Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi?

(Kaikki alkaa aina pienestä perhosen siiven iskusta |*… joitain vuosia sitten eduskuntamme sääti pikavipeille |** 50 prosentin korkokaton – idea oli estää koronkiskonta. Luottomäärä rajattiin 2.000 euroon. Nyt nyhtötalous nostaa jälleen päätään – LINKKI |1.

[ … kansalainen Erkki mietiskelee miksi pitää saada ostaa, vaikka kukkaron pohja näkyy. Elämme tavara- ja kulutusyhteiskunnassa, jossa väijyy salakavala näyttö- ja vertailutalous |2, tuumii Erkki …

 … kansalainen Liisa ei osta mitään turhaa, hän suosii minimalismia|3, kierrätystä ja kirpputoreja. Liisa on asiantuntija käytetyn tavaran osalta; lisäksi hän ei osta mitään turhaa – minimalismi oli ottanut Liisan haltuunsa. Liisa miettii turhasta tyhjässä kodissaan avaruutta, joka antaa rauhoittavan olon – ei ole häiritseviä näkö- ja kokemushavaintoja aivojen rasitteeksi |4… ]

…

|1 Pikavippikorot taivaisiin ~ http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000004476231.html -

Nyhtötalous tarkoittaa kasvua, lisää – nopeammin ja enemmän kerralla

(Nyt Valio lanseerasi uuden maitopurkkikoonkin – 1,75 litraa, ollaan samassa pakkauskoossa kuin amerikkalaiset olivat jo 1990 – luvulla, jolloin kaikki oli jo suurempaa kuin meillä – pesukoneista autoihin)

Nyhtötalouden osuvin merkki on korot, jotka eräät uskonnot kieltävät ansiottomana ansaintana. Niin tai näin, nyt yleinen korkotaso on alhainen – ennätysalhainen, jopa miinusmerkkinen. Nyt syödään säästöjä. Siirtyvätkö säästöt nollakorkoisilta käyttelytileiltä sukanvarteen? Lisääntyykö kotikassakaappien myynti?

Korko on keksintö, jolla se, jolla on liikaa, voi tienata tekemättä mitään muuta kuin valvoa lainan saajan luottokelpoisuutta ja lyhennyserien toimivuutta. Korossa ei ole ravintoa, hivenaineita eikä vitamiineja, mutta siinä on ostovoimaa. Tämän ostovoiman eräät luottoyhtiöt ovat havainneet julman tehokkaasti.

Suomessa lienee vajaat puolimiljoonaa luottohäiriöistä?

[Yli 370.000 vaikeuksia maksaa laskujaan ~ http://www.hs.fi/talous/a1467600519058 - ]

Pikavipit toistensa päälle kumuloivat kierteen, joka työllistää ja rikastuttaa perintäyhtiöt. Tässä kohtaa on oikeudenmukaisuusperiaatteella kysyttävä, että miltä näyttäisi rahatalous, taseet ja tulos, jos kaikki – aivan kaikki – hoitaisivat aina jokaisen laskun säntillisesti eräpäivänä sovitulla summalla? Tämä on pakko kysyä, sillä tuolla tarkkuudella ja luotettavuudella olisi massiivinen merkitys koko maailman talouteen!

Nyhtäminen ja ahneutta – ja ahneus on taas kilpailun sairas olomuoto

Entä jos eduskunta ja EU-komissio säätävät yleisen korkokaton - vaikkapa viisi prosenttia? Miten tämä kiinteä korko vaikuttaisi kautta linjan kansantalouksiin, maailman talouteen – tai vieläkin radikaalimmin: ”Islam kieltää koron oton. Entä jos kiellämme koko koron, mitä tapahtuisi?”

Tähän kohtaan on pakko kysyä, kuka antaisi lainaa, kun se ei enää olisi liiketointa, vaan yhteiskuntatoimintaa. Laina on pääsäännön mukaan toisen ansaitseman ylijäämän kiertoon laittoa |5 – synnyttääkseen kulutusta, harva ottaa lainaa laittaakseen sen pankkiin.

Voitto

Mitä voitto merkitsee? Kirjanpito määrittää tuloksen, jonka halutaan olevan voitollinen, jotta voidaan hyviä omistajia ja/tai tekijää/ tekijöitä muunkin ansainnan muodolla kuin palkkatyö. Voitto antaa myös nykykäsityksen mukaan mahdollisuuden kehittää ja kasvattaa toimintaa – tehdä korvaus- ja tuotannon lisäysinvestointeja. Korko on myös voittoa, kuten tulojen ja menojen positiivinen erotus, tietty.

Voitto on merkki jostain – kuinka ahne yhtiö tai toimija on

Mikä on kohtuullinen voitto? Voitto on veteen piirretty viiva. Olisiko se tuo viisi prosenttia? Voisi olla, sillä maksimivoiton rajoittaminen aikaansaisi enemmän menoja eli kulutusta. Lopultahan me törmäämme aina tulonjakoon, ostovoimaeroihin ja kulutusnäkymään kuluttajittain |6.

Lopulta ei ole mitään muuta kuin yksilön kuluttamista, josta johtuu nykyinen ympäristökaaos, joka näyttäytyy mediassa nimeltä ilmastonmuutos |7. Kulutus on epätasaista – voidaan sanoa, että lännenmies on syönyt kehitysmaiden riisikupeilta viimeiset 150 vuotta. Entä sitten? Sitä sitten, että kulutusvipeillä luodaan ”pakonomaista” mahdollisuutta kuluttaa lisää ja ostaa sellaistakin, jota ei tarvita!

Voiton ja koron ahnehdinta

Läntinen yhteiskunta on markkinataloutta, jossa vapaa kilpailu säätelee kulutusta, joka taas synnytti tuon kuuluisan näyttö- ja vertailutalouden. Sosiaalinen yhteiskunta sääti inhimillisyyslakeja hillitsemään tätä kasvavaa tuloeroa eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Kansainvälisesti on sanottu, että globalisaatio |8 tasaa pitkällä aikavälillä valtioiden välisiä kulutuseroja. Tämä ei ole mahdollista, ellei kaikille anneta samoja eväitä eli edessämme on koko maapallonpinnan uudelleenjako.

Nyt toisilla valtioilla on liikaa ja toisilla liian vähän. Puhummeko epäkelvoista valtioista – valitettavasti näin, toiset ovat liian riippuvaisia toisista ja toiset puoliryöstävät toisia – omaksi edukseen. Me mittaamme tänään tätä ryöstöä ja kulutushegemoniaa käsitteellä bruttokansantuote.

Nyhtötalouskäsitteeseen takaisin

Miten sinä näet oman kulutuksesi? Onko sinulla jo liikaa tavaroita kotonasi? Tekeekö tavara sinut onnelliseksi? Veikkaan ettei tee. Jätetään hymistely – tämän päivän markkinatalous perustuu kulutukseen, ostaminen luo työtä, joka on yhä enemmän palvelua.

Robotit tekevät kohta kaiken ja yhä enemmän, jokaiselle jotain ja näin maapallo hiljalleen kiihtyen tukehtuu, kun pohjoinen Jäämerikin näyttää kohta sulavan käsiin! |9

…

|9 ~ http://yle.fi/uutiset/pohjoisnavan_alue_jopa_20_astetta_normaalia_lampimampi/9310025 -  

Osaammeko sopeutua siten, kuten evoluutio sen määrää tässä ja nyt –

 … katsomatta huomiseen, vaan pohjautuen keräytyneeseen kokemukseen ja siitä oppimiseen. Opimmeko nyt yhdennellätoista hetkellä? Ellemme opi, toiset tulevat saamaan liikaa vettä taivaalta, toisten odotellessa sitä jopa vuosikausia |10.

Nyhtötalous on illassaan, ja nyt katsomme miten me osaamme varautua siihen. Suomi tulee saamaan pidemmällä juoksulla paljon ilmastopakolaisia. Viimeinen kysymys: ”Onko meidän vastuullisesti otettava heidät vastaan, vai puolustaudummeko siihen omavaraisuuden reviiripuolustuksena? |11”

…

Nyhtötalous on mukaelma erinomaisen positiivisesta ilmiöstä ravintokehityksen saralta – nimeltä nyhtöpossu ja lopulta nyhtökaura. Nyhtö on hieno sana, niin positiivisena mielleyhtymänä ravinnosta kuin negatiivisena tapana toimia.

…

|* Kerrotaan tarinaa perhosesta, joka yhdellä siiven iskulla ia aikaan sai jatkumon ja kasvavan kierteen siten, että toisella puolella maapalloa syntyi hirmumyrsky – perustuu oletukseen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikella on yhteys kaikkeen!

|** ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/pikavippiyhtiot-kuriin-ja-herran.html –

|2 Kohti sopeutustaloutta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen -

|3 Minimalismi – ilo ja autuus tyhjyydestä! ~ https://minimalisminilo.wordpress.com/ -

|4 Muutakin kuin vähentämistä ~ http://www.huililehti.net/vieraasta-kynasta-minimalismi-on-enemman-kuin-tavaran-karsimista/ -

|5 Laina on huomisen syömistä – etukäteen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/velka-syo-huomista-etukateen.html -

|6 Äärituloerot ja tasaeläke! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/02/aarituloerot-ja-tasaelake.html -

|7 Gaia kuumenee, jäähdytellään! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html -

|8 Globalisaatio ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/globalisaatio-nykyihmisen-lailla.html -

|10 Etelä-Eurooppa kuivuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -

|11 Omavaraisuutta reviiripuolustuksella ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/reviirien-hallinnalla-omavaraisuuden.html -

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | VF | PZ | BL | BL | VU | T | XE | BLOG 98822

DOC Nyhtötalouden luoma kierre ympäristökatastrofiksi – Microsoft Word Starter

PVM 23112016

|903|