TM: "Tähtien sisällä voi olla outoa ”elämää”, joka koostuu ”kosmisista säikeistä”, fyysikot esittävät tajuntaa tavallista enemmän venyttävässä tutkimuksessa" -lisätty 09122023
****
__ __ __ __ __ _
Tavoittelemme
kaikin keinoin itsellemme lisää ikää, siis lisää vuosia
sellaisen nimissä,
.. jonka saimme kastetilaisuudessa. Elämä on
meille kuolevaisille mitattu hetki, jolla on alku ja loppu.
Iloitsemme syntymästä ja suremme kuolemasta. Tuohon väliin jää
rajallinen elämämme, joka on sitten kullakin se video, jonka
ohjaukseen saimme vaikutteet perintönä, oppina ja niiden sopeumana
+ ripauksen uteliaisuutta.
Ylläoleva
on kaikille tuttua, paitsi siltä osin, ettei kukaan ole kertonut
mitä oli ennen ja mitä jälkeen. Meidän rajallinen kyky
havaita aikaa ja liikettä – joilla on kaavallinen muuntosuhde 1],
ei anna tilaa ymmärtää yli ”rajojen”, jotka ovat vain
mielissämme totunnaisina ja hyväksyttyinä totuuksina.
…
Jatkumon
osa-aikainen pala
Olemme
osa sellaista jatkumoa, jolla ei ole meidän mittakaavassa alkua
eikä loppua. Jokainen meistä on superlottovoittaja
perimäketjussa, joka hipoo kuolemattomuutta. Evoluutio ei välitä
meidän rajallisesta videofilmistä jolla on alku ja loppu. Evoluutio
välittää vain jatkumosta, jolla on hitaiden muuttujien sopeutuma
kokonaisvaltaisuudessa, jota kutsumme biosfääriksi. Tämä
biosfääri on toistaiseksi ”kuolematon”.
Biosfääri
2] on saanut alkunsa kaukaa
aikakausilta, jolloin ei ollut kuin pienen pieni ”virhe”
täydellisessä harmoniassa 3],
jota voidaan määrittää pienen pieneksi hetkeksi jälkeen, kun
kaikki räjähti 4]. Räjähdys
oli täydellinen – ja se oli jatkumo jostain sellaisesta, jota
Albert Einstein eikä Kari Engvist´kään 5]
hahmottaneet mitään ”kaiken kaavaa” – nyt on tähän mennessä
syntynyt vain kaava E=mc2 6] –
eikä lopultakaan muuta –
…
ellei
Stephen Hawkins
7]
uudella kommunikaattorilla tuo esille jotain sellaista – mikä
meillä tuntemattomana asuu jokaisen sisuksissa.
Hiilielämän
orgaaninen biosfääri on muuntumo,
jossa
vallitsee jokin sellainen lainsäädäntö, jota kiihkeästi etsimme.
Niin kiihkeästi, ettemme huomaa sen olevan itsessämme. Me jokainen,
nyt elävä olio ja eliö kannamme sitä sisällämme elämän ja
kuoleman rajana. ”Vanhimmat” partikkelimme osasina/ hiukkasina
tai vaikkapa energeettisinä säikeinä x] ovat suurien tähtien
sisuksista – uskomattoman suuren supernovaräjähdyksen 8]
kaikuina – ja vieläpä muuntumattomina.
…
Olemme
siis täydellisesti muuntumaton,
mutta
yhä ”täydellisemmäksi” muuttuvia muuntumoita ajassa ja
liikkeessä, jossa kuolemattomuus on seurannut hedelmöittymisestä
materia- ja energialuovutukseen – lainasta, joka on kestänyt
osapuilleen 25-80 vuotta – lisääntyen keskiarvona koko ajan,
koska tavoittelemme lisävuosia kohti ”ikuista elämää” -
huomaamatta, että jokainen, joka syntyy on jo itsessään
kuolemattomuuden jatke, loppuakseen tai jatkaakseen.
Hyvin
kauan sitten tapahtuneesta poikkeamasta rakentui vetovoima –
… ilman
sitä ei olisi mitään, koska mitään ei olisi muodostunut
täydellisestä harmoniasta 3].
Vetovoima eli gravitaatio 9]
rakensi sen kaiken, mikä on nyt meissä ja ympärillämme – niin
lähellä kuin kaukana. Liike ja aika tekivät meille tepposen –
kaikki se mikä oli alussa – on juuri tässä ja nyt. Kaikki se
informaatio kaiken alusta on vastaanottimissamme, kunhan vain osaamme
katsoa, aistia ja kokea.
Emme
osaa katsoa emmekä kokea,
koska
rajallinen käsityskyky patoaa mielen vapauden. Vapaus kokea on
mahdollisuus viitoitettuun tiehen kaiken teoriaan, siitä
ymmärryksestä, jota kannamme sisällämme – sisällä
perintömaailmassa ja aivoissa vastaanotettuna, kunhan löydämme
riittävän tehokkaan kaukoputken, ja pienuuden syvyyksiin ulottuvan
sensorin, joka heijastaa meille takaisin sen, mikä meidän sisällä
on jo valmiina.
Tavoittelemme
kohden kuolemattomuutta,
vaikka
olemme osasena siinä koko ajan. Jokainen on syntymässään
todistajana katkeamattomasta jatkumosta – ja täsmälleen yhtä
pitkästä jatkumosta, oli havaitsija sitten vuoden – tai 110
vuoden ikäinen. Nimittäin paluumatka kaikkeuden alkuun on aina yhtä
pitkä – täsmälleen. Tästä syntyy meille ylivoimainen
ymmärrysloukku – aika onkin tasan samassa syklissä oli havaitsija
minkä ikäinen tahansa.
__ __ __ __
Elämän
lopullinen kysymys
Lopulta
herääkin kysymys mitä evoluutio hallitsee ja harkitsee
sopeumajärjestelyistään – niin, se ei ole kiinnostunut sinun
eikä minun elinkaaresta (olettaen vain, että olemme saaneet
perintönä ja kasvatuksena kaiken sen, että jaksamme edelleen
lisääntyä ja kasvattaa...), mutta siitä se on kiinnostunut kuinka
jatkat sukua – sillä siinä piilee jo olemassa oleva
kuolemattomuus – kaikilla elävillä yhtä pitkänä ja kaikilla jo
eläneillä tasan samasta alkaneena 10].
…
10]
filosofien maailmassa kohtaa
ensimmäisen kerran kohtaanto kosmologeihin – sillä he pohtivat
yhdessä evoluution käyttöjärjestelmän tulevan alkuräjähdyksen
jälkeensä jättäneestä taustasäteilystä – jossa piilee
tiedonsiirron jatkuva virta.
...
Outoa
ja hienoa,
sillä
evoluution täydellisyys perustuu tähän ajan ja liikkeen harmoniaan
– kaikki ovat samassa veneessä, samasta järvestä ja menossa
kohti samaa myrskyä, kun lopulta koittaa paluun aika sinne mistä
aikojen alussa ”synnyimme” - aloitimme kierroksemme ...
Herra
Higgs!
Higgsin
bosoni 11] kertoo uusimman
tiedon mukaan kaikkeuden palaavan lähtöruutuun – siihen
alkuliemimyrskyyn, josta lähdimme. Suureksi, meille täydelliseksi
mysteeriksi jää aika ja liike, jota ei sittenkään ollut. Hetki
alusta loppuun olikin nolla – puhdas nolla, tämän tiedon totuus
asuu siellä, jossa ei ole mitään – repeävässä
aika-avaruudessa 12],
-atomeissa liikeratojen ulkopuolella ja galaksien väleillä.
…
12]
Repeävä avaruus tarkoittaa
ulkoisen vetovoiman kiihkeyttä työntää tyhjyyttä laajemmalla –
synnyttäen samalla koko ajan lisää pimeää energiaa – myöhempää
tyhjyyden poistoa varten. Pimeän energian paine kasvaa kuminauhana –
kunnes repeämän on pakko kiihtyvästi palata lähtöruutuun.
Nyt
me odotamme atomistiikan loppuun saatetun repeämän kuroutumista
omaan lähtöruutuun, jolloin elektronit syöksyvät
säteily-ytimiinsä – jatkaen siitä loputtomiin syvyyksiin –
sinne syvyyksiin, josta alkumme koitti – siis kuvainnolliseen
”neulan reikään” [m]
- ponnahtaakseen uuteen alkuun sieltä jostain. Emme vain tiedä
kuinka paljon näitä alkuja on ollut ja tulee olemaan – ehkä
äärettömästi tai sitten vain sen verran ja sen ajan minkä
mielikuvituksena lapsillemme kerromme.
…
..
VIITTEET
TEKSTISTÄ
3]
Täydellisellä
harmonialla tarkoitetaan:
a)
ennen
BigBang´ia olevaa äärimmäisen lyhyttä ”neulanreiästä”
tuloa absoluuttisen järjestyksen ominaisuudessa, jossa oli vain
matemaattinen meille tuntematon täydellisyyden kaava …
b)
välittömästi
alkuräjähdyksen jälkeistä laajenemisdynamiikkaa, joka kiihtyvästi
ja täydellisesti etääntyy kustakin aineettomasta hiukkasesta,
jolloin ei päässyt mitään vetovoimapartikkeleita syntymään –
ei siis ollut gravitaatiota, oli vain täydelllinen etääntyminen
ilman aikaa, matkaa ja suhdettä minkään välillä (tapahtumia ja
asioita, joita ei voitaisi edes mitata, koska ei olisi mitään
verrantoa), kunnes tapahtui jotain ratkaisevaa, myös meidän
myöhempää elämäämme ajatellen.
…
”Gravitaatiosta
evoluution ohjaamana häivähdys kuolemattomuutta”
Avaruus tai mahtipontisemmin universumi tihentyy ja harventuu - ei ole mitään muuta kuin nuo vajaat 100 luontaista alkuainetta - atomeina, jotka itsessään ovat lähes täydellistä tilavuudellista tyhjyyttä. Avaruus on siin vain tihentymiä (esimerkkinä Maapallo) ja harventumia (esimerkkinä tuo HS-jutussa mainittu helipaussin jälkeinen avaruus).
Silti tuo Voyager II on edelleen Linnuradan sisällä ja varsinainen harventuminen alkaa vasta, kun Voyager jättää Linnunradan, siis galaksimme taakseen, jolloin lähinnä universumin yleisintä alkuainetta - vetyä esiintyy enää vain muutama atomi per mittakuutio ...
Voyager on mitä moninaisimpien vetovoimatekijöiden vallassa - erkaantumatta niistä koskaan, "siis ei koskaan" - edes miljardin vuoden kuluttua. Koko universum on vetovoimatekijöiden ristisiitoksissa, sillä vetovoimat ulottuvat loputtomiin "pallollisen" universumin sisällä.
Voyagerit ovat silloinkin jäljellä, kun Maapallo höyrystyy, kun Aurinkomme räjähtää. Voimme olettaa valistuneesti, ettei Voyager törmää mihinkään, koska avaruus on lähes tyhjä - se todennäköisyys, että se törmäisi eli joutuisi jonkin voimakkaan vetovoiman piirin - on lähes olematon.
Mutta! Voyagerien matkat päättyvät sillä kohdin, kun koko universumi kuroutuu takaisin "madonreikaansä", missä se BigBangina alkoikin noin 13 miljardia vuotta sitten.
Niinpä Voyagerien atomit ja niiden pienimmätkin osaset syöksyvät alun mittaamattomaan Mustaan aukkoon, kuten myös ne atomien perusosaset, joista me joskus muodostuimme. Näin voimme sanoa, että se henki, joka asui noissa stringien - säikeiden maailmassa astuu uuteen syntyvään universumiin, kun jossain se uusi BigBang poksahtaa! [fik.]