EU
on keinotekoinen liitto pakosta olla tehokkaampi, energisempi,
taitavampi ja erityisesti kilpailukykyisempi Aasian jättiläistä,
Kiinaa kohtaan. EU-Euroopasta on valunut paljon työpaikkoja
halvempien toverien tuotantolinjoille -oirehtivasta paluumuutosta
huolimatta. Meneillään on maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon
taistelu.
Kiinassa
on yhteinen kieli, meillä EU:ssa ei ole. Kiinassa on yhteinen
valuutta, meillä vain euro osassa EU jäsenvaltioita. Kiinassa on
miltei yhteinen kulttuuri, ”uskonto” ja historia – meillä ei
ole. Kiinassa on sama kellonaika; meillä ei ole. Kiinassa on
kansallinen identiteetti 1]
– kiinalaisuus
– meillä ei ole kuin epäselvä ”eeuulaisuus”
- joka sekin on kehityksensä aamunkoitteessa. Lopuksi meillä EU:ssa
on jättiläismäinen velka – kiinalaisilla ei, paitsi vain
itselleen.
…
1]
Kiinan
valtajärjestelmä
-
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kiinan-kansankongressi-kokoontuu-vai-kerran-vuodessa
-
EU
on sulatusuuni, joka jakaa ”vaurailta köyhille”
EU:n
johtotähti on tasaistaa valtiot samalle viivalle; työn, kuluttajan,
rahanarvon ja ostovoiman osalta – unohtaen, että identiteetti
ja mentaliteetti
ovat valtioittain erilaiset. Kiinassa mobilisaatio saadaan aikaiseksi
– koska on olemassa arvostus keskushallintoa kohtaan, vastapainona
ajoittaiselle ärtymykselle maakunta- ja paikallistasolle. Meille
EU-Bryssel on monille ongelmien paise ja hankaluuksien tekaistu
ruutitynnyri.
Tulontasaus
on myös kansallinen ongelma ja tavoite
Suomessakin
tulontasaus on kiirinyt vauraasta etelästä vähemmän vauraisiin
itäisiin ja pohjoisiin maakuntiin – samoin kuin EU-rahavirrat
Saksasta Viroon, Espanjaan, Romaniaan ja Bulgariaan. On haluttu
vahvistaa ketjua sen lenkeiltään yhtä vahvoiksi – tähän vain
saattaa kulua aikaa,
aikaa ja aikaa
… Kestääkö lähinnä saksalaisten lompakko ja mentaliteetti, vai
hyötyykö Euroopan raha- ja tuotantokone Saksa niin paljon
yhteismarkkinoista ylivertaisille tuotteilleen...?
...
Meillä
oli vereksiä näkemyksiä artikkelin muodossa jo vuosia sitten –
kuinka ihmiset puolustavat aina omaansa – oli se sitten perhe-,
kortteli-, kaupunginosa-, kunta- tai maakuntakohtaista – aina me
puolustamme lähintä omaamme – niin nytkin Suomena ja tämän
”vihollista” Kyprosta, Kreikkaa tai muuta tuettavaa valtiota
kohtaan …
[2005]
Mikä
on paras alue asua ja missä meidän on hyvä olla?
[
… Englanti
ja Ranska kiistelevät EU-rahanjaosta; Suomi joutuu samalla tavalla
EU:n laidalla kamppailemaan yhteisen rahan osuudestaan. Erimielisyys
on näin valmis. Suomessakin alueellisuus on eri arvoista. StoraEnso
suunnittelee paperikoneen siirtoa Euroopasta Kiinaan. Tiivistynyt
ihmisjoukko tuottaa aina enemmän kuin harvaan asutut alueet …
]
Välimatka lisää aina kuljetuskustannuksia, siis panoksia on lisättävä
Keskittäminen
ja erikoistuminen tuottavat suurimmat voitot saavutettaessa
massatuotannon edut. Aina ja joka paikassa ihmiset ovat vetäneet
kotiin päin, niin Suomen syrjäseuduilla, jonne haalitaan etelän
verokertymiä ylläpitämään elon mahdollisuuksia. Samalla tavalla
EU on esim. pumpannut systemaattisesti Irlantiin pitkällä
aikavälillä rahaa piristämään maan toimeliaisuutta onnistuen
siinä hyvin.
Suomalaisen maakunnan sisällä havaitaan myös alueellistumista;
yleensä
maakunnan keskuksena on alueellisesti ottaen vireä ja toimelias
keskus, esimerkkeinä ovat lähes kaikki "maakuntapääkaupungit".
Maakunnan reuna-alueet jäävät aina "pääkaupunkinsa"
varjoon. Tässäkin toimii nuo samat tiivistymisen mukanaan tuomat
edut ja haitat. Eriarvoisuus on aina olemassa, kun asutus ei ole
tasapuolisesti jakaantunut.
Urheilu
kertoo kotijoukkojen puolustamishengen!
Kaupungeissa on aina esim.pelattu junioritoimintana kaupunginosa jalkapalloa ja jääkiekkoa taistellen koko kaupungin mestaruudesta. Samalla tavalla eri kaupunginosat kilpailevat yhteisistä maarärahoista piristämään juuri omaa toimintapiiriä.
Helsingissä
pelättiin ydinkeskustan näivettyvän muutama vuosi sitten kaupungin
laitamille nousseiden jättiläistavaratalokeskittymien vuoksi.
Helsingin Kamppi valmistuu torjumaan tätä uhkaa. Samoin Kampin
valmistuminen uhkaa tässä tapauksessa esim. Kaisaniemen
houkuttelevuutta. Välimatkat ovat suhteellisia, kysymys on suosiosta
ja ostovoiman käytöstä.
Alueellinen
eriarvoisuustaistelu!
[
… täysin
tasaista menestymisen harmoniaa ei voi olla – koska se näivettäisi
kilpailun ja vertailutalouden
… ]
Elomme on jatkuvaa kamppailua alueiden, kaupunkien, maakuntien, valtioiden ja maanosien keskinäistä taistelua markkinatalouden ehdoin. Periaatteessa suurimmat tiivistymät keräävät rahavirralliset voitot kärsien suurimmista ruuhkista ja saasteista.
Samaan
aikaan pienemmällä kulutusintoilulla ja ostovoiman käytöllä
saavutetaan haja-asutusalueilla puhtaampaa ja rauhallisempaa
elämäntasoa tosin ikääntymisen varjolla. Yhteisenä piirteenä on
hälyttävä yksinoloon ajautuminen.
Suomi
voisi olla täysin omavarainen - omalla valuutalla ja omalla
ravintotuotannolla!
Suomi on suuren pinta-alansa johdosta ja vaihtelevan luontonsa sekä värikkäiden murrealueidensa osalta erinomainen esimerkki erilaisuuden ominaisuuksista, jotka ovat kansakuntamme ylivoimainen rikkaus. Suomi on maailmanlaajuisesti ajatellen erinomainen maa-alue kansalaisilleen – pitkällä jänteellä!
Pohjamme on kunnossa,
kunhan
torjumme työpaikkojemme valumisen suurempiin väestökeskittymiin.
Torjuntataistelu on aloitettava nyt. Suomen hallitus asettakoon
kyvykkäimmän ja laajapohjaisimman ydinryhmän pelastamaan
työpaikkamme.
[
Huom!
- kirjoitettu vuonna 2005 ]
Tässä on uudelle SDP:n puheenjohtajalle ensimmäinen näytönpaikka
lunastamaan odotukset Suomen suurimman puolueen johtajana. Puolueet
voisivat ensimmäisen kerran katsoa myös ympärilleen. Tämä
kansallisuuden ryhmä saisi aikaa kuusi kuukautta löytää
ratkaisut, joiden takana olisivat kaikki suuret puolueet ja
edunvalvontaryhmät.
Ilkka
Luoma
…
BLOG15453IL
---07032013---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti