KIER|2610|423171|RÄTYS
Piirros: ~ https://cego.fi/webinaari-11-5-2022-kiertotalous-pk-yritysten-liiketoiminnassa/ -
" ~ https://www.sitra.fi/julkaisut/kestavaa-kasvua-kiertotalouden-liiketoimintamalleista/ - "
***
Kiertotalous ja second hand
[ .. polttaminen kuumentaa tunteita … ]
Tänään ---
~ https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009755742.html -
HS: "Kierrätyskeskus laajentaa Isoon Omenaan: ”Aiemmin imagomme ei sopinut kauppakeskuksiin”"
-toimittajana Pauliina Toivonen
__
[20U14] -- (MOTIVA 0] julkaisi kauan odotetun artikkelin – ”Polttoon vai kiertoon”. Motiva julkaisi m+ lehdessään 3/2014 (siv.6) artikkelin:
~ https://read.edocker.com/#/reader/f2b6f0ee-7642-11e4-a58a-00155d64030a - jota luetaan paljon, koska jätteiden poltto on vain yksi keino päästä eroon tästä hankalasta, ennen kaatopaikoitetusta jätteestä )
Suomessa generoituu 90 miljoonaa tonnia jätettä (v. 2012). Tästä jätteestä suurin osa on kaivostoiminnan sivukiveä. Seuraavaksi eniten on rakentamisesta juontuvaa mineraalijätettä – edellä mainittuja yhteensä 72 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä syntyy kolme miljoonaa tonnia. Teollisuuden osuus on 13,7 miljoonaa tonnia.
Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kaatopaikoille 1] päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Takavuosina miltei kaikki rahdattiin kaatopaikoille ja yhtenä lyhyenä aikana poltettiin taloyhtiöiden uuneissa – erittäin huonoin tuloksin.
Tutkimukset osoittavat, että lisääntyvä kulutuksemme ja siitä aiheutuvat ympäristötapahtumat materiaalien, ravinnon ja energioiden elinkaariajattelulla muodostavat ilmasto- ja ympäristöuhan, vailla vertaa. Muotisana on polttaminen 2] – poltosta saadaan energiaa 3], jonka tarve on kasvanut meilläkin kaksinkertaiseksi sitten vuoden 1970 – siis vain 45 vuodessa.
Nyt on Sitran 4] toimesta julkaistu Gaia Consulting Oy:n tekemänä tutkimus – ’polttoon vai kiertoon’. Luonnossa tämä kierrätys ja kiertokulku on evoluution myötä (ilman meidän ihmisen vaikutusta) kehittynyt viimeisten satojen miljoonien vuosien aikana huippuunsa. Polttamista kapeassa merkityksessä on esiintynyt vain satunnaisina maasto- ja metsäpaloina, joiden merkitys lajikehitykselle on ollut sekin merkittävä.
…
On syntynyt käsite jätehierarkia
Se merkitsee, että opiskelemme nyt tosissaan kiertokulkua, elinkaariajattelua ja materioiden luontaista kiertymisestä energeettisinä ilmiönä – kuluttaen ja antaen. Tänään puhutaan paljon ohuilla sanoilla kestävästä kehityksestä, riskittömästä kasvusta ja ympäristönäkökulmaisesta kuluttamisesta. Kaikissa on vika – ne eivät yksikään pyri ymmärtämään syvällisesti luonto- eli pitkälti biosfääriharmoniaa 5]; vuosimiljoonaisena ilmiönä.
Tasapaino- eli vaakayhtälö on tuntematon ilmiö
Me emme ole halunneet riittävästi opiskella meitäkin elättävän biomassan keskinäisiä vaikutesuhteita 6]. Emme tunne niitä yhtälöitä, mitkä synnyttivät elokerrosjärjestelmän pallollemme – nyt ’Gaia' mme’ kuumenee 7], kun emme ymmärrä vähentää reilusti kulutustamme 8].
Kierrätys ”alusta-loppuun ja alkuun” loputtomana elinkaarena on meille vielä tuntematonta aluetta. Tällä alueella muuten muu eliökuntamme elää luontaisesti ajan hetkeään – jättäen huomissuunnittelun evoluution haltuun. Eläinkunta ei pohdi ylihuomista, sen sijaan se lisääntyy maksimaalisesti – ”tietäen”, että vastavoimat patoavat kilpailutilanteissa ”ylikansoittumisen”.
Ihmiskunta suunnittelee – paljolti omista lähtökohdistaan
Meille LTS, PTS ja urasuunnittelu ovat tätä päivää – me pohdimme mitä huomenna, mutta emme näe silti ylihuomiseen, mihin tänään tehty huomisen suunnittelu ylihuomenna johtaa. Luonto ei suunnittele – sillä on ohjeet perintönä, siksi kehitys on hidasta, niin hidasta, että mekin elämme ihmisinä vielä 20.000 vuoden takana – eräin ominaisuuksin. Toisaalta me kiihdytimme E] toiminnallista ”kellotaajuutta” sellaisiin kierroksiin, ettei luontojärjestelmän sopeumakaavoitus ehdi perässä – toistaiseksi?
Jäte on aina raaka-aine
Sonta kierron ihmismielisenä osasena on lopullista, ensin vesistöön, nyt jätevesilaitoksille ja liete kaatopaikoille tai polttoon. Elinvoiman ketju katkeaa tältä osin erittäin huonolla hyötysuhteella. Sonta on tarkoitettu taajaan levitettynä kasvuvoimaksi – edelleen kiertoon. Mekin ihmisinä olemme kuolleiden eliöiden, ihmistenkin jälkijättöistä molekyylikasaumaa. Elämme muiden kuolemasta.
Evoluution rakensi perimän,
[ Evoluutio on kaikkialla ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93489-evoluutio-on-kaikkialla - ]
… ja tuo tieto kumpuaa alun syanobakteereista lähtien. Olemme viimekädessä supernovien räjähdyksien jäännösjätettä – kierron vaiheessa nimeltä – ihmiskunta. Nyt ymmärryksemme on auennut näkökulmaan, jossa havaitsemme itsessämme kuolemattomuutta 9] kantavana väliosasena, jota voidaan sanoa kunkin henkilöitymäksi. Nyt tämä henkilöitymä on ottanut valtaansa koko maapallomme.
__ __
PS.
Emeritus professori Matti Pohjola -osapuilleen: ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Pohjola_(taloustieteilij%C3%A4) - osapuilleen näin ---
"Mikään materiaalinen keksintö ei ole mahdoton, sillä atomien erilaisuuksia on niin paljon, että niiden yhdistelmiä on "ziljoonia" ---
__
121375
| 3 SUOMI24 55 | VU | FB | Vapaa sana | FB BLOG | Twitter |
__
2
x
__
Poltamme siis autoissamme muinoin kuollutta biosfääriä, bensiininä ja dieselinä - samoin syömme lautasiltamme kierrossa olevaa biologiaa - mullasta porkkanaksi ja porkkanasta "oman pakoputkemme" kautta maannokseksi, puhutaan siis p*skasta.
Jos tuo erinomainen maannoslannoite osataan jatkotuottaa/ -jalostaa sopivasti pelloille, joista muun muassa porkkanat "ilmestyvät" - olisi se kiertotaloutta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Siis niin sinä kuin minä elämme mullasta. Olemme käsiämme myöten siinä, ja me itsekkin muunnumme siksi, jos meidät kuopataan luontaisesti lahoavassa puuarkussa maan poveen, kuten se suuri kirjakin sanoo: Maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinun tulee jälleen tuleman".
Maaperän hiili on ratkaiseva ainesosa. Se on kuulemma häviämässä, tai ainakin vähenemässä. Suomesta Pekan poika Ilkka Herlin ympäristö- ja maaperäaktiivina on innokas multaaja, ja sen kehittäjä sellaiseksi, että kiertotalous olisi ilmentymänä totta siten, ettei sen aineksia tuhlattaisi sellaisiin kiertoihin, jotka katoavat merien syvyyksiin.
Tosin miljoonien vuosien kierrossa, sillä ei ole suurtakaan merkitystä - lopultahan Maapallommekin haihtuu avaruuden tuuliin, kun Aurinko poksahtaa muutaman miljardin vuoden kuluttua.
Kun nyt käyskentelemme lähimatsissä huomaamme jotain nerokasta - puut pudottelevat lehtiään mitä erilaisimmin värein - näemme luontonäytelmän vailla vertaa. Evoluutio kehitteli sitä joitain satoja miljoonia vuosia - synnyttäen uusille sukupolville uutta kasvualaustaa - kun tyhjästä on tätä biologista kasvuakin mahdoton ottaa.
Virheemme on se, että viemme tuhkatkin pesästä ...
Loppuuko multa?
[2014] Toivo paremmasta, enemmästä ja hiukan helpommasta kiihdytti 1930 -luvulla USA:ssa talouden romahdukseen, jonka kuivana sivuhaarana oli keskilännen tasankojen ryöstöviljelyn pölymyrskyt. Oli niitetty vuodesta toiseen hyviä satoja – yritteliäisyys oli saanut palkan ja elämä näytti toiveikkaalta ja menestyvältä.
Paljolti tietämättömyyden ja orastavan ahneuden vuoksi maanviljelijät yhdessä oikukkaiden säiden ja heilahtelevien markkinoiden vauhdissa tuhosivat vuosikausiksi elämisen mahdollisuudet – äiti maa oli heittäytynyt hankalaksi ja nostatti satojen metrien korkuiset ja jopa satojen kilometrien levyiset hiekkamyrskyvallit taivaanrantaan … pellot muuttuivat pölyksi.
Amerikkalainen yritteliäisyys oli näyttänyt nurjan puolensa – liian paljon liian nopeassa tahdissa. Luonto iski takaisin, ja otti omansa – muutti pellot pölyksi ja ajoi maanviljelijät Kaliforniaan etsimään leipää. Ei ollut nykymuotoisia sosiaalijärjestelmiä, joista muut paremmin toimeentulevat olisivat kustantaneet välttämättömän hätää kärsiville; mutta tuli presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal.
USA oli painunut muutoinkin pölymyrskyjen aikoihin New Yorkin Wall Street pörssipaniikkiin ja -romahdukseen 3]. Pankit romahtivat, työt loppuivat – miljoonia työttömiä. Oli aika mobilisoida yritteliäs ja kovan paikan edessä suuriin suorituksiin yltävä kansakunta. Kansa kuunteli, jupisi, mutta totteli – Nykyään Rooseveltiä pidetään USA:n 1900 -luvun parhaana presidenttinä.
Miksi me nyt kirjoitamme tästä?
Ei oltu osattu ennakoida seurauksia, oli vain sokeasti haluttu enemmän. Piti saada lisää, enemmän maata, enemmän myytävää viljaa, jotta koneellistamista olisi voitu lisätä ja hankkia lisää maata, jotta jokaiselle perheen lapselle olisi saatu riittävä määrä maata omaa maatilaa varten. Lopulta pää tulee aina vetävän käteen – osin tietämättömyys luonnonkierroista, monitahoviljelystä ja esimerkiksi viljelymenetelmistä oli tehnyt tehtävänsä.