Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

Euro perustettiin vastavoimaksi USA:n dollarille ja nousevalle uudelle maailmanvaluutalle Kiinan yuanille. Viime vuosisata oli valkoisen vuosisata , jolloin kiihdytimme huippuunsa halpojen raaka-aineiden tuonti nostamaan jalostuksen ja edullisen energian myötä omaa työllisyyttä ja materiaalista hyvinvointia.

Nyt uusi vuosisata on Kaukoidän vuosisata, ja erityisesti Kiinan vuosisata. Valkoinen  mies on joutunut maailmanlaajuiseen työn uudelleenjaon taisteluun. Työmme on hinnoiteltu niin korkeaksi, että kiinalainen toveri  valmistaa ja markkinoi paljon tavaraa meille ja nostaa omaa ostovoimaa toistaiseksi huomattavasti vähemmän kuin me.

Eurokriisin ilmentymä on Kreikka, tätä ennen Irlanti ja seuraavana Espanja. Vain Saksa jaksaa taistella ja onkin ottanut nyt sen taloudella, mitä ei aiemmin aseilla saanut. Saksassa palkat joustavat ja  työn sekä menetelmien suunnittelu ovat tehokkaammalla tasolla kuin muilla Euroopassa tai oikeastaan koko maailmassa. Saksa osaa systematisoida ja mobilisoida.

Kreikka menee vararikkoon, kuten sattumalta  perussuomalainen johtaja Timo Soini osasi jo edellisissä eduskuntavaaleissa arvata. Perussuomalaisista tuli todellisia vaalien voittajia, mutta hallitukseen ei voitu mennä, koska silloin oltaisiin rikottu kaikki se, mitä kansalle luvattiin. Kannettiin tällä tavoin vastuuta ^0].

Kokoomus on nyt suurin puolue ja vastuupuheenjohtaja  Jyrki Katainen maamme pääministeri. Katainen vakuutteli 2007 jouluna, että amerikkalaisperäinen sub - primekriisi menee ohitsemme;  ei mennyt  ja aiheutti historiallisen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden, kaikkine lieveilmiöineen.

Nyt Katainen vakuuttelee vastuupuhetta ja lietsoo Haadeksen tulia kansakunnallemme, ellemme auta ja olisi auttaneet Kreikkaa. Edellisessä hallituksessa Katainen jakoi vakuudetonta rahaa yhdessä Keskustan kanssa mm. Kreikkaan – nyt demareiden puheenjohtaja  Jutta Urpilainen  hoksasi pyytää todellista näyttöä vaille olevat vakuudet – hyvä niin, vaikka mitään täyttä varmuutta niiden toimivuudesta ei ole.

Me emme näe nyt metsää puilta. Kreikka on jäävuorenhuippu, pinnan alla on kokonaisuutena eurooppalaisen viime vuosisadan kylmä  perintö ^1], jossa söimme kehitysmaatoverin riisi- ja bataattikupilta itsellemme materiaalisen elintason, jota voidaan mitata esimerkiksi lihan kulutuksella:

 – keskiarvo EU eurooppalainen syö noin 70 kiloa lihaa vuodessa. Amerikkalainen markkinatalousveljemme yli 100 kiloa. Kiinalaiset ovat yhdeksänkertaistaneet lihansyöntinsä 50 kiloon ja intialainen toverinsa pistelee poskeensa lihaa noin kolme kiloa vuodessa. Me suomalaiset syömme lihaa sen sijaan noin 50 kiloa vuodessa – mutta makkaraa sitäkin enemmän, jauhoja säästämättä.

Elämme omaa eurooppalaista saattohoitovuosikymmentä

Nostatimme palkkamme vastikkeettomaan tasoon, menetimme jo nyt osin kilpailukykymme. Byrokratisoimme demokratiainnossamme julkishallinnon kestämättömiin mittoihin. Söimme itsemme sairaiksi ja terveiksi, siten, että vanhenemme sellaista vauhtia, jotta nuoriso ajautuu työttömiksi vaille osallistumista ja tunnetta olla hyväksytty.

Nuorisossamme piilee toivo, mutta sitä ennen kapina – suuri kapina, sillä heille jää luomamme maailma ja siitä nuorten on ponnisteltava omaan sukunsa jatkamiseen – tosin lisääntyvä homousaktivismi ylläpitää lapsettomuutta, jolloin osuutemme maailman väkiluvusta vähenee reippaasti. Suo siellä, ja vetelä täällä, mutta nouseeko huomisen tuhkasta uusi uljas feeniksilintu – jää nähtäväksi sen jälkeen kun olemme käyneet suuren reviirisodan ”oikeuksistamme”.

^0] http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86774-soiniintuneet-halla-ahojen-hakkaraiset

^1] http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84657-kalpeanaamojen-kivetty-tie

…

Mitä kirjoitimme vuosia sitten, kun lainoja otettiin pankeista  kiihtyvästi, näihin päiviin saakka enemmän ja enemmän. Korot ovat nyt ennätyksellisen alhaalla, mutta kuinka meidän käy, kun korot vuoren varmasti nousevat?

[2006] Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (valtiovarainministeri Eero Heinäluoma - SDP). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa? 

Linkki keskusteluun >  Kopauta <

Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.

Haluamme koko ajan lisää

Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.

Uhkia kasaantuu päällemme - on menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako

Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat

Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu.

Velka veli otettaessa

Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi elää. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon.

Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.

On edullista pyytää lyhennysvapaita

Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.

Korko, markkinatalouden myrkyllinen lempilapsi

Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.

Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.

Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää,

ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet.

Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa

Saattaa käydä niin, että tulevat ennatysperinnötkään eivät luo taloudellista pohjaa aina tavoitellulle turvallisuudelle, kun omistuksien reaaliarvot romahtavat. Ihminen elää ravinnosta ja vedestä ja näistä tulee vääjäämättä pula – hengen ahdistava pula, emme voi enää turvautua kehitysmaaveljen riisikuppiin.

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka