tiistaina, marraskuuta 29, 2016

Itsenäisyyden happikato 99


(Nyt pyydetään nuorisolta uutta itsenäisyysjulistusta – ensi vuonna 2017 tulee 6. joulukuuta täyteen 100 vuotta edellisestä ~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033338_uu.shtml - Tehtävä on monimuotoinen, sillä tämän päivän itsenäisyys on paljolti menetetty ja luovutettu Euroopan Unionille Brysseliin)

[ … kansalainen Erkki mietti sotaveteraanina mitä tapahtui Tali – Ihantalassa, kun vihollinen painoi päälle niin lujaa, ettei uskoa pelastumiseen juuri ollut – kunnes taivaalta ilmestyivät ujeltavat sotakoneet. Saksan Luftwaffe, lento-osasto Kuhlmey oli tullut paikalle, viimeisellä hetkellä – mustaristit pelastivat oman sitkeytemme, tykistömme ja rautaisen puolustustahdon ohella itsenäisyytemme

 … kansalainen Liisa ymmärsi ollessaan rintamalla Lottana auttamassa omia haavoittuneita, ettei tätä kauan kestetä – olemme liian pieniä, liian heikkoja ja Saksa ei kohta enää pysty auttamaan. Liisa oivalsi, että piti päästä irti sodasta – se pelastaisi itsenäisyyden, joka oli jo maksanut yli 92.500 hengen … ]


Itsenäisyysjulistus annettiin ja sitten odotettiin tunnustuksia

Käytiin Saksan puheilla jo 1917, saksalaiset sanoivat, että teidän tulee saada ensitunnustus Neuvosto-Venäjältä, käykää hakemassa se sieltä, olemme sen jälkeen heti valmiit omaan tunnustukseemme. Näin kävi ja loppu onkin historiaa |1.

Käytiin rajaneuvotteluja, oli Aunusta, miehitystä – ja heimosotia. Oli uskoa, että kommunistit kaatuvat idässä ja valkoiset voittavat. Toisin kävi – Suomen kävijät, Vladimir Lenin ja Josif Stalin ottivat vallan.


Itsenäisyyden veri

Suomi kävi sodat syyttään ja syyllisenä. Emme mahtaneet Talvisodan alulle mitään – emme osanneet neuvotella – erkkolaisuus jylläsi. Jatkosotaan ajauduttiin puoliaktiivisina antaen jopa koko Pohjois-Suomi Saksan sotakoneelle keväällä 1941.

Tiesimme Saksan Barbarossa suunnitelman – oli tarkoitus kaataa bolsevismi, me halusimme Karjalan takaisin. Turvauduimme Saksan kolmanteen valtakuntaan. Jopa suur - suomalaisuus välkkyi eräiden mielissä. Sodat maksoivat 92.500 suomalaisen hengen.


Suojasäässä itsenäisyys kohentui puolueettomuudeksi – presidentti Urho Kekkosen tahtipuikon tahdissa |2

Neuvostoliitto oli haaste, mahdollisuus ja tärkeä kauppakumppani, jopa niin tärkeä, että selvisimme helposti kaikki öljykriisit, koska me maksoimme tuontimme viennillä – kuuluisalla bilateraalisella kauppavaihdolla.

Kekkonen puolestaan ojensi vikuroivia ja myllytti liian itsepintaisia herran nuhteeseen – olihan kysymys itsenäisyydestä ja kahdesta Kekkosen pyhästä tavoitteesta, joista toinen toteutui:

1.       Karjalan ja Petsamon palautus – oli lähellä 1970 – luvulla |3, ei kuitenkaan onnistunut – voimat loppuivat ja eläkevuodet jäivät terveenä kokematta. Maan isä oli antanut kaikkensa – puoli itsevaltiaana ja taitavana taktikkona, joka osasi käsitellä jopa Kremliä.

2.       Hallitun hitaalla luottamuksen kasvulla saavuttaa liittoutumattomuuden kautta kansainvälisesti tunnustettu puolueettomuus. Juhlat tämän Kekkosen toisen päämäärän saavutuksesta pidettiin ETYK 1975 |4 päättönuijan kopautuksella, tällöin saimme sen mitä Kekkonen oli haaveillut - laajasti tunnustetun puolueettomuuden tänne lännen ja idän vedenjakajalle. Olimme itsenäisyytemme huipulla – meillä oli tuolloin kaikki itsenäisyyden tunnusmerkit.


Nykyinen itsenäisyys on luovutettu pois – monin osin

Kekkosen hiipuessa, seuraava presidentti Mauno Koivisto |5 halusi parlamentarismille lisää valtaa. Tästä alkoi vahvojen presidenttien ja itsenäisyytemme hiljainen alasajo.  Koiviston seuraaja Martti Ahtisaari |6 oli jo tahdoton kansainvälistäjä, oli kiire lännettyä Länsi-Eurooppaan ja Euroopan Yhteisöön.

Pidettiin kuuluisa kansanäänestys Euroopan Yhteisöstä, jonka yhteydessä meiltä vietiin, äänestäjiltä salaamalla, markka – tuo oma raha |7, jolla säädeltiin ulkomaankauppaa, jonka varassa me paljolti elimme ja kasvatimme materiaalista hyvinvointiamme.


Alkoivat itsenäisyytemme rapauttamisen aikakausi

Aikakautta on perusteltu turvallisuudella, hyvinvoinnin kasvulla, tiukemmalla yhteydellä läntiseen yhteisöön ja turvatakuilla Euroopan Unionista – Lissabonin sopimukseen |8 viittauksella. Niin tai näin – itsenäisyytemme on kaiverrettu nyt liki tyhjäksi kuoreksi.

Me emme voi päättää ulkopolitiikasta, kauppapolitiikasta – emme myöskään tärkeästä idänpolitiikasta, finanssi- ja rahapolitiikasta. Mitä meille jäi, no, ainakin vielä oma postimerkki, jonka saimme jo Venäjän tsaarin autonomian aikana jo 1850 – luvulla, kuten myös oman rahan ja armeijan. Nyt me pakottauduimme myös meille hyvin haitallisiin EU – pakotteisiin Venäjää kohtaan.


Millainen olisi uusi itsenäisyysjulistus seuraaville 100 vuodelle?

kuten todettua – tulevaisuus on aina nuorten käsissä. Meillä on kohta sellaiset vallassa olijat, jotka eivät enää tiedä, mitä merkitsee kansallinen itsenäisyys, oma päätöskyky meille tärkeistä asioista. Nykyisin valitsee kansainvälisyys ja ”eeuuismi”, jolle ei ole edes tarkkaa määritystä. Herääkö nuorisomme tähän epävarmuuteen, luovutettuun omavaraisuuteen ja epätasapainoon muiden 28:n EU – valtioiden kanssa.

Nuoret määrittävät itsenäisyysjulistuksen pohjakosketukseksi tämän ”eeuuismin” – se saa myös selitteensä. Pohjalta määritetään tie takaisin Pohjolan Sveitsiksi |9, sillä historiaa tutkineet nuoret oivalsivat maantieteemme tänne idän ja lännen vedenjakajalle, joka tarkoittaa vilpitöntä, kiihkotonta ja rakentavaa yhteishenkeä kaikkiin ilmansuuntiin.


Itsenäisyysjulistuksen oleellinen viesti on rakentava vastakkainasettelun purku

Me emme voi olla rajallamme ulkoisin muualta tuotetuin sotavarustein vastassa toista ydinasesuurvaltaa. Me voimme olla välittäjä – takaisin puolueettomuuden tielle, joka koki sen edellisen huippukohtansa vuonna 1975.

Meidän nuoret oivalsivat perehtyä Kekkosen filosofiaan ja hänen toteutumattomaan toiseen päämääräänsä. Nuoret oivalsivat erikoislaatuisuutemme, historiamme ja kytköksemme niin itään kuin länteen.


Lopulta nuoret laativat itsenäisyysjulistuksen koko yhtenäistyvälle Euroopalle,

 … joka jatkuu kauas Uralille asti. Tavoite oli rakentaa yhteinen Eurooppa, joka tarvitsee Venäjän suunnattomat materiaali- energiavarat. Suomi sai uudelleen luottamuksen rakentamisen jälkeen puolueettomuuden tunnustuksen – meistä oli tullut uudelleen luotettava rajanaapuri, joka lopulta takasi kaikille nuorille sen rauhan jatkumisen, mitä oli tätä kirjoitettaessa jo koettu yli 70 vuotta.

Oli jälleen alkanut terve kansallisvaltioiden aikakausi, joka ymmärsi eurooppalaisuuden suuren kuvan.


Linkit tekstistä

|1 Erkki Räikkönen – Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_R%C3%A4ikk%C3%B6nen_(s._1900) -
|3 ”Menetetty Karjala” – Jukka Seppinen ~ http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353061469677 -


PS Mikäli et näe tekstistä linkkejä tai ne eivät aukea, voit lukea koko tämän tekstin toimivine linkkeineen täältä ~ x -



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä


AL | US | PZ | VU | T | BL | BL | BLOG 100455

DOC Itsenäisyyden happikato 99_28112016 – Microsoft Word Starter
PVM 28112016








|884|

1 kommentti:

Ilkka Luoma kirjoitti...


EKSTRA

Me voimme vain juhlia 100-vuotisjuhlaa siitä hetkestä, kun tuolloinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen, joka tunnustettiin Neuvosto-Venäjän toimesta 4. tammikuuta 1918. Tänään emme enää ole itsenäisiä niillä tunnusmerkeillä mitä kansalliseen itsenäisyyteen kuuluu. Suurin itsenäisyytemme kohokohta oli vuonna 1975, kun tuolloinen presidentti Urho Kekkonen kopautti kokousnuijalla ETYK-kokouksen päättyneeksi.

~ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611292200031757_uu.shtml -

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo ensi vuoden juhlatapahtumista.