Kuva 1.
Kiina
on maailman vanhin yhtäjaksoinen korkeakulttuuri
[1,
joka oli jo 1400 -luvun alkupuolella maailman mahti – niin
merenkulussa kuin kaupassa. Kiina ulotti tuolloin keisari Zhu
Di'
n aikana dzonkkilaivastonsa ”kaikille maailman merille” [2
- suurempina kuin oli kuunaan nähty. Kiina on enempikin kauppias-
kuin sotakansaa. Tänään eniten maailmassa sotii Yhdysvallat.
A
Taloutta
Aivan
viimeisin mediaisku oli talouskirjoitus Helsingin Sanomissa ---
Kiina
on jäänyt oman talousmallinsa vangiksi
Kauppasotaan
ajautuminen on Kiinalle vahingollista, mutta maan on vaikea avata
talouttaan Yhdysvaltojen vaatimalla tavalla.
Tein
siihen IL-vastineen, joka on tässä lyhentämättömänä:
Kirjoittaja
lähtee liikkeelle itselleen itsestään selvästä olettamuksesta,
että Kiinan on sopeuduttava maailmanlaajuisesti pienen lännenmiehen
vähemmistön määrittämälle talousmallille.
Kiina
on omansa ja luo omankaltaistaan talous- ja yhteiskuntamallia
mittakaavakysymyksenä. Kiina edustaa maapallon ihmispopulaatiosta
noin kahtakymmentä prosenttia; voimme kuvata sitä myös näin:
1,4/7,8.
USA vastaava tunnusluku on 0,34/7,8.
On
arvattavissa, että oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo
huomioiden Kiina näkee oikeudekseen saada kokonsa mukainen osuus
pallomme varannoista ja myös vastuista [3.
Kiina
on suurin valtio ympäristökuormittajana [4
Kiinalaiset osaavat kuitenkin katsoa todellisuutta kumuloitumisen
näkökulmasta - hiilidioksidin viipymä ilmakehässä on pitkä ja
näin onkin katsottava maailmantalouden päästöjä kumuloituneena
100 vuodelta.
USA
on suurin päästäjä maailmanpoliisina* viimeiseltä 80 vuodelta.
Tilastot menevät ympäristökuormituksen osalta vieläkin
hurjemmiksi, kun katsotaan lukuja per capita [Kuva
1.].
Kiina
hakee tasapuolista vastuuasemaa.
Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto [5
ja maailman suurimmat saatavat, muun muassa US' n liittovaltiolta
noin 1 100 miljardia USD.
Kiina
on velkaa sisäisesti ja Kiina on samalla yksi kullan suurista
ostajista,
kuten myös Venäjäkin. Suunnitteleeko Kiina valuuttansa
kultasidosta, tätä emme tiedä, mutta olisi kiintoisaa, jos
Venäjällä ja Kiinalla olisi
yhteinen kultaan sidottu valuutta [6.
Kiina
on maailman suurin liukuhihna
ja BKT PPP mitattuna IMF' n mukaan maailman suurin talous jo 2017
alkaen [7.
Venäjä on taas maailman suurin yksittäinen raaka-aine- ja
energia-aitta. Näin katsottuna Kiinan ja Venäjän yhteistoiminta on
pragmaattisen loogista – nyt
myös puolustusyhteistyönä.
Maailma
ei voi olla vain lännen määräysvallassa,
jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Kiina ja Intia ovat liki
puolet maapallon väestöstä. Niin Intia kuin Kiina ovat
BRICS-maita, kuten Venäjäkin.
Kiinan
toiselle kaudelle valittu presidentti Xi
Jinping
on jo kertonut, että kiinalainen yhteiskuntamalli on vientituote.
Kiina astelee osin omia polkujaan, kuten se teki jo 1400-luvulla,
mutta mitä tapahtui keisari Zhu Di' n kuollessa – se onkin jo oman
kirjoituksensa arvoinen.
…
Pr' it Trump & Xi
…
B
Puolustusta
Eilen
Yle uutisoi todella vaarallisesta amerikkalaistoimenpiteestä, jolla
se määräsi omin tarkoitushauin Kiinan asevoimien tutkimus- ja
kehitysosaston pakotteiden piiriin, koska Kiina on ostanut Venäjältä
aseita – lähinnä korkeateknologiaa – lentokoneina ja
ilmatorjunnan välineistönä – tuo US-päätös oli kohtalokas ja
sille on vaihtoehtona vai hiljainen päätöksen pyörtäminen –
tässä uutinen Helsingin Sanomista … ~
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005836120.html
-
, johon tein kommentin – ensin HS-otsikointi ja lyhytingressi:
Kiina
vaatii Yhdysvaltoja perumaan ”järjenvastaiset” pakotteet
Venäjän
kanssa tehtyjen asekauppojen vuoksi Kiinalle asetetut pakotteet
raivostuttivat Pekingin -HS-toimittaja
Pekka Hakala.
Ote:
” … Yhdysvallat
ilmoitti
torstaina lisänneensä Kiinan puolustusvoimien
materiaalihankintayksikön ja sen johtajan pakotelistalle. Syynä on
se, että Kiina on ostanut Venäjältä hävittäjiä ja
ilmatorjuntaohjuksia
… ” -HS
IL-vastine
yllä olevaan HS-kirjoitukseen:
Näin
toimien US ajaa maailman suurimman talouden ja liukuhihnan - Kiinan
sekä maailman suurimman raaka-aine-, energia-aitan ja sen toisen
ydinasesuurvallan - Venäjän yhä lähemmäksi kiinteytyvää
yhteistoimintaa. Tuota yhteistyötä lännenmies ei kestä [8.
Nyt
on korkea aika lopettaa lännestä ohjattu vastakkainasettelu lännen
ja idän väliltä [9.
Onneksemme me Suomessa olemme
idän ja lännen vedenjakajalla
[10
…
…
se
mitä
US voi tehdä,
on kieltää omia valmistajiaan myymästä kaikkea sitä teknologiaa
Venäjälle, jota venäläiset (jos) tarvitsevat noihin
lentokoneisiin ja ilmapuolustusjärjestelmiin, jotka ovat kehitetty
ja valmistettu Yhdysvalloissa – tähän USA' lla on oikeus. [24]
…
Mitä
tästä voi seurata?
Kiina
on diplomatian ahkera käyttäjä (puuttumatta muiden sisäisiin
asioihin, joilla ei ole suoraa kytkentää Kiinan omiin asioihin) –
useimmiten sivussa parrasvaloista ja mediasta – suljettujen ovien
takana, järjestellen asioita kuitenkin siten, että kaikkien
valtioiden tavoin valvoo omia etujaan ensin ja sitten vasta muiden.
Eroa
toimintatavoissa syntyy siinä, että Kiina omien etujensa nimissä
koettaa löytää toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi löytää
positiivisia ratkaisuja myös toiselle/ toisille osapuolille.
Kiinalainen
korkeakulttuuri on tuhansia vuosia ymmärtänyt huomaavaisuuden ja
huomioon ottamisen, joka on meillä täällä lännessä vääntynyt
korruptioksi ja lahjomiseksi.
Kiinassa
tämä tapetilla oleva piirre on kuitattu huomaavaisuudella ja
asioiden järjestelyllä – kaikkien osapuolien hyväksi. Tänään
Kiinassa on kuitenkin meneillään voimakas korruption vastainen
kamppailu.
Pahin
seuraus on todellinen kauppasota tilanteessa, jossa Kiina on maailman
liukuhihna ja tuotantokoneisto
Esimerkiksi
Suomelle Kiina on noussut jopa tärkeimmäksi kauppakumppaniksi [11
– ei euroissa tai dollareissa – eikä tonneissa, vaan
komponenttien ja osakokonaisuuksien myötä mitä Kiina valmistaa
meidän vientituotteisiin.
Näitä
kiinalaisia komponentteja on paljon, ja miksi? Koska nuo komponentit
ylittävät jo EU-laatuvaatimukset ja ovat hinnoiteltu siten, että
me kykenemme taas hinnoittelemaan omat, noita komponentteja
sisältävät tuotteet hinnaltaan kilpailukykyisiksi – tämä sama
asia puree myös Yhdysvalloissa.
Kiina
kestää vientinsä romahtamisen USA' han ja tuo menetys korvautuu
kehitysmaista ja Kiinan omilta kotimarkkinoilta, jotka ovat kohta
maailman suurimmat, ollen sitä nyt jo kasvavana potentiaalina [12.
Tässä
samassa yhteydessä BRICS-maiden ja Afrikan merkitys tulee kasvamaan.
Kiina on pitkällä Afrikassa ja ei kolonialismina [13,
vaan kauppakumppanina, joka tuo työtä, investointeja [14
ja innovaatioita – eikä ole puuttumassa muun muassa Afrikan maiden
omiin
sisäisiin asioihin
– tämä on sitä korkeakulttuuria, jokainen hoitaa omat sisäiset
asiansa itse!
…
Miten
tämä kaikki projisoituu meihin suomalaisiin?
Niin
mekin Suomessa – emme tule puuttumaan muiden sisäisiin asioihin,
… olemmehan idän
ja lännen vedenjakajalla
– ja meillä on vieressä maailman se toinen ydinasesuurvalta,
joka arvostaa sotilaallista liittoutumattomuuttamme, kuten Kiinakin.
Samalla
meille on avautunut mukava ”kolo” Kiinan ja Venäjän välistä –
olla heille molemmille luotettava, puolueeton osaava välittäjä ja
kauppias täyttämään tiettyjä erikoisaloja, joissa olemme
parhaita – unohtamatta jalostunutta matkailuelinkeinoa [15
–
… kiinalaiset
ovat hyvin uteliaita ja haluavat nyt nähdä, kun pienellä osalla on
varaa … ottakaamme vastaan tuo mahdollisuus valistuneesti ja
jalostuneesti [16
– ymmärtäen oman luontomme ainutlaatuisuus.
...
Viitteet:
[8
Later
.
[15
= tarkasti mietitty luontoon soveliaasti valikoitu kohderyhmäajattelu
[16
Matkailuelinkeinomme on osattava jalostaa palvelut ja aikaan saada
mielikuvat sellaisiksi, jotka kiinnostavat juuri tiettyjä
kohderyhmiä, jolloin heillä on ilo ja vilpitön halu käyttää
ostovoimaansa sellaisella intensiteetillä joka tuo täyden
tyydytyksen koetusta matkasta.
EKSTRAT
...
Kiinalaiset
purjehtivat Jäämereltä Suomeen
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
kiina johtaa maailmaa_22092018.doc – OpenOffice Writer
PVM
22092018
1100_9875
– 08:29_14:53
Tunnetusti jo pelkästään Kiinan väestöpopulaatio on kutakuinkin suurempi kuin koko läntisen yhteisön, jolla on suhdeluku noin 1,3/7,9 - kun taas Kiinan vastaava lukusuhde on 1,395/7,9 - (luvut miljardeissa).
Miten on demokratia, kun läntinen yhteisö jopa ministeritasolta Englannista tukee kuitenkin vähemmistöisiä mielenosoituksia, jopa mellakoita Hongkongissa. Entä US-presidentti Donald Trumpin sotkeutuminen HK' n asioihin (tosin viestinä ystävällissävyisesti suoraan Kiinan presidentille), jotka ovat Kiinan sisäisiä asioita. Sotkeutuuko Kiina muiden itsenäisten sisäisiin asioihin? Ei sotkeudu. Miksi läntinen malli sekaantuu muiden itseänäisten sisäisiin asioihin?
...
Venäjän presidentti Vladimir Putin sivalsi arvostelijaansa keltaliiveistä - Ranskassa, tämän presidentti Emmanuel Macronille. Ranskassa, tässä erittelemättömien syiden vuoksi keltaliivien vahvat mielenosoitukset ovat osin mellakoituneet - provosoidut ulkoa, mistä mahdollisesti?
Ranska on ollut tunnettu vallankumouksien alkumaa - sekä vuosi 1968 - suuret ylioppilasmielenositukset, jotka levisivät myös Suomeen - mukana ollen esimerkiksi tunnettu pasifisti Erkki Tuomioja.
Korkman yllättävän väkevästi puuttuu Venäjän keskeneräiseen yhteiskuntamuutosyritykseen - jota Putin oli jo kehittelemässä alun presidenttiydessään (ns. schröderiläinen aikakausi), kunnes hänelle valkeni Naton laajeneminen kohden venäläisyyden synty- ja ydinalueita - viimeisimpänä Suomen puolustusvoimien allekirjoittama Nato - Isäntämaa pöytäkirja. Oliko se tarpeellinen maallemme, joka on elänyt täyttä rauhan aikaa yli 70 vuotta tuon toisen ydinasesuurvallan rajanaapurina?>2
Donald Trumpin arvomaailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Edellinen suuren osan maailmaa tahtotaipuminen lännen edessä tapahtui, kun löytöretkien jälkeinen kolonisaatio sai voimaa siipiensä alle. Joku voisi laskea miten tuolloinen orjakauppa** hyödynsi valkoisen miehen talouskehitystä.
Suurin osa tänään olevista kehitysmaista joutui aikanaan lähinnä nykyisten läntisten EU-jäsenvaltioiden esi-isien alusmaiksi ja raaka-ainelähteiksi - orjuutustakaan unohtamatta uudelle mantereelle - muun muassa USA' han. Ehkä kehitysmaat ovat noista ajoista jotain oppineet?
Jos olemme aivan talousrehellisiä, niin alusmaiden "raaka-aineryöstö" oli yksi tekijä, miksi läntinen Eurooppa sai kasvukehitykselleen vauhtia - aina 1960-luvulle asti!
...
Lännen yhteiskuntamallille on jo olemassa vaihtoehto, joka ei luonnollisesti lännenmiehelle sovi - eli Kiina.
Kiinasta sen presidentti Xi Jinping totesi suurreformin jälkimainingeista, että Kiina ja tämän yhteiskuntamalli on jo vientituote - ehkä se jalkautuu juuri noihin nykyisiin kehitysmaihin, jotka olivat kolonialismin ikeessä jopa satoja vuosia.
Kiina etenee vapaaehtoisilla ja omapyyteisilläkin kauppatavoillaan kaikkialle maailmaan. Kiina on jo maailman suurin viejävaltio, yksi suurimmista ostajista sekä suurin kansantalous bkt/PPP*** -valosta katsottuna (IMF 2014-15).
Kiinan yhteiskuntamalli kehittyi huimasti viimeisen 40 vuoden aikana, jolloin ajettiin maaliin Deng Xiaopingin reformi: "Menkää ja rikastukaa" - tänään Kiinassa mietitään mitä tuo "rikastuminen oikeastaan merkitsi? Oliko se maallista läntisen mallin mukaista kasvuhokemallista rikastumista (enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä) vai oppia näkemään rikkaammin koko muu ihmiskuntaakin elättävä biosfääri ja elämän monimuotoisuus?>3
Donald Trumpin arvomaailma haisee, ja hän on Euroopalle vakavampi ongelma kuin Venäjä
Kiinasta on tulossa johtava ympäristöhuolehtiva valtio? Näin jo Xi vihjaili jokin aika sitten.
Läntinen yhteisömalli kasvatti kumulatiivisesti oman ympäristökuormansa kestämättömäksi, vaikka lännenmies lähinnä syyttää tai osoittelee Kiinaa pahimmaksi saastuttajaksi.
Nyt kun osaamme katsoa ympäristötodellisuutta silmiin, näemme mitä kumulatiivisuus merkitsee - lännen osalta ympäristötuhoaminen alkoi jo yli 100 vuotta sitten - Kiina osalta noin 30 vuotta sitten. Kun vielä tämän päälle osaamme tutkia ja laskea ympäristöjälkemme per capita - huomaamme Kiinan kiinalaisineen olevan kaukana huippumaista, joiden ylikulutuspäivä oli jo tänä vuonna huhtikuulla!
Niin, mikä onkaan kulutuksen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ympäristöjälkien korjaamisen tahto, kyky ja määrätietoisuus? Tämä lienee yhteiskuntakehityksen se tärkein elementti - on kysymys elämisen ehdottomista elinehdoista.
Miksi lännenmiehellä kehittyneissä maissa on ollut ja on edelleen niin paljon suurempi ympäristöllinen jalanjälki - varsinkin per capita laskennalla? Eivätkö nämä asiat vaadi laajaa koko pallomme mittaista yhteistyötä? Kiina tietää tämän.
Kiinan yhteiskuntakehityksen oleellisin määrite on määrätietoinen eteneminen, ja se ei kylläkään tue läntisten maiden hidasta demokratiakehitystä, sillä maailmamme ympäristöllinen kestävyys loppuu aiemmin kuin lännenmiehen eripurainen "demokratia" saa ratkaisevia päätöksiä aikaiseksi!
Ei niin suurta ongelmaa, ettei EU voisi olla avuksi - sillä Kiina seuraa hyvin kiinnostuneena EU-kehitystä, jota se arvostaa, eikä tule sekaantumaan EU-Bryssel byrokratian kehitystahtiin, joka saattaa olla liian hidas - idealismissaan.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.