Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
Vieraat vallat ovat vastakkain Libyan sisällissodassa, ja se voi johtaa laajaan konfliktiin: ”Ei tarvita kuin yksi harha-askel ja kaikki räjähtää”
Ilkka Luoma
1 - Libya oli vielä ennen vuotta 2011 eräs Afrikan kehittyneimmistä valtioista - muun muassa kaikille ilmainen koulutus ja terveydenhoito. Maata johti 2011 saakka määrätietoisella otteelle eversti Muammar Gaddafi.
Gaddafi suunnitteli eräiden tietojen pohjalta öljykaupalle uutta maksuvaluuttaa - US-dollarin sijasta. Tämä suunitelma ei sopinut Yhdysvalloille, joka haluaa "kontrolloida" maailmallista öljykauppaa omalla valuutalla - US-dollarilla.
Tunisiasta syntyi Arabikevät, joka levisi myös Libyaan
Tässä kohdin ei tiedetä kaikkia vaikuttimia, miten, keiden toimesta ja minkä ulkovallan ujutuksella tuettiin kansannousua Libyassa. Joka tapauksessa Libyassa vaikutti jo al-Qaida, ja se tuotti USA' lle myös YK' n turvaneuvoston luvalla sekaantumisoikeudet Libyassa käynnissä olevan mellakointiin (Venäjä ei jostain syystä YK-turvaneuvostossa vastustanut USAF-pommituksia Libyaan).
Gaddafi oli jo voittamassa laittomasti kapinoivat asejoukkiot, mutta USAF ryhtyi määrätietoisesti vieläkin voimallisempiin Libyan laillisen hallinnon systeemien pommituksiin ja eräässä kohdin kapinalliset pääsivät Gaddafin jäljille (US' n avustuksella?) ja likvidoivat kovaotteisen päämiehensä.
Näin Libya kaaostui ja vaipui sekasortoon
Nyt Gaddafin armeijasta entinen upseeri - sotamarsalkaksi itsensä nimittänyt Khalifa Haftar haluaa palauttaa Libyaan järjestyksen ja kaupallisuudelle riittävän turvallisuuden ja näin hän käy sotaa YK'n tunnustamaa heiveröistä hallintoa. Emme tiedä miten laajasti YK on tunnustanut GNA-hallituksen.
Juurisyiden tuntemus tässä Libyan sekasorrossa on ensiarvoisen tärkeää, samoin aiemman US-ulkoministeri Hillary Clintonin osuus Libyan tapahtumien osalta hänen ulkoministerikaudeltaan. Tätä öljykaupan dollarittomuuspyrkyäkään ei ole tutkittu laajasti ja puolueettomasti. Eikä sitä miten US mahdollisesti vehkeili Libyan al-Qaidan kanssa. Väitteitä suuntaan ja toiseen on esitetty sakeasti >
HS:
Vieraat vallat ovat vastakkain Libyan sisällissodassa, ja se voi johtaa laajaan konfliktiin: ”Ei tarvita kuin yksi harha-askel ja kaikki räjähtää”
2 -Libyan kaaostuminen vuodem 2011 lopulta aiheutti pakolaisaallot EU' hun ja erityisesti Italiaan
Herää kysymys myös Afrikan pakolaisaaltojen Libyan rannoilta lähtö EU' hun - se kuvastaa sitä kaaosta, jonka tapettu Gaddafi jo eläessään ennusti, mikäli maassa ei ole vankkaa johtoa.
Asiaihmeellisyys oli vuonna 2011 Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin lausahdukset siitä, että ilmavoimiemme Hornettien olisi pitänyt osallistua Naton rinnalla Libyan invaasioihin.
Stubb katui myöhemmin, ettei ollut virassaan Libyan tahdossaan riittävän määrätietoinen - Hornettimme eivät osallistuneet Libyan operaatioihin, vaikka Iso-Britannian RAF osallistuikin, joskin myöhemmin Englannin pääministeri David Cameron katui taistelupommituksiin osallistumista.
Entä nyt, kun Haftari koettaa mitä ilmeisimmin gaddafilaisin menetelmin tuottaa Libyaan järjestystä ja turvaa ja ehkä palauttaa maa jälleen siihen asemaan Afrikassa, mitä se oli Gaddafin valta-aikana.
Ja sitten Turkki, I Maailmansodassa hävinneen osmaanien valtakunnan perillisenä, joka haluaa jalansijaa menetetyn Osmaanivaltakunnan hegemonian uudelleen käynnistämisellä.
Miten ajattelemme täältä pohjolasta tuon valta-asetelman, jossa Syyriaan jo hyökännyt Turkki operoi asevoimiaan Libyaan, jossa ovat jo venäläiset vakinaisen armeijan ulkopuoliset voimat auttamassa Haftarin järjestyksen palauttamista.
Juurisyyt ovat tässäkin ratkaisevia, kuten Syyriassa jo ennen vuotta 2013, jolloin US CIA aloitti Syyrian laittomien kapinallisten aseistamisen ja USAF Syyrian YK-luvattomat pommitukset vuonna 2014.
Niin Irak, Libya kuin Syyria nivoutuvat yhteen - juuri USA' n osallistumisina noihin raskaisiin (sisällis)sotiin.
Miksi USA sekaantuu niin voimallisesti muslimivaltioiden omiin paljolti sisäisiin asioihin?e
Gaddafi suunnitteli eräiden tietojen pohjalta öljykaupalle uutta maksuvaluuttaa - US-dollarin sijasta. Tämä suunitelma ei sopinut Yhdysvalloille, joka haluaa "kontrolloida" maailmallista öljykauppaa omalla valuutalla - US-dollarilla.
Tunisiasta syntyi Arabikevät, joka levisi myös Libyaan
Tässä kohdin ei tiedetä kaikkia vaikuttimia, miten, keiden toimesta ja minkä ulkovallan ujutuksella tuettiin kansannousua Libyassa. Joka tapauksessa Libyassa vaikutti jo al-Qaida, ja se tuotti USA' lle myös YK' n turvaneuvoston luvalla sekaantumisoikeudet Libyassa käynnissä olevan mellakointiin (Venäjä ei jostain syystä YK-turvaneuvostossa vastustanut USAF-pommituksia Libyaan).
Gaddafi oli jo voittamassa laittomasti kapinoivat asejoukkiot, mutta USAF ryhtyi määrätietoisesti vieläkin voimallisempiin Libyan laillisen hallinnon systeemien pommituksiin ja eräässä kohdin kapinalliset pääsivät Gaddafin jäljille (US' n avustuksella?) ja likvidoivat kovaotteisen päämiehensä.
Näin Libya kaaostui ja vaipui sekasortoon
Nyt Gaddafin armeijasta entinen upseeri - sotamarsalkaksi itsensä nimittänyt Khalifa Haftar haluaa palauttaa Libyaan järjestyksen ja kaupallisuudelle riittävän turvallisuuden ja näin hän käy sotaa YK'n tunnustamaa heiveröistä hallintoa. Emme tiedä miten laajasti YK on tunnustanut GNA-hallituksen.
Juurisyiden tuntemus tässä Libyan sekasorrossa on ensiarvoisen tärkeää, samoin aiemman US-ulkoministeri Hillary Clintonin osuus Libyan tapahtumien osalta hänen ulkoministerikaudeltaan. Tätä öljykaupan dollarittomuuspyrkyäkään ei ole tutkittu laajasti ja puolueettomasti. Eikä sitä miten US mahdollisesti vehkeili Libyan al-Qaidan kanssa. Väitteitä suuntaan ja toiseen on esitetty sakeasti >
Vieraat vallat ovat vastakkain Libyan sisällissodassa, ja se voi johtaa laajaan konfliktiin: ”Ei tarvita kuin yksi harha-askel ja kaikki räjähtää”
Herää kysymys myös Afrikan pakolaisaaltojen Libyan rannoilta lähtö EU' hun - se kuvastaa sitä kaaosta, jonka tapettu Gaddafi jo eläessään ennusti, mikäli maassa ei ole vankkaa johtoa.
Asiaihmeellisyys oli vuonna 2011 Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin lausahdukset siitä, että ilmavoimiemme Hornettien olisi pitänyt osallistua Naton rinnalla Libyan invaasioihin.
Stubb katui myöhemmin, ettei ollut virassaan Libyan tahdossaan riittävän määrätietoinen - Hornettimme eivät osallistuneet Libyan operaatioihin, vaikka Iso-Britannian RAF osallistuikin, joskin myöhemmin Englannin pääministeri David Cameron katui taistelupommituksiin osallistumista.
Entä nyt, kun Haftari koettaa mitä ilmeisimmin gaddafilaisin menetelmin tuottaa Libyaan järjestystä ja turvaa ja ehkä palauttaa maa jälleen siihen asemaan Afrikassa, mitä se oli Gaddafin valta-aikana.
Ja sitten Turkki, I Maailmansodassa hävinneen osmaanien valtakunnan perillisenä, joka haluaa jalansijaa menetetyn Osmaanivaltakunnan hegemonian uudelleen käynnistämisellä.
Miten ajattelemme täältä pohjolasta tuon valta-asetelman, jossa Syyriaan jo hyökännyt Turkki operoi asevoimiaan Libyaan, jossa ovat jo venäläiset vakinaisen armeijan ulkopuoliset voimat auttamassa Haftarin järjestyksen palauttamista.
Juurisyyt ovat tässäkin ratkaisevia, kuten Syyriassa jo ennen vuotta 2013, jolloin US CIA aloitti Syyrian laittomien kapinallisten aseistamisen ja USAF Syyrian YK-luvattomat pommitukset vuonna 2014.
Niin Irak, Libya kuin Syyria nivoutuvat yhteen - juuri USA' n osallistumisina noihin raskaisiin (sisällis)sotiin.
Miksi USA sekaantuu niin voimallisesti muslimivaltioiden omiin paljolti sisäisiin asioihin? e