Tämä kuva esittää selvästi jakaantumisen toista puolta; luontoa, rauhaa, harmoniaa, "tyhjyyttä ja äänettömyyttä". Ihminen on lähtöisin merestä miljardin vuoden takaa. Suomessa paluu juurille tapahtuu voimakkaana mökkeilynä lammen- tai järven rannalle. Kuvassa Ruokkeen Lomakylän rannalta 4.7.2004, kello 21:33. AUT10404.JPG. Canon Powershot Pro, vm.2000. 381,1 kB. Photo by Ilu 2004.
Kuva edustaa erästä jakaantumista, kaupungistumista. Moskovassa hotelli Rossijan ikkunasta otettu kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa, mistä on kysymys. Politiikalla ei ole mitään tekemistä tässä kuvassa, ainoastaan ominaisuuksilla ruuhkassa, kulutuksessa, kiihkeydessä, saasteissa, ylikuormituksessa ja ihmispaljoudessa. Maailma kaupungistuu hälyttävää vauhtia. Suomessa Keskusta voisi olla vastavoima liialle ihmispakkautumalla. DSC_5769.JPG. 23.05.2005, klo 17:16 (Suomen aikaa). 1/200s, f7.1, 105mm. Photo by Ilu 2005. Nikon D70.Eduskunnassa muhii hetkellinen vasemmiston ja maaseudun ilmiriita
Nimenomaan Eduskunta valmistautuu puolueina vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Nokkapokka Kepun ja Demarien kesken on alkanut. Pääministeri Vanhanen ja valtionvarainministeri Heinäluoma ovat totisen torvensoittajan asemassa hillitäkseen edustajiensa nokittelun, joka on aivan väärällä hetkellä jakamassa Suomea kahtia. Tuhina ja kukkoilu (tai paremminkin kanailu) konkretisoitui mallikkaasti YLEn AamuTV:n haastattelussa keskiviikkona.
Demarit ottivat herneen nenään, kun Kokoomus ja Kepu kuhertelivat presidentinvaaleissa. Demarit ovat kuhertelun jo aiemmin osanneet Vasemmistoliiton kanssa, ja nytpä itse Suvi-Anne Siimes antaa tilaa puolueyhdistämiselle tai Vasemmistoliiton repimiseen kappaleiksi. Selkeästi seireenilaulut vasemmiston ja oikeiston erottamiseksi ja aatteiden linnoittamiseksi seuraavia Eduskuntavaaleja ajatellen on käynnistynyt.
Puoluepolitiikka ottaa revanssia pitkään jatkuneeseen kansalaissuosion alamäkeen. On erinomaista nähdä, kuinka terhakkaana edustajat ajavat kantojaan ja aatteitaan. Puolueet on perustettu olemaan aatesuuntautuneita. Tämän päivän puoluepolitiikka on mössöytynyt sanahelinään jatkuvasta talouskasvusta, koko ajan nousevasta hyvinvoinnin kasvusta, "paremmasta elämästä", helpommasta työstä ja muutoin mukavammasta elosta. Sanat ovat kauniita, mutta todellisuus niin maapallollisesti riittävyydestä ja saastumisesta sekä kansallisesti kykynä vastata maailmanlaajuiseen uustyönjakoon, ikäpyramidimme vinoutumiseen, erakoitumiseen ja kansalaistemme osallistumattomuuteen edellyttävät yhteistä henkeä ratkaista koko Suomen mahdollisuudet selvitä suoraan edessämme olevista vakavista ongelmista.
Puoluekalistelu on sirkusta kansalle ja viihdykettä äänestäjille. Kansakunnanhoito ratkaistaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Vaaleissa saattaa syntyä asettelu, jossa oikeisto- ja vasemmistosuomi kohtaavat barrikadeilla. Onko Suomen kansallinen etuus jakaa maa aatehistoriallisesti ammattiyhdistys Suomeen ja yrittämisen sekä pääomien Suomeen? Kansalaiset kuulevat jatkuvasti uutisoinnista mitä tapahtuu pääomasuomessa; kähmintää, optioahnehdintaa, osinkorallia ulkomaille ja tehotalouden kulutusjuhlajargonisointia kasvattamaan energian käyttöä tuhoten ympäristöä. Toisaalta kuulemme medioista koko ajan taisteluhengestä itsepintaisesti pitää kiinni ikuisista nautintaoikeuksista saavutettuina etuina, dinosauruslinnoitusmaisista ammattiyhdistyksistä järkähtämättöminä lakkokoneina.
Ongelmat jatkuvat tulontasauksen dilemmasta jakaa sosiaalitoimeen enemmän ja enemmän rahaa pakkopullamaisesti ylläpitämään sinänsä kaunista sosiaalitoimen loputonta musta-aukkomaista verovarojen nielukitaa.Päähallituspuolueet ovat kuin Metsot soitimella tavoittamassa omia ja ehkä uusiakin äänestäjiä koppeloina uurnille antamaan aatteen nostatusääniä eduskuntavaaleissa. Oppositio Kokoomus, mm. pääomien linnoituspuolueena, kujertaa istuntosalin hämyssä odottaen Kepun kosintaa yhteisestä vaaliteemasta oikeistosuomen synnyttämiseksi. Kokoomus ja Kepu ovat aatekartalla lähempänä kuin ikiaikainen Kepu-Demari täyskäsi. Punavihreä yhteistoiminta nostatti kiistatta nimenomaan presidentti Kekkosen aikana Suomen siihen hyvinvointiin, mitä nyt saamme kokea maailmanlaajuisesti huippuluokan asumismaana niin turvallisuutena, puhtautena, osaamisena kuin luotettavuutena.
Suomen arvostus turvallisena maana on suurempaa ulkomailla kuin meillä kotimaassa. Suomi tarvitsee nyt kansallisen edun Eduskunnan, jossa tasapuolisesti edustetaan koko maata. Tunnetusti Suomi koostuu kaupungeista ja maaseudusta ja nämä asiat ovat yhtä ja samaa Suomea. Meillä ei ole varaa kahtiajakoon Kehä III:n kohdalta. Suomi pärjää ja on houkutteleva kokonaisuutena.
Me tarvitsemme resursseiltaan omavaraisen elintarviketuotannon, me tarvitsemme uuden joustavan ammattiyhdistystoiminnan ja me tarvitsemme ennenkaikkea yhtenäisyyden, yhteenkuuluvuuden sekä yrittämisen hengen nostamaan meidät kykyyn huolehtia vielä huomisenkin lapsien Isänmaan, jossa on hyvä asua ja työtä tehdä. Suomalaisille kuluttajille, veronmaksajille ja äänestäjille tarjoutuu todellinen aitiopaikka ratkaista tuleva Suomi, niin aatteiden yhdistelmänä kuin koko maamme yhdistämisenä.
Suomi on tasan niin vahva kuin on sen kokonaisuus osaavana ja yhteen hiileen puhaltavana kansakuntana.
Ilkka Luoma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti