Tuntuuko euro jo yhdeltä markalta?

€|2851|477956|FIM

Piirrostaulukko ~ https://gnseconomics.com/2020/06/09/euro-markka-ja-vienti/ - 

" .. On varsin mielekästä olettaa, että taloudelliselta kooltaan pienen Suomen jättäytyminen euron ulkopuolelle ei olisi merkittävästi vaikuttanut maailmantalouden kehitykseen tai euron koostumukseen. On myös mielekästä olettaa, että SP olisi omaksunut saman rahapoliittisen linjan kuin Ruotsin keskuspankki (Riksbanken). Keskuspankkimme ovat seuranneet toistensa liikkeitä historiassa, eikä ole syytä olettaa, että tämä olisi muuttunut systemaattisesti suuntaan tai toiseen myöskään euron olemassaolon aikana. .. "

*****

1 EURO  ~  1 MARKKA?

[20U14] -- 

Joko euro on kuin markka? 

- vaihdammeko valuuttapeliä?

Vuonna 1973 bensiinilitra maksoi ~ 1,29 markkaa (prosenttibensiini 2-tahtiseen mopoon) – nyt osin biostettua bensiiniä saa ~ 1,9 eurolla per litra (2024). Milloin oli aika, jolloin bensiini maksoi tuon 1,29 euroa?

 

Vuonna 1973 koululainen sai kesätöistä ruhtinaallisen 5,5 markan tuntipalkan

 – nyt tuo opiskelijakesätyöläisen liksa on tunnilta suunnilleen sama - euroina kertaa x?. Mikä olisikaan tuo x?

Uusi mopo (Tunturi Sport) vuonna 1973 maksoi uutena noin 1 300 markkaa – entä nyt vastaava (jos löytyy) euroina?


Olemmeko lähestymässä hetkeä, jolloin yksi markka on kuin yksi euro?

Muistamme kahvikupin hinnaksi ~ 2 markkaa siirtyessämme euroon, nythän tuo laillinen huume ja piriste maksaa usein samaiset kaksi euroa, jopa yli - enimmillään olen tuota "huumetta" ostanut Munkan rannasta Helsingissä hintaan 4,5 euroa (tosin sisältäen yhden suklaakonvehdin). 

Syntyisikö meille nyt helposti tilanne, jossa vain vaihdamme valuuttamme nimeä – eurosta takaisin markaksi? Muuntojutut vaikeine 5,94573 kertoimineen olisivat näin historiaa.

__ __
Mikäli ottaisimme nyt tai lähiaikoina markan takaisin |SK, voisimme vielä toistaiseksi kolmen AAA:n suomalaisena potilaana selvitä hienosti ja näin saisimme takaisin säätelyjärjestelmän, jolla virittäisimme ulkoista kilpailu-kykyämme Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Norjan lailla -- 

– eikä tarvittaisi tälle ajalle lähes pakollista sisäistä devalvaatiota – palkkojen totaalialentamisineen 1]. Ajaudummeko tähän jo tänä armon vuonna 2024 -de factona; ostovoiman alentumana?

|IL ~ https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015102220545902 - 

"Professori Korkman: Suomeneurojäsenyys oli vakava erehdys

Torstaina julkaistussa professori Sixten Korkmanin Väärää talouspolitiikkaa -kirjassa Korkman toteaa, että Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys."

-talousasiantuntija Sixten Korkman

__ __
Samalla voisimme mobilisoida kansalaisemme ja yhteiskuntamme lisääntyvään omavaraisuuteen,

 --  kulutusvähentämiseen 2] ja ympäristömme korjaamiseen, jotta olisimme valmiudessa kohta antamaan maamme paremmassa kunnossa uusille sukupolville!  --  [37286 - IL] ---

__ __ _
Tänään puhutaan vain hintojen noususta -EKP' n tavoiteinflaatiohan on tuo mystinen juuri hiukan alle kaksi prosenttia |%,

 - kallistumisesta ja ostovoimamme vähentymisestä – emme ole hoksanneet, että monien tuotteiden ja palveluiden hinnat ovat reaalisesti ja raha-arvoltaan laskeneet, mahdollistaen esimerkiksi kotiemme täyttymisen sähköisistä kodinteknologista – jopa ähkyyn ja ”annetaan ilmaiseksi” kierrä-tykseen 3] saakka!

|% "x"

Esimerkki arkielämästä --- 

 … ison kansainvälisen kodinkoneketjun pesukonemainos hypähti silmille – automaattikone, edestä täytettävä – 1 200 kierroksen linko ja tunnettu merkkituote, vain 249 euroa. Tämä siis jo vuonna 2014.

 

Ostin ensimmäisen edestä täytettävän Expert-nimisen automaatti-pesukoneen vuonna 1981, kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Tuo kone oli kotimaisen kodinkoneketjun mukaan nimetty ja linkoa oli peräti 700 kierrokseen saakka – hinta oli 1 290 markkaa … -entä nyt halvimmillaan? 


Vaihdammeko euromme markoiksi,

olisiko muuntosuhde lähestymässä 1:1, jolloin heikompikin matikkapäinen hallitsisi maitolitran hintamuunnon, kuten se oli vuonna 1973, jolloin litra maitoa, litra bensiiniä ja III-olutpullo ruokakaupassa olivat liki saman hintaisia – entä nyt?


Radikaalisti ajatellen voisimme siirtyä Kiinan valuuttaan!
[ … yuan ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/korvaammeko-euron-kiinan-yuanilla.html - valuutaksemme … ]

Radikaalisti ajatellen valuuttapeliksi voisi muodostua myös Kiinan valuutan käyttöönotto; villit huhut kertovat, että Venäjä olisi synkronoitumassa Kiinan yuaniin (renminbi 4]), jolloin saisimme maailman suurimman raaka-aineaitan ja maailman suurimman liukuhihnan sekä suunnitteluvoiman ”samaan leiriin” - pitäisikö meidänkin liittyä yuaniin, jonka arvo laskee tasaisesti US dollariin nähden – hallitusti, ja Kiinan kansantaloutta tukien 5].


Halusimmeko aikanaan euron? !!,

 .. ellemme, niin haluaisimmeko nyt markan, jota nyt hallitseva poliitikko-broileristo ei halua, entä jos me kansakuntana vaadimme sen –

 --  vastapainoksi sille, ettei meitä kuunneltu kun euroon ryhdyttiin?

Valjastaisiko valtiovarainministeriömme ”viisaiden klaanin -PS-ohjattuna” sekä oivaltavimman tietokone- ja mobiilipeliyhtiön 6] rakentamaan kaiken kattavaa kansantalouspeliä, jolla ”viisaiden klaani” voisi mallintaa |M erilaisia kansantalousskenaarioita – eurolla ja markalla! 

Niin, olisiko kansakuntamme hyvä tietää ja harjoitella jopa itse erilaisin skenaarioin mitä mikäkin parametrimuutos merkitsee?

__ 

|M ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/10/peleista-mallinnukseen-ymmarrysta.html -
"Peleistä mallinnukseen - ymmärrystä tietoisuuteen"

__ __
Niin, olisiko kansakuntamme hyvä tietää ja harjoitella jopa itse erilaisin skenaarioin mitä mikäkin parametrimuutos merkitsee?

..
_
150357

__

|  18  SUOMI24  136  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB totuus |  X  |  

__

Autonomian ajan markkoja - Suomi sai oman valtion pankkinsa (Suomen pankki) aiemmin kuin Venäjä omansa -harva tietää tätä! -tuo tieto tuli aikanaan aiemmalta Suomen pankin pääjohtajalta - Erkki Liikaselta -demari. Nythän pankkia johtaa Olli Rehn -keskustalainen.

__

~ https://yle.fi/a/3-10560510 - 

_

2

x

Korvaammeko euron Kiinan yuanilla?

YLE 1 esitteli laulun lurautuksella, että Suomi on ruotsalainen, ehdottipa, että euromme olisi kruunu ja vieläpä niin, että kaikki Pohjoismaat siirtyisivät yhteiseen kruunuun – puoliksi humoristisesti. Meillä on nyt euro ja huomenna jokin muu, sillä euron vahvuus näivettää viennistä eläviä EU-maita – kuten meitäkin.

Voitaisiin myös puolileikkisästi sanoa, että Suomi on kiinalainen – uusimmat dna habloryhmien tutkimukset viittaavat perimään myös nykyisen Etelä-Kiinan alueelta, josta lähtivät myös Amerikan intiaanit, Beringin salmen yli, sen ollessa kuiva. Nicaraguan intiaaneilta löytyy yllättävän paljon samoja habloryhmiä kuin osalta suomalaisista – olemmehan osaksi tulleet kaukaa idästä.

...

Valuutta on väline, jolla voidaan säädellä kilpailu- ja kaupankäyntikykyä

Alentamalla valuutan arvoa, saadaan hinnat houkutteleviksi, vientiä ajatellen – korottamalla saadaan ulkomailta tuotteita edullisemmin. Olimme vielä 1970 –luvulla devalvaatiomestareita, nyttemmin euro vei tämän säätelymahdollisuuden meiltä suomalaisilta pois.

!

Voisimme siirtyä Kiinan valuuttaan, juaniin ^*] – joka on voimakkaasti aliarvostettu dollariin ja euroon nähden. Nyt kannattaisi makuuttaa juaneja jopa tilillä – sillä noille passiivivaroille kertyy matalan koron aikana automaattista tuloa valuutta-arvon nousuna, juanin vahvistuessa, hiljalleen. Jos myyt jotain Kiinaan – ota maksu juaneina (jos voit) – ja säilytä osaa niistä kiinalaisissa pankeissa. On ennustettu, että juan kallistuu 15-30 prosenttia seuraavien vuosien aikana.

^*] Chinese yuan - http://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_yuan -

^*] Chinese renminbi - http://en.wikipedia.org/wiki/Renminbi -

Maailmalta kiirii huhu, että monet Afrikan valtiot ottavat käyttöön Kiinan juanin –

se käy kauppavaluuttana jo nyt Japaniin, Etelä-Koreaan ja Venäjälle. Entä jos meidän valuutta olisikin Kiinan juan? Mitä se merkitsisi meidän kilpailukyvylle. Vaihtaisimmeko euromme nykyisellä vaihtosuhteella (1€ ~  8 juania) – vai olisimmeko radikaaleja ja vaihtaisimme yksi yhteen! Tällöin palkkamme ja hintamme rojahtaisivat Euroopan kilpailukykyisimmiksi, mutta miten maksaisimme ulkomaantuonnin?

Juanin käyttäjinä saisimme massiivisen kiinalaisryntäyksen maahamme –

investointeja tulisi satamalla. Tuotantomme kasvaisi, työllisyys paranisi hetkessä ja toimeliaisuus kasvaisi jopa yli äyräiden – ruotsalaiset eivät pärjäisi meille, tavaramme menisivät helposti kaupaksi (laadun säilymisoletuksella) ja yhtiöihimme virtaisi halutessamme runsaasti kiinalaista pääomaa, sijoituksina. Meistä tulisi Kiinan etäpiste Euroopan unioniin. Radikaalia – mutta ei täysin mahdotonta.

Entä itse Kiina, joka nousee maailman suurimmaksi taloudeksi jo 10-15 vuoden kuluessa – miten meille saatava hyöty sieltä – muutenkin ...

[2005] - 2000 vuotta sitten kungfutselaisuus löysi tiensä Kiinassa Shandongin maakunnassa. Oopium-sodissa Kiinan keisari halusi estää kansalaistensa oopiumin käytön, ja se haittasi siirtomaaisännän Englannin busineksia; Englanti hikeentyi ja julisti Kiinalle sodan.

1800-luvulla Kiina oli eräs maailman suurimmista teollisuustuottajista. Nyt Kiina rahoittaa merkittävänä osallisena mm. USA:n jättiläismäistä ulkomaankaupan vajetta pitäen samalla korkotasoa alhaalla.

Suomella ja Kiinalla on mallikelpoinen kauppatasapaino (2005),

se on meille hiukan ylijäämäinen. Kiina on merkittävä korkeateknologian tilaaja Suomesta; paperikoneet, metsäkoneet, insinöörisuunnittelu ja mm. ohjelmistotuotteet. Tänä päivänä Kiinan kysyntä kasvaa koko ajan ja tuo mahdollisuuksia mm. Suomelle. Finnair on saanut runsaasti tuottavia Kiinan lentoja molemminpuoliseksi hyödyksi.

”Menkää ja rikastukaa” -Deng

Kiinan toimet "länsimaalaistumisen" tiellä omalla metodillaan alkoivat presidentti Deng Xiaopingin aikana, vain pari vuosikymmentä sitten. Tämän jälkeen maailma on nähnyt historian kovimman taloudellisen kasvun; mm. raaka-aineiden lisääntyvä kysyntä nostaa maailmanmarkkinahintoja.

Kiinalainen jalanjälki

Kiina on oikeutettu "jalanjälkensä" kokoiseen talouteen ja merkittävyyteen yhteisissä globaalioperaatioissa. Maapallomme kulutusjuhla on juuri nyt vielä vinoutunut Atlantin toiselle puolelle. Kiinalaisia on 1,3 miljardia; se tarkoittaa n. 20% koko maapallon väestöstä.

Oikeudenmukaisuusperiaatteella Kiinalle kuuluu kokonsa mukainen osuus pallomme mahdollisuuksista. Kiina peräänkuuluttaa yhteistä toimintaa yhteisen pallomme eduksi; yksikään kansakunta ei voi olla yksinvaltaisessa asemassa.

Suomelle Kiina on suuri mahdollisuus;

meillä jokaisella suomalaisella on Kiinassa 235 kanssaveljeä ja -sisarta, joista pieni osa voisi tuntea meitä paremmin. Suomalaisiin kauppamiehiin ja ennen kaikkea insinööreihin on luotettu Kiinassa jo 1950-luvulta lähtien. Nokian operaatiot alkoivat vasta 21 vuotta sitten. Kiinalaisilla on pitkä muisti ja hyvät työmme muistetaan kauan. Kiina ei ole eksoottinen, vaan pikemminkin me olemme suomalaisina harvinaisia.

T-paita business

Kiinan tulee myydä jokaiselle EU-kansalaiselle kaksi paitaa, että se voisi ostaa yhden Airbus-matkustajakoneen Ranskasta. Kiina on tarvitsemassa lähivuosina kymmenittäin uusia liikennekoneita. Kiina tulee myös tilaamaan suomalaisten osaamia risteilyaluksia, jotka nyt ovat menneet lähinnä norjalaisille ja amerikkalaisille varustamoille.

Ahkerat työntekijät

Kiina voi olla meille mahdollisuus ahkeran ja luotettavan työvoiman saannin osalta; heidän palkkatoiveensa on kilpailukykyinen ja se voi olla ratkaisu tuotettaessa vapautuvassa Karjalassa vapaakauppa-alue-eduin tuotteita Venäjän loputtomille kulutusmarkkinoille.

Nythän tuotanto ja suunnittelu menevät sinne, missä palkat ovat kilpailukykyisiä sekä ennenkaikkea missä on kysyntä. Suomen vieressä on Euroopan suurimmat tulevaisuuden markkinat.

Kiina vie oikeutetusti osansa verran työpaikkoja,

koska myöskin kulutus tapahtuu siellä. Ensimmäisessä vaiheessa lihoneet länsimaat luovuttavat "liukuhihnat" meneillään olevan kansainvälisen uustyönjaon operaatiolla kilpailukykyisille palkkakustannusmaille.

Kiinan jälkeen on tulossa toinen Aasian väestöjättiläinen Intia (1,2 mrd asukasta). Seuraavassa vaiheessa kansainvälisen työnjakopolitiikan mukaisesti luovutamme suunnittelutoimintamme "alakerran"; jälleen palkkapolitiikkamme ja kysyntätekijän mukaisesti.

Mitä meille jää – työnä?

Meille jää korkeasuunnittelu ja toistemme palvelu sekä alueellinen sisämarkkinarakentaminen ja ylläpito, vaikkakin jo nyt eestiläiset rakennusmiehet "konsultoivat" rakennustyömaillamme. Syy on selkeä, palkkamme länsimaissa ovat liian korkeat.

Me emme ole sen parempia kuin ystävämme Kiinassa tai Intiassa. Palkat tulevat myöhemmäksi onneksemme tasaantumaan hyvin pitkällä aikavälillä. Me voimme vain kilpailla osaamisella, laadulla tai sitten kustannuksilla; kustannuksissa olemme jo hävinneet, toistaiseksi.

Onko koulutusjärjestelmämme sittenkään niin hyvä?

Opetuksemme peruskoulusta yliopistoihin on uudistettava perin pohjin; nyt on tekojen aika, puhumisen ajat ovat ohi. Voimme myöskin vaihtaa liturgiaan ja jargoniaan hautautuneet politiikkomme seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Uudet osaamisalueemme

Korkeateknologia ympäristö-, kierrätys-, energia-, tietotekniikka- ja telekommunikaatioaloilla ovat osaamisalueitamme kuin myös uudistuvien raaka-aineiden käyttö, vrt. peruspaperiteollisuuden muutos korkean osaamisen puuraaka-ainerakentamiseen.

Taloja tarvitsemme aina, mutta paperi takapuolen pyyhintään ja kertakäyttökulutukseen informaation jakajana on kohta historiaa, ehkä toilet operaatiot muuttuvat hiukan hitaammin :-)

---
Kiina ottaa joka tapauksessa osansa maailman taloudessa;

me suomalaiset voisimme hyötyä asiasta olemalla vieläkin parempi yhteistyökumppani edes muutamaan niistä 235 ystävästä, mitä Kiinassa on meille jokaiselle. Kiinankielen taito on tätä päivää ja tulevaisuutta. Kulttuurien tuntemuksella ja kielitaidon hallinnalla olemme varmentamassa sillanrakentamista maidemme välille molemminsuuntaisena liikenteenä.

Ilkka Luoma

http://jontikka.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

...

Linkkejä Kiina-aiheisiin kirjoituksiin ja artikkeleihin

http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/search/apachesolr_search/Kiina?filters=uid%3A23 -

http://ilkkaluoma.blogspot.fi/search?q=Kiina -

AL   US