Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Yhteiskunta tuottaa palveluita - ilmaiseksi/ puoli-ilmaiseksi - pitkin elonkaarta, aina vanhuuteen saakka. Erityisesti lapsen ja nuoren yhteiskuntarahoitus on vahvaa aina tuonne pariinkymmeneen ikävuoteen saakka - meillä tuo yliopistokin on poikkeavan edullista, juuri suomalaiselle.
Kaikki tuo mitä yhteiskunta antaa ilmeiseksi tai hyvin edullisesti on vastaanottoa oman vastaanottajansa eduksi ja hyödyksi. Noille saaduille yhteiskuntapalveluille on aina olemassa laskettava hinta, jonka kollektiivinen veronkeräysjärjestelmä voisi tuottaa käyttäjilleen - sairaalaleikkauksista päivähoitoon ja peruskouluun saakka - kulkuväyliäkään unohtamatta.
Kun nuori aikuinen valmistuu vaikkapa maisteriksi oikeustieteellisestä ja ottaa ja muuttaa ulkomaille - pysyvämmin, lankeaisi hänelle yhteiskuntavelvoite omaa synnyinmaataan kohtaan, ja tuo velvoite voidaan pukea rahaksi, joka maksetan jollain systeemillä takaisin valtiolle - tuo olisi vastuun kantamista ja oikeudenmukaisuutta Suomeen jääviä kohtaan.
Mikäli ulkomaille muuttanut tulee X-vuoden kuluttua takaisin - ehkä paljon uutta oppineena, voidaan hänelle maksaa takaisin aiempi maastalähtöraha - kokonaan tai osoittain. Excelistit osaavat tuottaa tarvittavat parametrit ja laskentakaavat, jotta maksu ja palautus olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia.
Tärkeää on tunnustaa oman yhteiskunnan panos yksilön kehitykselle. Jos tuo panos viedään tuottamaan hyötyä muualle - sellaiseen yhteiskuntaan, joka saa tuon suomalaisen yhteiskunnan panostuksen ilmaiseksi, on se väärin Suomea kohtaan.
Ei saata olla mahdollista, että tuo uusi "isänmaa" valtiona maksaisi saamastaan suomalaisesta osaamisesta, jota edesauttoi juuri yhteiskuntamme verovarojen käyttö - yksilön eduksi.