Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
torstaina, maaliskuuta 26, 2020
Vantaalla Kokoomus ei ymmärtänyt kiinalaisuutta eikä yhteistyön voimaa
Photo by Ilkka Luoma (C) - "Paasikiven aukio" - Helsinki by Nikon
*
...
HS:
Vantaan kokoomuksen valtuustoryhmä erotti Kiinan-mielisessä yhdistyksessä toimineen valtuutetun
1 - Kiina on maailman suurin valtio, monin osin - taloudesta väestöön ja tuotannosta vientiin. Kiinalainen on isänmaansa ystävä, kuten me suomalaiset - samalla tavalla. Me suomalaiset - ainakin allekirjoittanut - vetävät kohtuudella kotiinpäin - myös kiina-toimissaan, julkisesti ja sallitusti. Näin tekevät myös useimmat kiinalaiset.
Moni kiinalainen kokee Kiinalla olevan maailmallinen tehtävä - kuten oli USA' lla koko viime vuosisadan - tulokset ovat tunnettuja - sotimisesta talouden kiristelyyn, jopa pakotteluun - tänään trumppistisena uusnormaalina: "Uhkaa, kiristä ja pakota" -mentaliteettina.
Kiina on kauppavaltio, haluaa tehdä kauppaa ja onkin maailman suurin viejä - ajaen itseään näin määrätietoisesti oman kokonsa mukaiseen asemaan - Kiina 1,4/7,8 ja vaikkapa EU 0,45/7,8.
Kiina on ilmaissut halunsa olla johtava ympäristöhuolehtija, ja haluaa uudessa "Vihertyvä Kiina" reformissaan korjata kaikki talouden nousaallon ympäristövirheensä - vuoteen 2049 mennessä.
Tuo yllä oleva taustana - on ymmärrettävää, että ulkokiinalaiset ovat halunneet olla osa tuota nousevaa maailmanjärjestystä ja ammentaa siitä kaiken sen hyvän ja soveltuvan asemamaansa hyväksi - kuten tässäkin.
Ulkokiinalaiset ovat yksi keino päästä Kiinan jättimarkkinoille. Kiinassa menestyy, jos osaa kielen, tuntee Kiinan historiaa ja tapoja - unohtamatta monikirjoista kulttuuria.
Ellei tunne Kiinaa, on edullista saavuttaakseen vientiä Kiinaan tuntea oman kiinalaisensa (kotikiinalaisen), tai jonkun sopivan yhteisön - edesauttamaan noita arvostustekijöitä, joita itse Kiinassa kiinalaiset arvostavat. Samalla tavalla muualla maailmassa asemamaittain suomalaisia ulkosuomalaisina hyödynnetään -yksilöinä ja heidän järjestöinään.
Nyt tässä on vahvasti politisoitu tämä menestysmahdollisuuksien tie - tehdä kauppaa, menestyä Kiinan hyvin kilpailluilla markkinoilla ja löytää oikoteitä kauppasopimuksien syntyyn - tämä, jos mitkä ovat niitä vapaan markkinatalouden ydinasioita, jopa pärjäämishyveitä. > [2]
Lopuksi on hyvä oivaltaa Kiinan yhteiskuntajärjestys
2 - Läntinen yhteiskuntamalli on pallollamme vähemmistössä. Pelkästään kiinalaisten osuus maailmastamme on suurempi - läntinen yhteisö lienee noin 1,3/7,8 osuudella - siis pieni "pieni maapallovähemmistö".
Miksi kaikkialla pitäisi demokratian sääntöjen vastaisesti noudattaa vähemmistön lännelle itsestään selvää tahtoa? Miksi lännenmies olettaa, että vain tämä "vapaan omala laillaan valvotun maailman malli" on se ainoa oikea? Kuka kertoo perustelut - tuolle vähemmistövaateelle?
Kiinassa on Keskushallinto, joka toimii kommunistisen puoleen luomalla ideologiakultuurilla - hakien tosin uutta huomista - erityisesti tuon "Vihertyvä Kiina" reformin myötä. Puhutaan uus-kungfutselaisuudesta.
On myös hyvä havainnoida, että kiinalaiset Pekingin Keskushallinnon hallintokortteleista seuraavat suurella utaliaisuudella EU' n omaa yhteiskunnallista kehitystä! Kiina ehkä voi löytää EU-kehityksestä jopa jotain sellaista, mikä soveltuu heille.
Ehkä kuitenkin tärkein ominaisuus Kiinasta on se, etteivät he sekaannu vieraiden omiin sisäisiin asioihin - ellei asiakohde liity suoraan Kiinan omiin pyrkimyksiin ja tapoihin kuin mekanismeihin, joiden takana on vuosituhansia kestänyt kulttuurikehitys.
Miksi lännenmies sekaantuu niin herkästi vieraiden sisäisiin asioihin, jopa sotimalla - ilman lupaa tai siten YK-mandaatilla. Missä Kiina on sotinut viimeisten 40 vuoden aikana - entä Yhdysvallat, tuo toinen ydinasesuurvalta?
Läntisillä valtioilla on kaikilla kullakin tavoillansa omat edunvalvontansa, niin kotimaissaan kuin ulkona, jotta saavutetaan esimerkiksi meille Suomelle tuota välttämätöntä ulkomaankauppaa.
Tässä kohdin pidän hyvin harmillisena tätä syntynyttä "myrskyä vesilasiin", sillä se ei jää Kiinassa huomioimatta. Näin muodoin monille kiina-konsulteille syntyi paljon työtä - selostamaan Suomea ajatellen parhain päin tapahtunutta ylilyöntiä - onneksi se tapahtui pienien vähemmistöjen näkökulmista. e
*
...
[2004] Photo by Chinese girl in Beijing - Nikon D70
Moni kiinalainen kokee Kiinalla olevan maailmallinen tehtävä - kuten oli USA' lla koko viime vuosisadan - tulokset ovat tunnettuja - sotimisesta talouden kiristelyyn, jopa pakotteluun - tänään trumppistisena uusnormaalina: "Uhkaa, kiristä ja pakota" -mentaliteettina.
Kiina on kauppavaltio, haluaa tehdä kauppaa ja onkin maailman suurin viejä - ajaen itseään näin määrätietoisesti oman kokonsa mukaiseen asemaan - Kiina 1,4/7,8 ja vaikkapa EU 0,45/7,8.
Kiina on ilmaissut halunsa olla johtava ympäristöhuolehtija, ja haluaa uudessa "Vihertyvä Kiina" reformissaan korjata kaikki talouden nousaallon ympäristövirheensä - vuoteen 2049 mennessä.
Tuo yllä oleva taustana - on ymmärrettävää, että ulkokiinalaiset ovat halunneet olla osa tuota nousevaa maailmanjärjestystä ja ammentaa siitä kaiken sen hyvän ja soveltuvan asemamaansa hyväksi - kuten tässäkin.
Ulkokiinalaiset ovat yksi keino päästä Kiinan jättimarkkinoille. Kiinassa menestyy, jos osaa kielen, tuntee Kiinan historiaa ja tapoja - unohtamatta monikirjoista kulttuuria.
Ellei tunne Kiinaa, on edullista saavuttaakseen vientiä Kiinaan tuntea oman kiinalaisensa (kotikiinalaisen), tai jonkun sopivan yhteisön - edesauttamaan noita arvostustekijöitä, joita itse Kiinassa kiinalaiset arvostavat. Samalla tavalla muualla maailmassa asemamaittain suomalaisia ulkosuomalaisina hyödynnetään -yksilöinä ja heidän järjestöinään.
Nyt tässä on vahvasti politisoitu tämä menestysmahdollisuuksien tie - tehdä kauppaa, menestyä Kiinan hyvin kilpailluilla markkinoilla ja löytää oikoteitä kauppasopimuksien syntyyn - tämä, jos mitkä ovat niitä vapaan markkinatalouden ydinasioita, jopa pärjäämishyveitä. > [2]