Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
lauantaina, maaliskuuta 28, 2020
Miksi Me hamstraamme?
.
Kuva ~ x -
*
...
HS:
Miljoona kiloa pastaa ja riisiä muutamassa päivässä – HS:n saamat luvut näyttävät, miten hurjasti kriisi kasvattaa ruokakaupan myyntiä
Kriisien alkutaipaleilla on taipumus tuohon hamstraukseen. On syntynyt pelko puutteesta, ja ilman jäämisestä. Ihminen on kuin orava, se haluaa "varastot" - siis turvaa huomiselle.
Hamstraus on inhimillistä. Tuohon "hamstraukseen syyllistyy" myös oma ihmiskehomme, se haluaa jemmata "ylijäämäravinnon" läskiksi, siis varastoksi "pahoja päiviä varten". Evoluutio loi tämän jemmaamisen, eikä siis ole ihme, että takapuolipehmokin kävi sellutehtaiden iloksi hyvin kaupaksi.
Nyt ravintovirrat muuttuvat - suurkeittiöistä perhekeittiöihin. Nyt ruokitaan sieltä pienpakkauksista "saarioista" - itse tehdas jo markkinaherkkänä siirsi tuotantoaan noihin "äidin tekemiin".
Oli helppo todeta jo reilu viikko sitten Kauppakeskus Kaaren 32' n kassan Prismassa, että nyt tehdään ennätyksellisiä päivämyyntejä. Vuotuinen liikevaihto ei sinällään kasva, vain tuon suurtalouskeittiösiirron osalta kotikeittiöihin.
Hamstrauksen jälkeen syntyy alenema, ei tarvita ja alkaa säästäminen - sukanvarteen, pankkeihinkaan ei kohta luoteta?
Olemme tuonkin osalta jemmaajia, siis rahan, ainakin niin kauan kuin rahalla on ostovoimaa. Kun kriisi nousee hallitsemattomaksi ja tuotantoketjut kaatuvat - tulee rahan arvolle romahdus, sillä kaikilla ei ole omaa ravintolähdettä takapihalla.
Ennen olivat ajat toisin, kun kansastamme yli puolet asui maalla - omissa mullissaan!
Jatkosodan 1942 talvena olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa - muun muassa viljan osalta ja maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiskuluttajalle.
Nyt ei olla vielä kriisissä, jotta voitaisiin verrata Talvisodan 1939 syksyyn, puhumattakaan 1800-luvun nälkävuosiin, kun suomalaisia kaatui hautaan kymmenin tuhansin.
Tänään maailma on globalisoitunut. Tavara- ja tuote- kuin ravintovirrat ovat moninaiset - välikäsiä on paljon - siis välistä ottajia. Suomessa leivästä viljelijä saa muutaman hassun prosentin - kaiken muun vie tuo kuuluisa jatkovalmistus/ -jalostus ja logistiikka!
Hamstraus on inhimillistä. Tuohon "hamstraukseen syyllistyy" myös oma ihmiskehomme, se haluaa jemmata "ylijäämäravinnon" läskiksi, siis varastoksi "pahoja päiviä varten". Evoluutio loi tämän jemmaamisen, eikä siis ole ihme, että takapuolipehmokin kävi sellutehtaiden iloksi hyvin kaupaksi.
Nyt ravintovirrat muuttuvat - suurkeittiöistä perhekeittiöihin. Nyt ruokitaan sieltä pienpakkauksista "saarioista" - itse tehdas jo markkinaherkkänä siirsi tuotantoaan noihin "äidin tekemiin".
Oli helppo todeta jo reilu viikko sitten Kauppakeskus Kaaren 32' n kassan Prismassa, että nyt tehdään ennätyksellisiä päivämyyntejä. Vuotuinen liikevaihto ei sinällään kasva, vain tuon suurtalouskeittiösiirron osalta kotikeittiöihin.
Hamstrauksen jälkeen syntyy alenema, ei tarvita ja alkaa säästäminen - sukanvarteen, pankkeihinkaan ei kohta luoteta?
Olemme tuonkin osalta jemmaajia, siis rahan, ainakin niin kauan kuin rahalla on ostovoimaa. Kun kriisi nousee hallitsemattomaksi ja tuotantoketjut kaatuvat - tulee rahan arvolle romahdus, sillä kaikilla ei ole omaa ravintolähdettä takapihalla.
Ennen olivat ajat toisin, kun kansastamme yli puolet asui maalla - omissa mullissaan!
Jatkosodan 1942 talvena olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa - muun muassa viljan osalta ja maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiskuluttajalle.
Nyt ei olla vielä kriisissä, jotta voitaisiin verrata Talvisodan 1939 syksyyn, puhumattakaan 1800-luvun nälkävuosiin, kun suomalaisia kaatui hautaan kymmenin tuhansin.
Tänään maailma on globalisoitunut. Tavara- ja tuote- kuin ravintovirrat ovat moninaiset - välikäsiä on paljon - siis välistä ottajia. Suomessa leivästä viljelijä saa muutaman hassun prosentin - kaiken muun vie tuo kuuluisa jatkovalmistus/ -jalostus ja logistiikka!
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.