Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle Globalisaatio nykyihmisen lailla. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle Globalisaatio nykyihmisen lailla. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

lauantaina, elokuuta 26, 2017

Globalisaation vastakohta reviiripuolustus


Globalisaatio [1 ajoi maailman työn uudelleenjaon taisteluun [*. Kiinalainen vei osansa ja siirtää hiljalleen omien palkkojen noustessa muun muassa vaateteollisuutta halvempien toverien maihin, kuten vaikkapa Bangladeshiin [**.

... Globalisaatio on reviiripuolustuksen pahin vihollinen. Globalisaatio ilman reilua kulutusvähenemää syö maapallomme loppuun …
  1. ~ http://www.hs.fi/talous/art-2000005341093.html -


... Herää kysymys monien korkeapalkkaisten kokonaistyökustannusten vastaavuudesta saavutettuun hyötyyn ja tuottoon nähden. Onko joissain tilanteissa niin, että on ollut vain tapana maksaa? Myös ryhmäkohtainen edunvalvonta on osannut työnsä ja painostuksensa. Antaako korkea oppiarvo automaattisesti hyvän palkan? …
  1. ~ https://yle.fi/uutiset/3-9798229 -

Kirjoitimme globalisaatiosta aika lailla tasan 10 vuotta sitten näin ---

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007


Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.


Globalisaatio lisää maapallon käyttöä – lopulta yli kestokyvyn
[10112009][US Puheenvuoro]

Globalisaatio avasi rajattomalle rahalle ja tulos-tase hegemonialle kulutusjuhlien ovet. YLE:n Voimala tiistaina peräänkuulutti luovuuden niukkuudesta ja ihmisten ajan puutteesta. Tutkitusti kansankunnan voimavaroja tuhlataan lukemattomiin iltojen valoihin konttoreiden viidakoissa luovien ja vastuuntuntoisten ponnistellessa ylitunteja työnantajansa eteen pelastaakseen työpaikkansa --- ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23325-neljannesorientoitunut-globalisaatio-tuhoaa-luovuuden -



…
[* Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa!
” … [2012][U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ … softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ... ] … ”
~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/u-maailmanlaajuinen-tyon-uudelleenjaon.html -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä
https://ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka



US VU T BL BL FB FB BLOG 149555



DOC globalisaatio_26082017.doc – OpenOffice Writer
PVM 26082017
408_4020

tiistaina, lokakuuta 17, 2017

Reviiripuolustus >< globalisaatio - biosfääri reagoi tavallansa!



Brittiläisen imperiumin globalisaatio historiasta - lennätinlinjat maailmalle


Talouden perinteitä terävästi esittelevä ja luottamustakin herättävä taloustieteilijä Sixten Korkman – puhuu, kirjoittaa ja selittää, mutta mistä? Kasvuhoenta on pysyväissanavarastoa – unohtaen samalla hengenvedolla biosfäärillisen rajallisuuden – vaikka Aurinko antaa ihmisajallisesti loputtomasti kasvun- ja elinvoimaa – ainoana energialähteenä * -lopulta.

Korkman julkaisi kirjan ”Globalisaatio koetuksella – Miten pärjää Suomi?”, jossa globalisaatiota pidetään hyveenä ja ainoana keinona vaurastua, tasata tulonjakoa ja ostovoimaa, vaikka mittarit ääripäissän osoittavat toista – tänään jo noin 10 prosenttia omistaa ~90 prosenttia ilhmistalouden tasearvosta ---


Ote edellä olevasta linkkijutusta - ” … Korkmanin mukaan populismin myötä on yleistynyt Donald Trumpin omaksuma asenne, jonka mukaan politiikassa pitää keskittyä ajamaan vain oman maan välittömiä etuja. Kansallisia etuja voidaan kuitenkin edistää kestävästi ja tehokkaasti vain riittävän kansainvälisen yhteistyön puitteissa, Korkman katsoo … ”

Kommentti ylläolevaan linkkijuttuun - ”.... Reviiripuolustus ja omavaraisuuden tavoittelu ei tue globalismia - rajattomasti. Evoluutio rakensi revirismin viimeisten 300 miljoonan vuoden aikana - huomioiden sopeutuman ja kilpailun keskinäisyyden monimutkaiseen syy-seuraussuhteeseen ”

…
Entä 10 vuotta sitten, miten globalisaatio koettiin tuolloin ja nähtiinkö siinä siemen pelastukselle ja tulonjaon tasaamiselle – huomioiden globalisaatioon niin kehittyneet -, kehittyvät - kuin kehitysmaat?

Suomelle elintärkeä korkeaosaamisen vienti ja vähemmän mairitteleva tuonti


Miten tänään projisoimme globalisaation, evoluution luoman reviiripuolustuksen ja siihen oleellisesti liittyvät käsitteen omavaraisuudesta [1, mutta kuitenkin rajat ylittävästä kanssakäymisestä – kun sukua jatketaan, degeneraation [2 estämiseksi.

Olemme talouden näkökulmasta degeneroitumassa kasvuhoennan [3 kaikkivoipaisuuteen – sulkemalla sen toisen – eli ympäristösilmän [4?
…
[3 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!
[4 – julkistetaan kommentoinnin yhteydessä!


Globalisaatio nykylailla kuluttaa niin ympäristön kuin ihmisenkin loppuun!

[2007][ … maapallolla on tavarankuljetuskontteja noin 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007 --

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus

Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan **. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.


Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan,

… tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallollisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin.

Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä

Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.





Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille! … HUOM! tämä siis todettuna jo 10 vuotta sitten ---

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja mistä lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan.



Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku"

Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?
...

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn.

Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin.

Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet,

että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen.

Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energiankäytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin
kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.

Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää,

… mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".
Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

…

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 153831

DOC globalisaation vitsaukset_17102017.doc – OpenOffice Writer
PVM 17102017


744_7273

maanantaina, lokakuuta 15, 2007

Globalisaatio nykyihmisen lailla kuluttaa luonnon ja ihmisen loppuun?

ORIG --- 16. syyskuuta 2007---
(Helsingin Sanomat julkaisi globalisaatiosarjan lukijoilleen - oliko siinä otettu huomioon kaikki tekijät, jäi lukijoiden pohdittavaksi)

[ ... maapallolla on tavarankuljetuskontteja n. 30 miljoonaa kappaletta, 80% niistä tekee vuodessa n. 10 matkaa. Kontti standardoi kulutusyhteiskunnan. Valtavat konttirivistöt kertovat omaa maapalloistumisen kieltä siitä missä kauppa käy ja missä ei. Kontit kuljettavat kaiken sen globalisaatiovirran, jota markkinatalous rajattomana ruokkii ... ] -- YLE-ajankohtaisohjelmisto 09.2007

Maapalloistuminen on viha ja rakkaus. Mellakat eri puolilla maailmaa lisääntyvät - tavalliset heränneet ihmiset käyvät omaa sotaansa hillitäkseen markkinarahan otetta ja tavallisen työn karkaamista minne milloinkin halvimmuuden mukaan. Globaalitalous kilpailuttaa valmistuksen hengästyttäen ihmiset talous- ja työjuoksuun, jossa harmonian tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä järkkyy.

Vihaa globaalitalous aiheuttaa maattomuudessaan, tehokkuushaennassaan miltei ilman ympäristöarvoja sekä ihmisten muuttumisena pelkiksi panosnappuloiksi markkinatalouden kiertorattaisiin. Ärtymystä herättää myös rahavirtojen karkaaminen ylikansallisiin järjestelmiin, joissa osto- ja näyttövoima kanavoituu ohi kansalaisvaltioiden tulontasausjärjestelmien.

Pelastusta globaaliudesta haetaan uskoen sen hiljalleen tasaavan maapallisesti tuloeroja köyhien ja rikkaiden välillä. Maapalloistumisen uskotaan myös tehostavan hyötysuhteita ja logistiikkaa siten, että turhaa kulutusta vältettäisiin. Globaalitalouden kilpailun uskotaan tuotekehittävän entistä parempia ja sopivampia tuotteita sekä systeemejä, erikoistuen kullekkin alueelle osaamis- ja ahkeruusresurssiensa mukaisesti.

Ihminen elää vastoin luonnon globaaliutta kasvavassa kulutuskierteessä. Mikäli teoriassa tarkastellaan tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on sama ostovoimakyky kuin meillä suomalaisilla, on maapallo globaalisti tuhon oma. Globaalitalous kehittää nimenomaan järjestelmiä, joissa maa toisensa jälkeen kykyjensä puitteissa saavuttaa länsimaalaista kulutustasoa.

Maapalloistumisessa kommunikointi tehostuu, kansalliset rajat hämärtyvät ja henkinen kilpailu kiristyy. Globaalius toteutuu parhaimmillaan kun tietoliikennejärjestelyt ovat hermoverkon lailla ulottaneet päätteensä kaikkialle. Yli maapallon ulottuva hermoverkko on ihanteellinen maali ja tuhoamisen kohde globaaleihin systeemeihin kyllästyneille ihmisille.

Verkottunut talous keskitettyine ja hajautettuine tuotantosysteemeineen imee tyhjäksi alueet toisensa jälkeen siirtyen aina sinne, missä on tuloslaskelmallisesti halvinta valmistaa ja lyhintä kuljettaa itse ostotapahtumaan. Näin tuotanto keskittyy kausittain; nyt on menossa Kiinan "voittokulku". Kiinasta on syntynyt maapallon liukuhihnatehdas. Investoineet maat saivat voitot ja kiinalaiset saivat työn ja ympäristöongelmat. Kiinan jälkeen "odottaa vuoroaan" uusia maita loputtomaan maapalloistumisen kiertokulkuun. Tosin Kiina saattaa nähdä meille tyypillisen markkinatalouskehityksen pidemmällä jänteellä eri tavoin kuin me?

Pahin koko maapalloa kohtaan osoittava uhka on globaaliuden tavara-, materia- ja energia- kuin työvoimavirtojen kasvu yli luonnon luontaisen uudistumiskyvyn. Ihminen on verkottamassa vuosimiljoonaisen luonnon kulutuksen tilanteeseen, jossa huippuun viritetty tuotantokoneisto imee vuosimiljoonaiset voimavarat tyhjiin. Vastoinajattelijat perustelevat hyötyinä globaaliudesta syntyvän verkottoituneen suunnittelun ja tuotekehityksen avulla luontuvan "loputtoman energialähteen ja ikuisen materiakierrätyssysteemin".

Emme ole huomanneet, että ympärillämme oleva ihmisetön luonto on elänyt globaaliudessa jo vuosimiljoonat. Koko eliösysteemi kerää oman globaaliuden läheltänsä menemättä "merta edemmäksi kalaan" - syöden, kuluttaen ja jätökset jättäen aina välittömälle kulkuradalleen. Eläin- ja kasvikunta säätää "tahtomattaan" itseään olemaan osa todellista verkostoitumista.

Todellinen globaalius jakaa maapallollisesti energian käytön ja materiamuutokset aina suhteessa kunkin lajin kokonaisbiomassaan eli biovaikutteeseen. Ylitämme huimasti "meille säädetyn" energiankäytön ja materiamuutosten määrän ylläpitäessämme omaa biovaikutettamme, "hyvinvointiamme" --- seuraukset näemme jo nimenomaan meillä länsimaissa.


Herkkyys havaita luonto ympärillämme voisi tuoda uusia keinoja ymmärtää, mikä on meille "säädetty" määrä elinvoimaa. Näin pujahtaisimme juuri siihen harmoniakoloon, mikä vuosimiljoonaisessa kehityksessä kullekkin on säätynyt ja järjestynyt - toisien lajien luonnollisesti tuhoutuessa ja toisien menestyessä - taistelu käydään omin, ei lainatuin "asein".

Ilkka Luoma

KESKUSTELU --- TEKSTI [22535]

...........................................

Kirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
( kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä, copyright by Ilkka Luoma 2007 )

Kuva 1
---
http://www.panoramio.com/photo/4667216 ---

Teksti
Sanotaan, että tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Mitä on globalisaatio, jossa ihminen tavoittelee helpommalla enemmän ja nopeammin. Tuli polttaa, niin polttaa maapalloistuminenkin luonnon voimavarat nopeammin kuin ne uudistuvat.

Kuva 2
---
http://www.panoramio.com/photo/4667244 ---

Teksti
Auringon lasku puhtaassa ympäristössä Puruvedellä Pohjois-Karjalassa. Päivän- ja ihmiskunnan lasku lankeaa liikakuluttamisesta, mikä globalisaatiossa kiihdyttää viimeisen illan laskua. Luonnossa vuosimiljoonia vallinnut harmonia pirstoutuu maapalloistumisen myötä, koska ihmis-, tavara- ja ostovoimavirrat kiihtyvät ruokahalumme kasvun yhteydessä.

Kuva 3
---
http://www.panoramio.com/photo/4667287 ---

Teksti
Savonlinnan torilla oli saatavana lähialueellista käsityötaitoa paikallisille ja vähän kaukaisemmillekkin kuluttajille. Oliko lanka suomalaista, jäi tietämättä. Globalisaatiossa hyödykkeet tehdään siellä ja täällä kustannuksien tarkassa valvonnassa - ja ne eivät tunne rajoja eikä liian pitkiä matkoja, kunhan taloudellisuus ja voitto maksimoituvat.

Kuva 4
---
http://www.panoramio.com/photo/4667324 ---

Teksti
Paikallista ruokaa paikallisille ihmisille, paitsi sivusta kurkistavat keltaiset paprikat, jotka tuodaan Hollannista. Kaukaisimmillaan Suomeen tuodaan kiivejä Uudesta-Seelannista - onko maapalloistumisella mitään rajaa - ei ole, sillä markkinatalous suosii tehokkuutta, hintaa ja voittoja. Eläinkunta ottaa aina ruokansa ja jättää "päästönsä" kulkureittiensä varrelle, menemättä merta edemmäksi kalaan.

Kuva 5
---
http://www.panoramio.com/photo/4667350 ---

Teksti
Savonlinnalainen innovaattori ja keksintömies Markku Sihvonen kehittelee suomalaisille kalastajille suomalaisia ideoita parempien ja varmempien kalastuspäivien luomiseksi. Globalisaatiossa maapalloistuu eriytyvä tuotekehitys siellä, missä mikäkin parhaiten osataan, näin syntyvät samalla riippuvuussuhdeverkostot. Masi ei halunnut - ainakaan vielä - ajatella, että hänen uistimiaan olisi kaupattu maille vierahille. Masi keskittyy tarjoamaan kotimaan markkinoilla kotimaisille kalastajille toiveita suuremmista kaloista helpommin ja nopeammin.

Kuva 6
---
http://www.panoramio.com/photo/4667384 ---

Teksti
Ihmiskunta kasaa näyttämisen halussaan paineita itselleen ja luonnolle. Jatkuva kasvu tukee globaalia taloutta, kunnes voimavarat ovat loppuun kulutetut. Hartiamme eivät kestä kaltaisemme kulutuksen leviämistä ympäri maailman. Meidän on osattava puolittaa kulutuksemme, jotta yhteisiä varoja riittäisi muillekkin, ...edes osaksi.

Kuva 7
---
http://www.panoramio.com/photo/4667425 ---

Teksti
Markkinatalous on mainontaa ja globaali maailmantalous on kontteja täynnä markkinatalouden tavaroita matkalle jonnekkin. Kontit muuttivat kaupan, --- maapallolla seilaa 30 miljoonaa konttia satamasta toiseen. Logistiikka ja standardointi luotiin edistämään tehokkutta ja hyötysuhteita aloittaen kierteen, jonka toisessa päässä siintää globaali entropia ja kaaos.

lauantaina, helmikuuta 16, 2013

Gaia kuumenee - kytketäänkö jäähdytys?


Helsingin Kauppatori


Maapallon lämpömittari osoittaa lämpötilan nousevan koko ajan 1], samaan aikaan universumin lämpömittari näyttää mikroskooppisesti, että lämpötila alenee – kohti absoluuttista nollaa. Nolla kelvinissä, -273,15 C astetta *] molekyylien värähtely lakkaa – siis lämpöliike pysähtyy [?]. Lämpöliike on itseasiassa molekyylien ”mekaanista hierontaa toisiaan vasten”. Mitä tapahtuu absoluuttisessa nollassa – sitä ei kukaan tiedä, vielä.


Ihminen toteuttaa lisääntymisen ohella toista mekaanista liikettä suurella hartaudella – siirtelee itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, vieläpä kiihtyvästi. Nykypäivänä hinaamme jopa automme perässä peräkärryä, kun takakontti ei enää riitä mökkimatkalle. Kaupunkilainen on vuokrannut kaupunkivaraston, kun tavaramäärät eivät enää asunnon kellariin ja vintille mahdu. Tarvitsemme koko ajan lisää, lisää ja lisää ...
...
[?] ”Lämpöliike – thermal motion” - http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_motion -



Olemme markkinatalouden kestosääntöjen mukaan kasvukerrannaisia

Kerrannaisuus on lisääntynyt jatkuvana päästö- ja ympäristön muutoskuormien kasvamisina – vaikka tehostamme kestävää kehitystä, materioiden kierrätystä ja energiankäytön vähentämistä. Nämä tarkoitukseltaan hyvät aikeet torppautuvat usein kasvuhuudon myötä lisääntyvänä itsemme ja tavaroidemme roudaamisina paikasta toiseen – lämmitettyjä oleskeluneliöitäkin pitää saada lisää – kesämökillekin.


Purskautimme vuosimiljoonien hiilikerääntymisen 200 vuodessa – ilmakehään

Ihmiskunta purskautti ilmakehään elintasokaasuja sellaiset määrät, joiden synnyttämiseen maan poveen itse biosfäärin biomassoilta meni arviolta 10-30 miljoonaa vuotta. Eipä siis olekkaan ihme, että ilmakehä paisuu muun muassa hiiilidioksidista – biokasvulle välttämättömästä kaasuseoksesta 2] – josta kaltaisemme hiilielämä on mahdollistunut.
...


Ongelma oli se, että päästömäärämme on ollut aivan liian suuri sekä suhteeton ja näin biosfäärin evoluutio ei ole ehtinyt mukaan, vaan on jäänyt ”mikkelin asemalle” – kun ihmisen piti päästä nopeammin, kiihtyvämmin ja useammin yhä useampiin sekä kaukaisempiin paikkoihin kokemaan 3], kun mikään ei riittänyt ...
...
3] Mihin matkustaisit, jos olisit ainoa ihminen maan päällä – mutta kaikki laitteet, tekniikat, lentokoneet yms., hotellit, palvelut (ilman ihmistä) toimisivat, kuitenkin olisit aina yksin ja ainoa ihminen – ravintolan pöydässäkin.


Nyt lasti on kirjaimellisesti päällämme –

merenpinta nousee hukuttaen maallisesti varakkaimpien merenranta-asunnot merielämän asujaimistoiksi – mikäli meriin jotain monimuotoisuuselämää jäljiltämme jää. Osa mantereista kuivuu aavikoiksi ja osa maa-alueista peittyy rankkasateisiin.

Vesieroosio vie biomassan mennessään – keräten sen merien pohjalle odottamaan ”elämän rakennusaineina” uusia uljaita ”ihmisrotuja” evolutiivisesti viisaampina huomaamaan, että keskinäisharmonia ja tasapaino biomassojen välillä on luontomonimuotoisuudelle välttämätöntä. Meille nykyihmiselle, kun ei mikään riittänyt – piti saada lisää, lisää ja lisää 4].
...
4] ”Globalisaatio kuluttaa pallomme loppuun?” - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

...
Mitä kirjoitimme jo vuosia sitten – kun elimme materialismin nousuhuumassa – piti saada lisää, lisää ja vielä kerran lisää. Näyttö- ja vertailutalousihminen halusi osoittaa kyvykkyyttä, voimaa ja lisääntymisen viriiliyttä, mutta .... .


[2006] On havaittavissa innokkaita ihmistä puolustavia ahaa-ilmiöitä, ettei pienen ihmisen vaikute muutakkaan ilmastoa. Kädenvääntöä harjoittavat tutkijat, elinkeinoelämä ja kuluttajat. Ihminen on mestari antamaan itselleen positiivisia ja vapauttavia synninpäästöjä.

Auringonottajat ovat tohkeissaan, kun paistaa niin kuumasti (esimerkiksi Australia), että suojakertoimia pitää lisätä kesästä toiseen. Punaniskoja ja paahtuneita "kahvinpapuja" seilaa kaupunkien ja maaseutujen rannoille. Samaan aikaan eläin- ja kasvitieteilijät pongaavat uusia lajeja kotoperäisten joukosta. Säätieteilijä selostaa, että on niitä kuumempiakin kesiä ollut, ainakin viimeisen sadan vuoden aikana. Grönlannin jäätikötkin tuntuvat sulavan nopeammin.


Ihminen on lyhytnäköinen ja hidasjärkinen,

jos hän todistelee itselleen kulutuksen mandraa ja sen vaikutetta kansantalouteen ja jatkuvaan kasvavan hyvinvoinnin autuaallisuuteen. Tosiasiassa merkittävin seikka on se, että ihminen käyttää apuvälineitä, jotka ovat tehdyt materiamuutoksilla käyttämällä ulkoista ihmisestä riippumatonta energiaa.

Ihmisen hyvinvoinnintavoittelu ja kasvuhegemonia perustuvat juuri nimenomaan tähän kiihtyviin materiamuutoksiin ja ulkoisen, kierrossa olevan lainaenergian käyttöön.


Hiilielämän muuntaminen liike-energiaksi

Juuri nyt poltamme autojemme moottoreissa sitä kasvuenergiaa kierrosta, joka syntyi miljoonia vuosia sitten. Me porasimme sen esiin ja syydämme jätökset muusta eläinkunnasta riippumatta ilmakehään. Ihminen on mestari siirtelemään itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, itseasiassa koko elämämme toinen kliimaksi on siinä. Ensimmäisen me tiedämmekin – vain kiinalaiset ovat sitä lähteneet patoamaan.


Eläinkunta ei käytä harmoniassaan apuvälineitä,

ne saalistavat suoraan ja eliminoivat heikot ja huonokuntoiset pitäen populat elinvoimaisina ja lisääntymiskykyisinä kokonaistasapainon järkkymättä, tiedostamattaan. Ihminen haalii toimeentuloansa eliönaapurilta; muulta kokonaiskasvustolta siihen tahtiin, että riittävyyden rajat häämöttävät.

Ihminen on onnistunut tuhoamaan jo menneisyydessä omia erillispopulaatioitaan mm. ryöstäviljelemällä tai omalla nahistelulla omistamisesta ja vallanhalusta. Ihmiselle ei riitä luontainen sille kuuluva reviiriys.


Ilmasto muuttuu oli ihmistä tai ei

Ihminen ei tiedä kaikkia muutosprosesseja eikä tapahtumajatkumoita, joita on nopeita ja äärimmäisen hitaita. Tiede selostaa aina enemmistöperiaatetta ja tiedeyhteisön hyväksyntää. Me vain unohdamme sen, että osuutemme ja tietomme ’syyn - ja seurauksen laeista’, ovat meille häviävän pieniä. Emme pelasta itseämme selittelemällä osallistumattomuuttamme ilmastomuutoksiin. Pitkässä skaalassa emme pelasta itseämme millään tutkimustuloksella tai uskomuksella.


Vastuuta vai ei – välinpitämättömyyttä tai huolehdintaa?

On vastuuntunnotonta polemisoida vaikutetekijöitä ilmaston muutoksien osalta auringolle, taustasäteilylle, avaruuden hiukkasmyrskyille tai muille vetovoimaisille aiheuttajille, niin ajatuksina kuin tieteellisenä "totuutena". Olisi mielekästä myös tutkia osuuttamme omiin ongelmiin, koska ne vaikuttavat säteilevästi myös muihin eliöryhmiin ja elämän edellytyksiin.


Lääkkeitä ilmasto- ja ympäristösärkyyn

Ylihuomenna voimme varautua mm. yksityisautoilun loppumiseen, rusketus- ja uteliaisuusmatkailun päättymiseen, lisääntyvien apuvälineiden kehittelyn ja kasvattamisen vähenemiseen. Yleensäkin materiaalisesti hyvin voivan väestönosan kulutuspuolittumiseen – eikä sekään muuten riitä.

Ihminen voisi etsiä omaa luonnonrauhaansa sisältänsä hyväksyen tasapainon, joka menetettiin, kun huomattiin käden jatkeeksi nuija, kuokka ja itse-ehtoisesti tehty tuli. Elinpiiri- ja mukavuudenhaluevoluutio hoiti hommat tähän päivään, jossa 200 vuodessa poltimme taivaan tuuliin ilmastomuutoksien siemeniksi energiamäärän, jonka valmistumiseen kaikkinensa muulta luonnolta meni kymmeniä miljoonia vuosia.






...
Ihmiselossakin toisen ihmisen syyllisyys on todennäköisempi kuin oma, ...ainakin niin me itsellemme usein perustelemme. Ehkä me olemme antaneet sen pienen kiihdykkeen, joka nopeuttaa prosesseja havaitsemallamme tavalla.



Ilkka Luoma







AL    US

[14353|866157] TIEDE

Tieteen päivät 2013 – Ilmatieteenlaitos/ Petteri Taalas



...
Sent

Sent: Friday, February 15, 2013 11:17 AM
Subject: YMPÄRISTÖMIELIPIDE - Maapallo kuumenee, tarvitaanko jäähdytystä?
...

Gaia kuumenee - vähennämmekö kulutustamme?
(Media - Tiede -lehti 2/2013 kertoi tiedemiehistä, jotka vakavasti suunnittelevat maapallon jäähdytysjärjestelmiä - viemmekö ymmärtämättöminä ympäristöongelmamme ojasta allikkoon, kun emme edes nyt tiedä kaikkia kasvukulutustoimenpiteidemme seurannaisvaikutuksia?)




...
14800

torstaina, marraskuuta 24, 2016

Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi?



(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.

[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …

 … kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]
…


Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla
(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)

Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?

Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.


Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?
[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]

Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!


Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto

Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”

Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.


Voitto

Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.


Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on

Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.

Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!


Voiton ja koron ahnehdinta

Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.

Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen. Me mittaamme tänään tätä ryöstöä ja kulutushegemoniaa käsitteellä bruttokansantuote.


Nyhtötalouskäsitteeseen takaisin

Miten sinä näet oman kulutuksesi? Onko sinulla jo liikaa tavaroita kotonasi? Tekeekö tavara sinut onnelliseksi? Veikkaan ettei tee. Jätetään hymistely – tämän päivän markkinatalous perustuu kulutukseen, ostaminen luo työtä, joka on yhä enemmän palvelua.

Robotit tekevät kohta kaiken ja yhä enemmän, jokaiselle jotain ja näin maapallo hiljalleen kiihtyen tukehtuu, kun pohjoinen Jäämerikin näyttää kohta sulavan käsiin! |9
…


Osaammeko sopeutua siten, kuten evoluutio sen määrää tässä ja nyt –

 … katsomatta huomiseen, vaan pohjautuen keräytyneeseen kokemukseen ja siitä oppimiseen. Opimmeko nyt yhdennellätoista hetkellä? Ellemme opi, toiset tulevat saamaan liikaa vettä taivaalta, toisten odotellessa sitä jopa vuosikausia |10.

Nyhtötalous on illassaan, ja nyt katsomme miten me osaamme varautua siihen. Suomi tulee saamaan pidemmällä juoksulla paljon ilmastopakolaisia. Viimeinen kysymys: ”Onko meidän vastuullisesti otettava heidät vastaan, vai puolustaudummeko siihen omavaraisuuden reviiripuolustuksena? |11”


…
Nyhtötalous on mukaelma erinomaisen positiivisesta ilmiöstä ravintokehityksen saralta – nimeltä nyhtöpossu ja lopulta nyhtökaura. Nyhtö on hieno sana, niin positiivisena mielleyhtymänä ravinnosta kuin negatiivisena tapana toimia.

…
|* Kerrotaan tarinaa perhosesta, joka yhdellä siiven iskulla ia aikaan sai jatkumon ja kasvavan kierteen siten, että toisella puolella maapalloa syntyi hirmumyrsky – perustuu oletukseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on yhteys kaikkeen!

|3 Minimalismi – ilo ja autuus tyhjyydestä! ~ https://minimalisminilo.wordpress.com/ -
|5 Laina on huomisen syömistä – etukäteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -




Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

...
AL | US | VF | PZ | BL | BL | VU | T | XE | BLOG 98822

DOC Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi – Microsoft Word Starter
PVM 23112016









|903|