sunnuntai, lokakuuta 13, 2013

Oletko Sinä pettynyt äänestysvalintaasi?

Äänestäjä antaa vaaleissa luottamuksensa valitsemalleen edustajakandidaatille edustaa äänestäjää seuraavat neljä vuotta. Neljä vuotta on pitkä aika. Pitäisikö välillä olla joulutodistuksen ja -arvion anto – jolloin jatkopesti kahdelle viimeiselle vuodelle olisi koetuksella? Kallupoinnin myötä maamme nykyhallitus ei enää nauti kansakunnan luottamusta.

Väistyvä ministeri Heidi Hautala ei tehnyt suurta virhettä – ainoastaan antoi kannanoton Vihreiden – De Gröna´n paluusta ”koijärvelle1] - pääministeri Jyrki Katainen (Kok.) piti eroamisratkaisua Heidiltä oikeana – viestiketju oli jäänyt huonosti informoiduksi – ja totuus oli erilainen, mitä ensin kansalaisille syötettiin.

Käsi sydämelle päministeri Katainen – kuinka on oma viestiketjusi kansalaisille – onko siinä katkeilukohtia, pimeitä ymmärtämättömiä osaamattomuusaukkoja – ehkä pahinta; onko siinä valheita, peittelyä ja lopulta raskaita virheitä, joiden maksumiehiksi joutuu aina lopulta arkikansa.
VIITE
1] Käänsikö Hautala vihreiden linjaa kohti ”koijärveä”? ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/palauttiko-heidi-hautala-vihre-t-koij-rvelle - [AL(BLOG/il]


Miten pohdimme asiaa vuonna 2006 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/06/nestj-antaa-luottamuksensa.html --- [BLOG/il], kun Heidi Hautala Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana maalaili suhteita Venäjälle ja antoi lausuntoja Venäjän parlamentista – noteerasiko Venäjä näitä turhia heittoja, vai jättikö ne jälkiä meidän kansakunnan mahdollisuuksiin pitkällä jänteellä tärkeimmän maarajakumppanimme suhteen?


[2006] Eduskunta ja nimenomaan naisten äänioikeus täyttivät 100 vuotta suurin juhlallisuuksin. Eduskunta kohotteli kerrankin yhtenäisenä joukkona parlamentarismin tärkeyttä ymmärtäen nurkan takana kurkistelevan suoran kansalaisvaikuttamisen. Edustajat ovat tunnetusti kansalaisten antamilla luottamuslipuilla edustamassa nimenomaan omaa yhteenkuuluvuusryhmäänsä, tai ainakin näin pitäisi olla.

Vihreiden eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautala käytti juhlaistunnossa hyväkseen puheenvuoron,

joka esitti tuntemuksia itänaapurimme parlamentarismin tilasta. Tähän Hautalalla oli täysi oikeus, sillä kansanedustajalla on omaehtoinen puheoikeus perustuslain mukaisesti. Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat edustajat nöyrästi yrittävät pokata kansalta uutta valtakirjaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Toinen kysymys Hautalan puheessa oli se, oliko kritiikkipuheenvuoro juuri juhlaistunnossa korrektia. Heidi Hautala on ennen puhetta tämän arvioinnin hyvin huolellisesti punninnut, sillä hän edustaa vihreiden poliittista eliittiä.


Edustuksellisuus on jäänne ajoilta,

jolloin ei ollut informaatiologistiikan välineitä suoraan kansalaisvaikuttamiseen. Useasti kuulee kabineteissa puhuttavan, että nykyisen yhteiskunnan ollessa niin monijakoinen, ei suoraa määräysvaltaa voi antaa helposti mediaohjattavalle kansalle. Pitää kuitenkin muistaa, että eduskunta on koko kansa pienoiskoossa miinus äänestämättömät. Edustuksellisuus suuressa salissa ei koskaan luotsaa koko kansan tuntoja.


Ulkopuoliset ihmiset

Vaaleissa äänestämättömät ovat yhtä kuin ihmiset suoran kansalaisvaikuttamisen ulkopuolella. Jokainen ihminen ottaa osaa kansalaisvaikuttamiseen, jopa tahtomattaan, tekemällä ostopäätöksiä. Markkinatalous yrittää kaikin keinoin ymmärtää päätökset, saadakseen huomisen kauppoihin juuri sitä, mitä kansa haluaa.

Mainosmanipulaattorit hoksasivat voivansa vaikuttaa myös ennen ostopäätöksiä, tekemällä huomioarvoisia osto-ohjaussignaaleja televisioon, lehtiin ja nyt myös nettiin. Näin kansanvaltaan syntyi ohjaava mekanismi vaikuttamaan haluihimme.


Vaikuttamisen informaatiologistiikka


Tämän päivän puolueiden ja/tai langattomuuden "kaamea kapula" voi ratkaista suoravaikuttamisen. Nokia ja muut kapulayhtiöt suunnittelevat kilpaa taskulaitteita, mobilaattoreita, joilla ollaan "jatkuvasti yhteydessä kaikkeen".

...
Ostostapahtumat syntyvät suunnittelulla tai pikaistuksissa

Lait ja asetukset syntyvät 200 ihmisen voimin 4-vuotiskausin edustaja-aloitteista ja virkamiesvalmistelijoilta. Nämä laki-impulssit tulevat aina viiveellä käsittelyyn ja päätöksiin; tuota viivettä voidaan myös kutsua harkinnaksi. Lain laatiminen suoralla kansalaisvaikuttamisella on käytännössä tänään mahdotonta.


Suora kansalaisvaikuttaminen on juuri nyt ostopäätöksiä,

jolla ohjataan markkinataloutta. Kansanedustajille suora vaikutekanava kansalaisiin on informaatiologistiikkaa eli äänestäjän jatkuvaa hyväksyntää ohjaavana elementtinä ja työnantajana omaan edustajatyöhönsä.

Edustaja voi olla kansalaisen "iholla" jatkuvasti oman yhteenkuuluvuusryhmänsä puitteissa. Kansanedustajan tulisi olla vastaanottavainen jatkuvaan suoraan kansalaisvaikuttamiseen, jotta työ suuressa salissa peilaa joka hetki kansalaistuntoja.


Kansa kysyy ja vaatii – kansalaisaloitteet

Kansalaiskyselyt lakien ja asetusten eri valmisteluvaiheissa voisivat ohjata lähemmäksi edustajia itse kansan suuntaan. Nykyaikaiset kapulat ovat jo huomenna tekniikaltaan sellaisia, että on turvallista ja yksiselitteistä kysyä kansalaisten näkemyksiä. Systeemi voisi olla alussa vapaaehtoinen jokaisella kansanedustajalla itsellään.

Edustaja voisi pitää jatkuvasti yllä vuoropuhelua oman yhteenkuuluvuusryhmänsä kanssa. Jokaisella voi olla omia kommunikaatiotekniikoita kysyttäessä mielipidettä huomisen päivän käsittelyyn tulevista asioista.


Joka aamu kansalaisarvioinnissa?”

Edustuksellisuus liukuu enenevässä määrin suoravaikuttamiseen ja edustajan nelivuotiskausi on joka aamu kansalaisarvioinnissa, vähintään modernisti pitäen kvartaaliluottamusmittauksia muistutuksena luottamusvaltakirjan antajilta.

...
Samalla saadaan kansalaisaktivismia ja osallistumista yhteisten asioiden hoitoon ohi puoluekoneiston. Ehkä tulevaisuudessa kansalaiset itse kapuloillaan asettavat myös ehdokkaat ennen varsinaisia vaaleja. Nyt ehdokasasetteluun osallistuu vain murto-osa kansasta.

Kuvateksti
Se, peilasiko Hautalan puhe juuri hänen valitsijoitaan, jää nähtäväksi ensi kevääseen, jolloin useat jo istuvat kansanedustajat yrittävät pokata uutta valtakirjaa kansalaisilta seuraaviksi neljäksi vuodeksi" - Samalla tavalla kuva ikkunan kautta peilaa filosofisesti aina harhaa, jossa väliaines muodostaa kuvitelmia ja luuloja sellaisesta jonka todellisuus ei vastaa käytäntöä...


...
Ilkka Luoma


AL - US
BLOGs 24324 | 2330 | 2673 - IL
---12102013---



doc.: hautala_luottamushallitus_12102013.doc – OpenOffice.org Writer

lauantaina, lokakuuta 12, 2013

Veikö Heidi Hautala Vihreät uudelleen "koijärvelle"?

Vihreät ovat rämettyneet Audin takapenkiltä kabinettipuolueeksi – sen alkuperäinen hengen palo ”villekomsilaisittain ja koijärviliikkeineen1] ovat menneen talven lumia. Nyt kuullaan kummia; valtionomistusministeri Heidi Hautala ohjailee ”de gröönaa” jälleen ”koijärvelle” - nyt topakoitumalla alkuperäisen viheraatteen taakse, mahdollisesti jopa lakia kunnioittamatta.


Koijärvellä tarvittiin poliisia ja sakkoja jaettiin –

ei ollut ministeriä estämässä tutkintapyyntöjä – ehkä ei nytkään näin käynyt, mutta pääministeri Jyrki Katainen odottelee jälleen raporttia – kabinetti- ja raporttipäällikkönä valtioneuvoston linnassa.

...
Jos Hautala esti tutkintapyynnön vuosi sitten valtiomme omistamalle jäämurtajalle tehdystä Greenpeacen operoimasta laittomasta kannelle noususta – on se sitä originelliä vihertaistelua luonnon ja ympäristön eduksi ja hyödyksi. Näin Vihreät eivät olisi turhia – kuten tähän mennessä sextetti_hallitusturneella on käynyt.

...
Venäläiset estivät öljynporaustutkimuslauttansa ”valtauksen” ja pidättivät Greenpeacen 2] ”valtaajat” – ajankohtana, jolloin tositerroristit jo suunnittelevat naamioituvansa greenpeaceläisiksi – oiva keino päästä ”valtauksille” - tosin venäläiset ovat kovempaa porukkaa ja torppaavat heti nämä tihutyöyritykset – kuten nähtiin. G hoiti asiansa väärin menetelmin, mutta ollen oikealla asialla.


Ministeri Heidi Hautala otti riskin, nyt selittelee – ja saa kenkää,

jos esti tutkintapyynnön lähettämisen poliisille, muutoin syntyy mekkala persuissa ja Imatran demareissa – heillä tuntuu olevan ”munaa” ottaa asia tikun nokkaan. Mikäli Hautala joutuu lähtemään, on hän näyttänyt, että de gröönalaiset ovat sittenkin ”villekomsilaisia” ja saavat ainakin kettutytöiltä kiitosta räväkästä toiminnasta –

jota kukaan ei enää muista 1000 vuoden kuluttua – kun nykymenolla biosfääri on tuhottu epäsuhteuttamalla eliölajien keskinäiset biomassat ja rikkomalla biodiversiteetin, joka ylläpiti tätä meidän vuosimiljoonaista hiilielämää!

...
VIITTEET
1] Hylkääkö kansalaisyhteiskunta nykymallisen puoluepolitisoinnin? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/03/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html - [BLOG/il]
2] Vihreän rauhan sateenkaaret ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/greenpeace-vihrea-rauha.html - [BLOG/il]


...
EXTRA
Tekevätkö vihreät ja vasemmistolaiset itsestään turhia ja käyttökelvottomia omalle alkuperäaatteelleen?



Ilkka Luoma


...
ALUS
BLOGs 24118 | 2307 | 2667 – IL
---09102013---


doc.: heidihautala_09102013.doc – OpenOffice.org Writer



277 | 2606

perjantaina, lokakuuta 11, 2013

Puukotus suoraan vanhempien sydämeen!


"

Nuoren hätä on aina aito

" -kuva lisätty 28102022.

***


Oulussa puukotus vei neljä tehohoitoon – syitä arvellaan – motiivit kadoksissa. Tyhjä mieli sekä ajelehtiva huominen ajaa nuoria epätietoisuuden kautta tekoihin, jotka muuttavat kunkin nuoren elämän lopullisesti.

Kaikista on otettu se hellyttävä kaksivuotiskuva – jossa viattomat silmät tutkivat kameraa ja kuvaajaa, samalla vilkkaat kätöset pitävät isin kelloa tiukasti rintaa vasten – oli turva mihin tarttua. Missä vaiheessa meni jokin pieleen – missä kohtaa aika kiihtyi ohi harkinnan ja turvallisuuden tunteen – millä kohtaa ei ollut enää kuulijaa?

Hätä kasvoi sisuksissa, kalvoi mieltä ja tunnustusta antava hyväksyntä jäi saamatta. Yhteenkuuluvuutta 1] ei löytynyt kotoa, vain riitaa - ”olin aina jotenkin väärässä, ja syyllinenkin”. Oppia ei juuri jaettu, ehkä vain remmillä tai hylkäyksellä arestiin. 

Ystävät – Voimme arvata, että ”lanka palaa” ~ http://youtu.be/gPzBB5zsgXM ----![yt/Pelle Miljoona – Lanka palaa]

Syömme tänään sitä, mikä ituina istutettiin jo 1980 -luvun lopun kaikkivoipaisuudessa ja myöhemmässä ahneuden aikaansaamassa lamassa – lapset jäivät usein lapsipuolen asemaan; kaduille, rikoksiin, huumeisiin – väkivaltaan ja henkiseen yksinäisyyden paitsioon, jossa oli kylmä.

Aurinko yritti paistaa ohikiitävänä yritteenä jostain, josta vain kaiku on jäljellä … mikä meni pieleen? Kysytään tämä asia meiltä aikuisilta – juoksimmeko kiihdyksissä velvollisuutemme nurin?

VIITE
1] Kadonnutta identiteettiä etsimässä ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - [BLOG/Jontikka]


Miten kirjoitimme jo vuosia sitten [2007], kun jokela peitti lööpeillä iltapäivälehdistön ja alkoi syyttelevien sormien ”ojennusmetsä” - vain eräs ryhmä unohtui – sehän ei voinut olla se jokin, joka aikaansai pahanolon purkaukset peruuttamattomiksi murhenäytelmiksi ---


[2007] Nuorten pahoinvointi vanhempien tavoitellessa hyvinvointia
Valtakunnan yritysasiamies Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila avasi avatun keskustelun nuorten poikien/ miesten syömishäiriöistä, osallistumattomuudesta ja "tekemisen osaamattomuudesta". Aihe on ollut tuttu sosiaaliviranomaisille, opettajille ja poliiseille.


Nuorten etsiessa itseään ja osallistumista,

vanhemmat juoksevat hyvinvoinnin perässä etsien maallista vaurautta ja kulutusvoimaa. Kaikki kuitenkaan eivät ole pahoinvoinnin kierteessä. Nyt olisi aiheellista etsiä syitä ja vaikuttimia kuin vain ainoastaan todeta. Ei vain osa pojista, vaan myös osa tytöistä, ovat nykypäivän markkinamekanismin kulutusjuhlatäyteisessä neuvottomuudessa, mitä tekisi huomenna.


Markkinakoneisto syytää vertailutaloutta …

Markkinakoneisto syytää mainoksia kaikilta "kanavilta" suurentaen ruoka- ja näyttämishalua. Kauppoihin tunkee entistä suurempia pakkauksia, jykevämpiä autoja ja masiivisempia pihagrillejä. Kulutus on "loputtomassa" suurenemiskierteessä kuluttavan silmän ihaillessa vauraampaa ja näyttävämpää ehostusta osoittamaan perheen kykyä osallistua kysyntäkilpailuun.

Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti. 

Kuinka se oli ennen (näinhän tuumataan sanoa) …

Pitkän elämänkokemuksen onnekseen saanut maalaistalon tyttö kertoi nuoruutensa kulutuksen olleen ongelmatonta, koska raha, joka mahdollisesti hankittiin, annettiin äidille ja isälle, niillä he mm. lyhensivät lunastetun torpan vuosimaksuja. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, koska perheen yhteiset työt täyttivät päivittäisen elon. Osallistuminen oli perhe- ja sukukeskeistä.

Yhteisöllisyys oli voimaa sekä turvaa mm. kyläyhteisönä,

jossa esimerkiksi omat kylähullu-humoristit hoidettiin koko kylän voimin. Nuoruuden tarinoita kertonut, nykypäivää tiiviisti seuraava "maalaistalon tyttö" oli syntynyt tyypillisissä suomalaisissa maaseudun oloissa 1923. Hän ymmärsi muuttuneen maailman, muttei juurettomuutta, joka näkyi suruna ja välinpitämättömyytenä nuorten kasvoilta.

Elettävä vuosi 2006 sisältää nuorillemme vaikutteita mainoksista, kaduilta, näyttämisenhalusta ja katu-uskottavuudesta. Nuorelle useasti oma jengi on samaistumista, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta.


...Vanhempien aika menee töissä,

ylitöissä, neuvotteluissa, golf-kentillä ja pitkillä työmatkoilla. Isän ja äidin uraputki säilyy tärkeänä, koska ulkoisten näyttämisvälineiden, elämän arkipäivän helpotteina ja vaivattomuutena vaativat lisääntyvää kulutuskykyä. Sitä saadaan "ahkeroimalla ja uutteroimalla" entistä pidempään, työhuoneen valojen palessa vielä yömyöhään.

Työ on sitonut tekijänsä työyhteisöön ja oma kotiyhteisö on jäänyt vaille riittävää huomiota. Pelkkä viikkoraha, mopo, PC, netti, kuukausittain vaihtuvat vaatteet ja kahvila- ja elokuvarahat eivät riitä.


Nuoret odottaisivat omien vanhempien esimerkkiä, olemista malleina tulevaan

Mallin annoksi ei riitä levenevä ja nelivetoistuva auto, suurempi vene, rannalle kurkottuva talo, vaan malliksi sopisi elämän kokemusta keränneen "maatalon tytön" muistelo omasta nuoruudesta soveltaen sitä nykypäivään.

Ei kulutuskeskittynyt malli, vaan osallistumiskeskeinen yhdessäolo, keskustelu, mielenkiinnon osoitus nuoren omiiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Lisäksi uteliaisuuden osoitus kaikkea ympäröiväänsä kohtaan olisivat esimerkkeinä yhteenkuuluvuudesta.

Nuori on tänään kuin ennenkin epävarma

Ikiaikainen luonnonkiertoon kuuluva vanhempien opastus on se tärkein ominaisuus, joka mm. koko eläinkuntaa pitää pystyssä. Yksikään eläinlaji ei laske "lapsiaan" keskentekoisina vastaamaan elämästänsä ja sen jatkumisesta, vaan kaikki tarvittava on opastettu käpälästä pitäen. Suurin vanhempain rakkaus on luoda täydet edellytykset jatkaa sukua, opastaen kaiken siten, missä osallistumisen riemu on läsnä.

...
Pelle Miljoona - ”Vapaus on suuri vankila” ~ http://youtu.be/k5tS4QQgOog – [yt]

Bruce Springsteen - Dream Baby Dream ~ https://youtu.be/06fCMfcMnqk  - 







Ilkka Luoma



ALUS

BLOGs 24254 | 2312 | 2672 – IL

---10102013---



doc.: oulunpuukotus_10102013.doc – OpenOffice.org Writer

keskiviikkona, lokakuuta 09, 2013

Pelastaako palkka-ale meidät?




*


Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]


Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.


Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.


Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.


Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.


Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.


Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]


Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.
Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.



VIITTEET
1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]
4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]
5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä
6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.


EXTRA



...
Ilkka Luoma






ALUS
BLOG 21 719 | 1 889 - IL
---12082013---



doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer


949 | 8974

tiistaina, lokakuuta 08, 2013

"Avatut ruumiit" - ongelmat paljastuvat

[ … Heurekassa on ruumiiden näyttely – kansalaisia on ihmetyttänyt se realismi, miten ihmiskeho näyttäytyy Vantaan Heurekassa. Kuolleet henkilöt ovat kuorittu ja niiden sisus ja rakenne näkyvät – ruumiit ovat käsitelty siten, kuin ne olisivat elävistä avattu. Monet sisäelimet ovat hyvin esillä. Monia tämä näyttely on ravistellut ja jättänyt paljon kysymyksiä sopivuudesta ja sopimattomuudesta … ]


Samaan aikaan valtiomme ylin johto –

poliitikot ja talouden asiantuntijat etsivät heurekaa – pelastusta tulevaan. Tänään vielä reilusti puolella kansalaisistamme menee taloudellisesti hyvin, jopa niin hyvin, että viimeisten 15 vuoden aikana reaalinen ostovoima on noussut jopa 15 prosenttia [ka.]. Samaan aikaan todellisia työttömiä, siis ihmisiä, jotka eivät tee tuottavaa työtä – on yhä enemmän, syrjäytyneitä on lukuisammin ja mikä pahinta – ajelehdinnassa olevia nuoria on enemmän kuin koskaan.

Nykyinen hallituksemme ei ole kyennyt avaamaan ongelmiemme sisuksia ja tulehduspesäkkeet ovat näin jääneet ministereiltä paljolti huomaamatta [ mutta, tapaus Raimo Sailas ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=949222 Il/il] – vain puhetta on riittänyt toivosta, hyvinvointivaltiosta, oikeudenmukaisuudesta ja työn tekemisestä. Nykyinen hallitus on aiheuttanut paljon kysymyksiä sen sopivuudesta kansakunnallemme.


Kansalainen on huuli pyöreänä

Kansalaiset katselivat ihmeissään internetin kautta suoraa lähetystä Heurekasta – arkikansalainen ei saanut mitään käytönnön ajatusta valitsemiltaan poliitikoilta. Moni oivalsi, että eihän he, jotka ovat tätä maata johtaneet – johtaneet siis tähän asiantilaan, missä juuri olemme – voi kyetä löytämään ratkaisuja ongelmiimme, koska ovat sokeana hapuilleet keskinäisväittelyiden ja -riitojen sekamelskassa.


On vain yksi keino – hyvin yksinkertainen keino

Se keino on vaihtaa koko ylin johto – niin kutsuttuine kasvuhuutoasiantuntijoineen. Heiltäkin on tullut esille itseasiassa vain ratkaisumalleja, joille ei löydy pohjaa tai ne ovat itsestään selvyyksiä. Kansa kaipaa oikeita johtajia, joille ”vastuunotto ensin ja sitten vasta oma etuus” on askelmerkistö kohti päätöksiä, jotka avaavat ongelmasolmut.


On täysin varmaa, että kaikkiin ongelmiin löytyy ratkaisu

Nyt vain pitää löytää ne henkilöt, jotka nuo ratkaisut pukevat teoiksi; sellaisiksi teoiksi, jotka luovat päämäärän 1]. Päämäärän pitää olla sellainen, että kansakunta luottaa siihen ja samalla noiden uusien päättäjien pitää olla sellaisia, joihin luotetaan 2] ja joiden sana on laki, tai siitä tehdään laki.


Arkikansalaiset järjestäkööt varjoheurekan –

jossa haetaan ”mattimeikäläisten” ideoita, ajatuksia, ratkaisuehdotuksia omiin ongemiimme, sillä lopulta tämä suuri arjen yrittäjien ja ihmisten lattiatasoilla kaikki ongelmat loppuviimeeksi koetaan ja myös maksetaan.

Kansalaiset ottakoot tilanteen haltuunsa ja etsikööt keinolla jos toisella omat ”päättäjät” - joista irtoaa ratkaisumalleja, joissa näkyy kansalaispäämäärä, sillä kansa etsii näin möys omaa hukassa olevaa identiteettiä 3]. Poliittisten juhlapuheiden aika on nyt lopullisesti ohi.


...
Historia tuo malleja, kunhan vain kiihkotta niitä tutkii
[ … kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja -oli ennen, nyt kansa tarvitsee toimeliaisuutta *] ja yhteenkuuluvuutta … ]

Paljon hyljeksitty ja tarkoin tutkimatta jätetty Deutsches Reich - 'Saksan kolmas valtakunta' 4] otti silloisesta äänestysdemokratiasta kaiken irti, nosti itsensä suurimmaksi ja kansan nyökytellessä kaappasi vallan. Siihen loppuivat poliittiset juhlapuheet ilman päämäärää ja sisältöä.


Päämäärä löytyi ja kansakunta mobilisoitiin
(Nyt emme lähde puimaan puituja – emme kirjoita myöhemmistä vääristä ja epäinhimillisistä teoista, vaan tapahtumista, joista kansa saatiin jaloilleen ja uuteen yhteenkuuluvuuteen – epämiellyttäviksi koetut vähemmistöt alistettiin tai laitettiin kasvatusohjelmiin)

Syntyi täystyöllisyys, nuorille järjestettiin ohjattua kasvatuksellista elämänsisältöä ja kansalle asetettiin identiteetti. Saksa aloitti nousunsa ja kansalaiskunto hitsattiin täyteen terään – ja valmisteltiin johonkin suureen.


Vaaleja ei enää pidetty ja mobilisaatio saatettiin loppuun –

sitten otettiin ensimmäinen harha-askel – syttyi II Maailmansota 1. syyskuuta 1939. Valtavan alkurynnistyksen jälkeen Saksa mureni hiljalleen kiihtyen, kunnes koitti antautuminen ehdoitta.

Nythän emme katso Saksan kolmannen valtakunnan tekoja II Maailmansodan alkamisen jälkeen, vaan tutkailemme tapahtumia alkaen vuodesta 1932. Enää emme kiihkoile, vaikka moni suomalainen kiihkoutui 1933 jälkeen, kun valkoisten vapaussodan 1918 voiton mahdollistanut esikuvamme Saksa aloitti tiukasti järjestäytyneen nousunsa.


...
PS

Tänään

Aika on loppunut nykyhallitukseltamme – voisin toistaa aiemman kirjoituksen 5] mukaisesti - ”Eroa Jyrki Katainen [ LINK ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146794-vaatiiko-kansa-jyrki-kataisen-eroa US_P/il] ja esitä hallituksesi eroanomus presidentillemme – Katainen, teit parhaasi, mutta nyt se ei enää riitä”.

Päätökset olivat aina toivottoman myöhässä, reagointi ei vastannut tätä päivää ja päätökset olivat myös osin vääriä – eivät olleet tässä ajassa. Sixpack oli väkisin kasattu ja pyrky ylitti kansankunnan edun.

Nyt on todellisten kansanjohtajien aika. Nykyhallituksen päättämättömyydelle ei löydy enää maksajaa – meillä ei ole varaa ylläpitää värikirjokuusiloa 6], joka on erkaantunut ratkaisevasti lopulta kaikki ongelmat maksavasta kansasta.


...
VIITTEET
1] Materiaalisen hyvinvoinnin sijasta tarvitsemme nyt uskottavan päämäärän! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/11/maallista-hyvinvointia-trkemp-on-aika.html - [BLOG7il]
2] Luottamusta herättävät johtajat tarvitsevat päätösvaltaa – nyt! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kansa-kaipaa-sauli-niinistolle-lisaa.html - [BLOG/il]
3] Kadonnutta identiteettiä etsimässä ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140634-kadonnutta-identiteettia-etsimassa - [US_P/il]
*] Deutsches Reich ~ http://de.wikipedia.org/wiki/Deutsches_Reich - [wiki_DE]
4] Toimeliaisuus on oleellisempaa kuin luonnoton kasvuhuuto! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html - [BLOG/il]
6] Onko meillä varaa ylläpitää Kataisen sextettiä? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=926989 - [IL/Kesk./il]


...
EXTRA
80 vuotta sitten alkoi Adolf Hitlerin Kolmas valtakunta ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=873005 - [IL/Kesk./il]




Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti ja Kiina vientikonsultti




AL - US
BLOG 22 319 | 1 987 IL
---27082013---


doc.: heureka_27082013.doc – OpenOffice.org Writer


761 | 6831