansalaiset käyvät sankoin joukoin kirjastojen lakkauttamista vastaan. Kirjasto 2] on suomalaisena kehitysilmiönä miltei vientituote.

Kirjasto ei maksa suoranaisesti käyttäjälleen mitään,

ja tästä lahjasta saa vielä hyötyä – hyllyistä löytyy kaikille jotain. On kiva tietää ja on mukava tyydyttää uteliaisuutta. Uteliaisuus tiedon janona on hyve. Kirjastosta löytyy tiedon nälkään apu – ohjatusti, saat juuri sen opuksen, mitä etsit – ellei se löydy juuri Lassilan kirjastosta, niin se varmasti löytyy jostain Helsingin kirjastosta, kaukolainana.

Työtön on herkkä vaipumaan

Vaipumiselle erinomaista helpotusta saa kirjastosta, sieltä voi löytyä se uusi virikekin. Uusi ajatus huomisesta saattaa ideoitua selaillessa lehtiä, joita kirjastoihin tulee runsain määrin. Tässäkin voidaan sanoa, että jokaiselle jotain.

Verovaroin mielenvirkeyttä - pyyteettä

Kirjastotoimi ylläpidetään verovaroin ja henkilökunnan palkat sivukuluineen operoidaan kaupunkien/ kuntien kukkaroista. Emme voi sanoa kirjastoväkeä palkka-ahneiksi, sillä korkeasti koulutetut ihmiset, asiakaspalvelijoina, saavat hämmästyttävän pientä palkkaa – voidaankin sanoa, että kirjasto on kutsumus.

Tähän kutsumukseen tarvitaan ilo ja into itsekin tietää enemmän, ja palkkioksi saa kansalaisten varauksettoman kiitoksen ja sinnikkään kansalaispuolustuksen 3], jos sattumalta kunnanisät ovat höyläämässä kirjastoa.

On syytä edesauttaa kirjastoväen kehityspyrkimyksiä,

sillä olohuoneen jatkolle on taattu kysyntä – Suomi onkin eräs aktiivisimmista kansakunnista kirjastonkäyttäjinä. Arvaan sanoa, että yksinäisyyden lisääntyessä kirjastojen arvo entisestään kasvaa – sillä sieltä se toivottu voi löytyä, niin kirjana, tapahtumana kuin seuralaisenakin.

Yhdessä lukeminen on turvallista ja kahvikin maistuu kaksin paremmalta. Kirjasto on tätä päivää – vaikka digitaalisuus ja ’kaukoläsnäolo’ lisääntyvät valvontana ja robotiikkana. Kirjastoväki on sen sijaan eläväisiä ihmisiä, juuri Sinua palvelemassa. Suosittelen lämpimästi käymään Lassilan kirjastossa!

VIITTEET

1] Lassilan kirjasto ~ http://fi.yelp.fi/biz/pohjois-haagan-kirjasto-helsinki - (Pohjois-Haaga)

2] Kirjastotoimi ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Kirjastotoimi -

3] Nimikeräys ~ http://www.adressit.com/kirjasto -

Ilkka Luoma, Lassila - Helsinki

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

| AL IL Vf Pz BL BLOG 47383 | 2 SUOMI24 65 | VU | FB |

---19012015---

doc.: kirjasto_19012015 – Microsoft Word Starter

458s

maanantaina, joulukuuta 08, 2014

Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto –

Piirros: ~ Alkuaineet: Faktoja ja katsaus kemiallisista aineista | tieku.fi -

"FYSIIKKA

Alkuaineet – maapallon kemialliset rakennuspalikat

Mitä alkuaineet ovat? Ne koostuvat atomeista, joissa puolestaan on protoneja, neutroneja ja elektroneja. Alkuaineista voi syntyä mitä vaan. Lue lisää maapallon kemiallisista rakennuspallikoista"

****

[ .. polttaminen kuumentaa tunteita … ]

( MOTIVA 0] julkaisi kauan odotetun artikkelin – ”Polttoon vai kiertoon”. Motiva julkaisi m+ lehdessään 3/2014 (siv.6) artikkelin ~ https://read.edocker.com/#/reader/f2b6f0ee-7642-11e4-a58a-00155d64030a - jota luetaan paljon, koska jätteiden poltto on vain yksi keino päästä eroon tästä hankalasta, ennen kaatopaikoitetusta jätteestä )

Suomessa generoituu 90 miljoonaa tonnia jätettä (v. 2012). Tästä jätteestä suurin osa on kaivostoiminnan sivukiveä. Seuraavaksi eniten on rakentamisesta juontuvaa mineraalijätettä – edellä mainittuja yhteensä 72 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyy kolme miljoonaa tonnia. Teollisuuden osuus on 13,7 miljoonaa tonnia.

Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kaatopaikoille 1] päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Takavuosina miltei kaikki rahdattiin kaatopaikoille ja yhtenä lyhyenä aikana poltettiin taloyhtiöiden uuneissa – erittäin huonoin tuloksin.

Tutkimukset osoittavat, että lisääntyvä kulutuksemme ja siitä aiheutuvat ympäristötapahtumat materiaalien, ravinnon ja energioiden elinkaariajattelulla muodostavat ilmasto- ja ympäristöuhan, vailla vertaa. Muotisana on polttaminen 2] – poltosta saadaan energiaa 3], jonka tarve on kasvanut meilläkin kaksinkertaiseksi sitten vuoden 1970 – siis vain 45 vuodessa.

Nyt on Sitran 4] toimesta julkaistu Gaia Consulting Oy:n tekemänä tutkimus – ’polttoon vai kiertoon’. Luonnossa tämä kierrätys ja kiertokulku on evoluution myötä (ilman meidän ihmisen vaikutusta) kehittynyt viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana huippuunsa. Polttamista kapeassa merkityksessä on esiintynyt vain satunnaisina maasto- ja metsäpaloina, joiden merkitys lajikehitykselle on ollut sekin merkittävä.

…

On syntynyt käsite jätehierarkia

Se merkitsee, että opiskelemme nyt tosissaan kiertokulkua, elinkaariajattelua ja materioiden luontaista kiertymisestä energeettisinä ilmiönä – kuluttaen ja antaen. Tänään puhutaan paljon ohuilla sanoilla kestävästä kehityksestä, riskittömästä kasvusta ja ympäristönäkökulmaisesta kuluttamisesta. Kaikissa on vika – ne eivät yksikään pyri ymmärtämään syvällisesti luonto- eli pitkälti biosfääriharmoniaa 5]; vuosimiljoonaisena ilmiönä.

Tasapaino- eli vaakayhtälö on tuntematon ilmiö

Me emme ole halunneet riittävästi opiskella meitäkin elättävän biomassan keskinäisiä vaikutesuhteita 6]. Emme tunne niitä yhtälöitä, mitkä synnyttivät elokerrosjärjestelmän pallollemme – nyt ’Gaiamme’ kuumenee 7], kun emme ymmärrä vähentää reilusti kulutustamme 8].

Kierrätys ”alusta-loppuun ja alkuun” loputtomana elinkaarena on meille vielä tuntematonta aluetta. Tällä alueella muuten muu eliökuntamme elää luontaisesti ajan hetkeään – jättäen huomissuunnittelun evoluution haltuun. Eläinkunta ei pohdi ylihuomista, sen sijaan se lisääntyy maksimaalisesti – ”tietäen”, että vastavoimat patoavat kilpailutilanteissa ”ylikansoittumisen”.

Ihmiskunta suunnittelee – paljolti omista lähtökohdistaan

Meille LTS, PTS ja urasuunnittelu ovat tätä päivää – me pohdimme mitä huomenna, mutta emme näe silti ylihuomiseen, mihin tänään tehty huomisen suunnittelu ylihuomenna johtaa. Luonto ei suunnittele – sillä on ohjeet perintönä, siksi kehitys on hidasta, niin hidasta, että mekin elämme ihmisinä vielä 20.000 vuoden takana – eräin ominaisuuksin. Toisaalta me kiihdytimme E] toiminnallista ”kellotaajuutta” sellaisiin kierroksiin, ettei luontojärjestelmän sopeumakaavoitus ehdi perässä – toistaiseksi?

Jäte on aina raaka-aine

Sonta kierron ihmismielisenä osasena on lopullista, ensin vesistöön, nyt jätevesilaitoksille ja liete kaatopaikoille tai polttoon. Elinvoiman ketju katkeaa tältä osin erittäin huonolla hyötysuhteella. Sonta on tarkoitettu taajaan levitettynä kasvuvoimaksi – edelleen kiertoon. Mekin ihmisinä olemme kuolleiden eliöiden, ihmistenkin jälkijättöistä molekyylikasaumaa. Elämme muiden kuolemasta.

Evoluution rakensi perimän,

[ Evoluutio on kaikkialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla - ]

… ja tuo tieto kumpuaa alun syano bakteereista lähtien. Olemme viimekädessä supernovien räjähdyksien jäännösjätettä – kierron vaiheessa nimeltä – ihmiskunta. Nyt ymmärryksemme on auennut näkökulmaan, jossa havaitsemme itsessämme kuolemattomuutta 9] kantavana väliosasena, jota voidaan sanoa kunkin henkilöitymäksi. Nyt tämä henkilöitymä on ottanut valtaansa koko maapallomme.

Maapallo on itsessäänkin kierrätyksen tulos

[ … kaikki on ollut aina ja jossakin. Kaiken alun epäselvää aiheutumaa emme pohdi, koska mikään pohdinta ei vie sen ymmärrystä eteenpäin. Tässä kohtaa loppuu meidän ajatuksellinen kierrätys. Emme ymmärrä … ]

Nyt toivottavasti ymmärrämme, mitä merkitsee elinkaaresta toiseen ja materia-energianiputuksen kiertymisen filosofia. Nyt julkistettu tutkimus kierrätyksen kansantaloudellisesta ”paremmuudesta” polttoon nähden on merkittävä virstanpylväs saavutettaessa elonportaissa niitä askelmia, jotka johtavat biomassojen ja niitä yhdistävien tasapainokaavojen systemaattiseen etsintään.

Lopultakin vain ja ainoastaan tämä hiilielämällinen 0] biosfääri elättää meidät – ei mikään muut, no – ehkä ripaus uskoa johonkin.

…

VIITTEET

0] MOTIVA ~ http://motiva.fi/motiva_oy -

1] Kaatopaikka on ihmisen kehittymättömyyden mittari ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/kaatopaikka-on-ihmisen.html -

2] Elinvoiman polttaminen näkyy elokehän lämpenemisenä ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=823551 – [14953]

3] Ydinenergiasta pakotettuun energiatasapainoon ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/09/ydinenergiasta-pakotettuun.html -

4] Sitra – kiertotalous ~ http://www.sitra.fi/uutiset/talous/kiertotalous-suomelle-jopa-25-miljardin-euron-mahdollisuus -

5] ”Elämään sovittautumisen käyttösuhde” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html -

6] Emmekö tahdo ymmärtää ympäristömuutoksia? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=966247 – [23306]

7] Gaia kuumenee – jäähdytelläänkö kulutustamme? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=880405 – [35375]

8] Puolitatko oman kulutuksesi? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=992808 – [2480]

9] Säikeissä häivähdys kuolemattomuutta! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

0] On vain hiilielämä meille biomassaisille ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/11/on-vain-hiilielama-meille-biomassaisille.html -

EXTRA – E]

Ihmiskunta kiihdytti itsensä kuilun partaalle ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/06/ihmispopulaatio-kiihdytti-kuilun.html -

”Päreen polttaminen loi valon ja tunteen”

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä – kiinaneuvonantaja

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

…

Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto –

[ ... polttaminen kuumentaa tunteita … ]

…

Sent

Sent: Monday, December 08, 2014 2:34 PM
Subject: KANSALAISKIRJOITUS - Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto

AL IL Vf Pz BL BLOG 45157

---08112014---

doc.: Elämän kiertokulkuun liittyy materiaalien kierto – Microsoft Word Starter

636 | 738 | 802

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2007

Itsensä vapaaehtoisesti työllistäen kansantalouden rahavirtoihin kiinni

Eräs Suomen uusimmista ja suurimmista ostosparatiiseista ei suosi kierrätystä, vaan tavaran tulee olla uutta, jotta kauppa kävisi ja jotta luodut tarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Liukuportaat siirtelevät helposti kävelemistä välttäviä ihmisiä - kuluttaminen pitää olla helppoa ja tuhdinpikin pitää saada siirretyksi kerroksista toisiin tavarapaljouden keskelle valintojen äärelle, jotta uljas markkinatalous toteutuisi tuotantokoneistojen iloksi. Milloin arvostukset suuntautuvat materiaalisista henkisempiin arvoihin, esim. mielenvirkeyden suuntaan, missä älyllinen debatti olisi intohimoisempi kuin kulutusjuhlan näyttämishalut?

Keräilyastiat värilliselle ja värittömälle lasille ovat aarreaittoja "ammattikeräilijöille", jotka saattavat kuukaudessa kerätä 1.500-3.000 pulloa kansantalouden kiertoon yksilön ostotapahtumiin aikaansaaden pieneltä osaltansa työtilanteita muille.

Keräilijöiden "aarreaitta" sisältää usein kymmeniä pulloja, joista saa 15 senttiä kappale. Pienestä nielusta onkiminen on edellyttänyt tuotekehitystä metallitankoon, jolla kalastetaan verotonta tuloa, kuten marjanpoimijat mustikkametsästä - tosin mustikanpoimijat haetaan nykyisin Kiinasta ja Thaimaasta...

Kierrätyshylly opettaa ihmisiä jättämään hylkäämänsä tavarat toisten arvioitavaksi, jottei käyttöarvokasta tavaraa kierrätetä kaatopaikkojen turhuuksien markkinoille peitettäviksi tai poltettaviksi. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta, käytetty kelpaa myös, se voi olla jopa huomisen muotia.

__________________
(Kirjoitussarjasta "jakaantunut kansakunta", osa 1. -- kuluttaminen, hylkääminen, kierrätys ja talteenotto)

[ ... hiljaiset ihmisvirrat haravoivat puistoja, roskiksia ja pullonkeräyslaatikoita. Kulutusihminen hylkää helposti sellaista, mikä kelpaa toisille. Kerätyt panttipullot pois ympäristöstä vähentävät sirpaleita, tuo rahaa kerääjilleen takaisin kansantalouden kiertoon - osan päätyessä jopa säästöihin! ...]

Kansantaloustarkastelu on muutakin kuin kilpailu- tai markkinatalous. Markkinataloudessa päämääränä on kasvava voitto. Kansantaloudessa kyseessä on mieluumminkin pyörivä raha mahdollisimman monen "taskun" läpi aikaansaaden työsuoritteen realisoitumista ostotapahtumaksi - teoriassa mitä nopeampi rahankierto, sen nopeampi hyöty per kulutuspiste. Kuitenkin tasainen liike sopeutettuna määränä on kansantalouden keskipiste.

Panttijärjestelmän liian pieni palauteraha ei kannusta monia viemään mm. palautuspulloja kiertoon, vaan ne hylätään yhteiskunnan hiljaisille mahdollisuudeksi saada ostovoimaa itse palautustapahtumasta. On monia pariskuntia ja yksinäisiä, lähinnä jo keski-iän ylittäneitä, ehkä sairauseläkkeellä tai pätkä- ja työllistämistöissä olevia, jotka säännöllisesti keräävät varhain aamuisin tai iltaisin pulloja ja muuta hyljättyä omaisuutta osallistuen näin kansantalouden rahavirtoihin ohi valtiovallan tulontasausjärjestelmien.

On tapauksia, joissa "keräilytalous" ei ole tarvinnut käydä ruokakaupoissa useisiin vuosiin muulla kuin "pullorahoilla". Vaatetus on löytynyt käsittämättömästi yritysten roskiksista ja tuoreet vihannekset seurakuntien ruokajakeluista. Pieni palkka tai eläke on säästynyt osaksi. Säästäväisyyden huippu on asunnon osto käteisellä säntillisen säästäväisyyden, pitkien aamulenkkien ja huolellisen silmän ansioista. Yritysten roskiksista löytyy täysin uutta tavaraa, jotka eivät ole "kelvanneet" kulutusjuhlan ostosalttareille.

Kansantaloudessa ei ole periaatteessa väliä mistä raha laillisesti tulee, vaan huomio kiinnittyy siihen, kuinka tämän osto- eli kulutusvoima kohtaa seuraavan kulutuspisteen. Kansantalouden kauhistus on rahat sukanvarressa, jolloin ei siltä osin synny tapahtumia, jossa aikaansaadaan tehdyn työn palkka- tai muita korvaussiirtoja uusille kuluttajille. Pullonkerääjät edustavat tilastojen ulkopuolista liikehdintää, jolla on yllättävä vaikutus tuhansille ja tuhansille. Pullonkeräyslaatikot ovat aarreaitta ja "ammattikerääjät" ovat tuotekehittäneet metallikoukun, jolla pullo kalastetaan muutoin liian ahtaan reiän kautta palautettavaksi kaupan kassan kautta ostovoimana uusiin taskuihin.

Kerääjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia - heidän panos on pieni, mutta periaatteellinen osa kansantaloutta. Kysyttäessä motiiveja, oli niitä useita: säästäminen asuntoon, talousrahaa ruokaan, vanhuuden turvaksi pankkiin idealla purot virtoja muodostavat ja hyötyliikunta yhdistettynä verottomaan ansaintaan.Yllättävin keräilymotiivi oli mielenkiinto mitä ihmiset heittävätkään turhana, mutta toiselle hyödyllisenä (paras esimerkki konkurssihuutokaupasta jälkeen jääneet moottoripyöräasut takapihan roskista, täysin uusina ja käyttämättöminä). Liikunnan yhdistäminen ansaintaan oli rasvoittuvassa kansassa terveyttä vaalivin motiivi.

Kansantaloudessa kuluttajan näyttämishalulla ja kiihkokuluttamisella ei ole niinkään väliä kuin sillä, että raha pyörii tasaisesti ja ennustettavasti, siis luo työtilanteita kulutustapahtumissa. Kansantalouden autuus on täystyöllisyys ihmisten tuntiessa tekemisensä hyödyllisyyden kohtaavan yhteenkuuluvuudessa.

Usko huomiseen yhdistäisi kansaa, mutta huomisen tummat pilvet kasautuvina ongelmina mm. asuntokuplan puhkeamisena saattaa romuttaa monta toivetta ja päämäärää. Kansakunta on jakaantumassa kahtia. Hiljainen enemmistö, joka ei valita, mutta varautuu - keräilytalous ansainnan jatkeena on täyttä tätä päivää tuhansille, joille pätkätyöt, työllisyyskurssit ja ulkoistuminen yhteenkuuluvuusryhmistä on totisinta totta.

Varauma huomiseen on keräilytalouden merkki - oravakin varautuu talveen varastoimalla tammenterhoja, niin myös mm. ikääntyvä väestön osa vaistoaa yhteisten varojen riittämättömyyden heille sairauden tai muun vaikeuden yllättäessä - näin on oltava varaumaa "pahan päivän varalle". Pulloista, löydetyistä hyötytavaroista ja "varastoista" kasataan turvaa huomiselle, koska ei uskota yhteiskunnan verovarojen riittävän. Väestöpyramidimme on liiaksi vinoutunut ja uusia veronmaksajia tulee liian vähän nykysyntyvyydellä.

Kansantaloudessa vakaa liike, eikä niinkään kasvu, on oleellinen osa jatkuvuutta. Markkina-ahnehdinta rikkoo tasaisen virran periaatteita, näin syntyvät tuloerot ja kansakunta jakaantuu kiihtyvällä voimalla. Varjokansantalous on keräilyä, talteen ottoa, yhteiskunnan "kaatopaikkojen" raivaamista - varastointia ja varaumaa huomiselle, jota ei osata päättäjien keskuudessa katsoa suoraan silmiin. Ihmisten vastuu itsestänsä lisää yrittäjyyttä ja ahkeruutta.

Kun oma kansalaisten valitsema hallinto ei osaa varaumaa ja tosiasioiden katsantoa, ryhtyvät itse kansalaiset toimenpiteisiin ja se näkyy hiljaisena liikkeenä iltojen ja aamujen hämärissä. Keräily kohtaa tuloutuman lisänä elämisen menoihin ja jopa säästöihin huomiselle tai hankinnalle, joka on säädetty hiljaiselle liekille, jotta haave ja päämäärä toteutuvat - edes joskus. Tämän päivän pieni vähemmistö voi muuttua pelottavan nopeasti huomisen suuriksi joukoiksi.

Ilkka Luoma
ilkka.luoma@keskipiste.fi
KESKUSTELU --- TIEDE
________________________________
Kuvakokoelma kirjoitukseen [ 1 --- 4 ]:

1-- IMG_0662.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585865/ ---

1-- kuvateksti:
Keräilyastiat värilliselle ja värittömälle lasille ovat aarreaittoja "ammattikeräilijöille", jotka saattavat kuukaudessa kerätä 1.500-3.000 pulloa kansantalouden kiertoon yksilön ostotapahtumiin aikaansaaden pieneltä osaltansa työtilanteita muille.

2-- IMG_0669.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585891/ ---

2-- kuvateksti:
Keräilijöiden "aarreaitta" sisältää usein kymmeniä pulloja, joista saa 15 senttiä kappale. Pienestä nielusta onkiminen on edellyttänyt tuotekehitystä metallitankoon, jolla kalastetaan verotonta tuloa, kuten marjanpoimijat mustikkametsästä - tosin mustikanpoimijat haetaan nykyisin Kiinasta ja Thaimaasta...

3-- IMG_0657.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585899/ ---

3-- kuvateksti:
Kierrätyshylly opettaa ihmisiä jättämään hylkäämänsä tavarat toisten arvioitavaksi, jottei käyttöarvokasta tavaraa kierrätetä kaatopaikkojen turhuuksien markkinoille peitettäviksi tai poltettaviksi. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta, käytetty kelpaa myös, se voi olla jopa huomisen muotia.

4-- IMG_0656.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585905/

4-- kuvateksti:
Eräs Suomen uusimmista ja suurimmista ostosparatiiseista ei suosi kierrätystä, vaan tavaran tulee olla uutta, jotta kauppa kävisi ja jotta luodut tarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Liukuportaat siirtelevät helposti kävelemistä välttäviä ihmisiä - kuluttaminen pitää olla helppoa ja tuhdinpikin pitää saada siirretyksi kerroksista toisiin tavarapaljouden keskelle valintojen äärelle, jotta uljas markkinatalous toteutuisi tuotantokoneistojen iloksi. Milloin arvostukset suuntautuvat materiaalisista henkisempiin arvoihin, esim. mielenvirkeyden suuntaan, missä älyllinen debatti olisi intohimoisempi kuin kulutusjuhlan näyttämishalut?

-- Ilkka Luoma --