tiistaina, lokakuuta 04, 2016

Pahat kukat – näemmekö koko puutarhaa?


(Raflaava otsikko – suomalainen nuorisoelokuva sai ykköspalkinnon Shanghain kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla. Ohjaaja Antti J. Jokinen onnistui yli odotusten aiheesta joka koskee meitä kaikkia – aivan kaikkia)


[ … kansalainen Erkki on mietiskellyt miksi nuoret ajelehtivat, miksi he eivät opiskele, eivät tee työtä – ole kunnon kansalaisia. Pelaavat puhelimella tai television kautta hakevat kokemuksia usvaisten vuorien takaa, makaavat, riehuvat, aggressiopaineistuvat ja lopulta huumeistuvat kierteeseen, jonka päättöhoidon tuloksena on liian monille kuolema. Erkki tiesi kärjistävänsä ajatusmaailmaansa, mutta huoli oli suuri, sillä hänelläkin oli lapsia ja lasten lapsia, Erkillä on surullinen olo

 … kansalainen Liisa tiesi mistä Erkki mietiskeli. Liisallakin on lapsia ja lasten lapsia. Oli omakin nuoruus ja siihen liittyvät kokeilut. Oli myös kasvatus, jopa kuri, mutta tieto, että isä ja äiti välittävät. Liisa ymmärsi ajelehtivien nuorien olevan useimmiten herkkiä hukassa olijoita.  Liisa tiesi kokeneena äitinä mitkä ovat vanhempien vastuut. Jokainen lapsi syntyessään on alaston, täysin viaton – pään kovalevy tyhjänä, vain perintötekijät ja odotuksen jäljet eväänä alkavalle elämälle … ]


Pahat kukat ravistelevat |1. Hyvä näin – näin pitääkin ravistella. Nyt on liian kauan piiloteltu tärkeimmän ikäryhmämme ongelmia. Suomessa tiedetään olevan kymmeniä tuhansia tuuliajolla olevia nuoria |2 – ei opiskelua, ei työtä, ei turvaverkostoja, vain hakeutuminen jengeihin, joista edes jotain pientä arvostusta ja tarpeellisuutta voisi kokea.  Joukkoon kuulumisen henkeä haetaan pahalla, rikollisuudella ja vaikka väkivallalla. Kukin hakee omia elämän kiinnepisteitä, kuuntelijoita ja hyväksyntöjä jostain, lopulta vaikka mistä.


Tilastot kertovat

Me tiedämme, että enemmistö nuorista on tasaista yhteiskuntahalukasta elämän eteen näkijää. Yritetään, kamppaillaan, kisaillaan – koetaan onnistumisia ja tappioita. Opitaan, kehitytään ja jälleen kamppaillaan |3. Tämä on elämän normirytmi, ei elämää ole tarkoitettu helpoksi, sen on oltava jopa vaikeaa, sillä vaikeudet vievät voittoon. Voittoa me tarvitsemme. Voiton laadun kukin valitsee itse.


Voitto
[ … kukin syntyvä ihminen on supervoittaja – suorastaan enemmän kuin se kuuluisa Lottovoitto! Jokainen meistä, joka elää, on katkeamattoman ketjun elävä pää, jonka alku on kauempana mitä osaamme edes kuvitella – ”maailman aikojen alussa”. Tämä on ihme, ”kuolemattomuuden” ketju, jopa ihmeiden ihme ja samalla kertomus uskomattomasta onnesta ja kyvystä ketjun toistaiseksi viimeisenä lenkkinä. Meitä ennen on ollut miljardeja katkenneita ketjuja, jotka ovat jääneet kesken – syystä tai toisesta … ]

Ihminen kilvoittelee. Nuoret kisaavat – opintiellä, työssä, kumppanin hakemisessa. Paras voittakoon, on pohdinnan arvoinen kysymys |4. Näin toimii evoluutio. Yhteiskuntamme on rakentanut turvajärjestelmiä, koska me kaikki emme ole valitettavasti Räikkösiä, Wahlrooseja, Väyrysiä tai Ville Valoja.  Kaikki eivät mahdu ykköspaikalle.


Demokratia, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus loivat malleja,

 … joissa toiselle, kolmannelle ja lopulta viimeiseksikin tulleelle on mahdollisuus elää ja kokea sekä hakea onnea. Onni |5 ohjaa tyytyväisyyttä. Onnea ei voi saada tasaisesti kaikille – joukossamme on aina epäonnisia. Tässä kohtaa ratkaisee sisu ja yrittämisen henki.


Nyt on liian monilla onni hukassa – yrittäminen alamaissa sekä päämäärä tietymättömissä

Nuoret ovat tulevaisuus – näin sanotaan aina. Teemmekö nyt kaikkemme tuon tulevaisuuden eteen? Emme tee, koska osatulos näkyy jo. Kun katsoo tuon Jokisen elokuvan ”Pahat kukat” – iskee pahaolo ja ansaitusti se iskee.

Ei ole syyllistä, on vain hallitsemattomia tapahtumaketjuja, joiden alkusyihin ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Alun pieni virhe kertautuu lopulta myrskyksi. Silmät olivat kiinni, korvat suljetut – oli kiire, oli paineita – raha oli vähissä, oli liikaa vastoinkäymisiä – syystä tai syyttä. Itsetuntokin oli alamaissa |6.


Jokainen syntyy tähän maailmaan hyvänä, ilman pahan teon häivääkään

Jokainen kaksivuotiskuva on hellyttävä. Kaikki alussaan ovat täysin syyttömiä myöhempiin pahoihin tekoihin, joita määrittelevät voimassa oleva laki, yleinen oikeudenmukaisuus, ilkeämielisyys, kateus ja myös terve maalaisjärki.

Väitän tähän loppuun, että maatiaisjärjellä hoidamme nämä ”pahat kukat”, kunhan vain ryhdymme, ja nostamme valtiovallasta alkaen aiheen ykköseksi – nuoret takaisin elämään, ne nuoret, jotka eivät nyt aamulla herättyään tiedä mitä iltapäivällä tekevät. Oletko mukana? Luodaan nuorillemme toimeliaisuutta |7. Tämä koskee kaikkia. Kannustan jopa osoittamaan mieltä sankoin joukoin nuortemme puolesta, vaatimaan heille huomiota. Mikään barrikadi ei ole tässä liian korkea ylitettäväksi!


Nuorissa on elämä ja tulevaisuus – näin on aina ollut ja tulee aina olemaan.

Linkit tekstistä






Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

...
AL | US | VU | T | BL | BL | BLOG 88888

DOC Pahat kukat_30092016 – Microsoft Word Starter
PVM 30092016







|684|

Ei kommentteja: