Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? Ystävät - Tutkikaa itseänne, niin löytävälle avataan ...
keskiviikkona, marraskuuta 06, 2019
Voyager II matkaa yhä syvemmälle universumin harventumiiin
Nyt ihmisen tekemä mittalaite on matkannut pidemmälle kuin koskaan. Tuota laitteistoa ei saada takaisin, eikä sitä voida saavuttaa millään fyysisella laitteella - vain radiopurske voi sen saavuttaa. Onkin kiintoisaa, miksi sen ydinparisto on jaksanut toimia näin kauan, kun saamme vieläkin dataa miten avaruus harventuu!
Avaruus tai mahtipontisemmin universumi tihentyy ja harventuu - ei ole mitään muuta kuin nuo vajaat 100 luontaista alkuainetta - atomeina, jotka itsessään ovat lähes täydellistä tilavuudellista tyhjyyttä. Avaruus on siin vain tihentymiä (esimerkkinä Maapallo) ja harventumia (esimerkkinä tuo HS-jutussa mainittu helipaussin jälkeinen avaruus).
Silti tuo Voyager II on edelleen Linnuradan sisällä ja varsinainen harventuminen alkaa vasta, kun Voyager jättää Linnunradan, siis galaksimme taakseen, jolloin lähinnä universumin yleisintä alkuainetta - vetyä esiintyy enää vain muutama atomi per mittakuutio ...
Voyager on mitä moninaisimpien vetovoimatekijöiden vallassa - erkaantumatta niistä koskaan, "siis ei koskaan" - edes miljardin vuoden kuluttua. Koko universum on vetovoimatekijöiden ristisiitoksissa, sillä vetovoimat ulottuvat loputtomiin "pallollisen" universumin sisällä.
Voyagerit ovat silloinkin jäljellä, kun Maapallo höyrystyy, kun Aurinkomme räjähtää. Voimme olettaa valistuneesti, ettei Voyager törmää mihinkään, koska avaruus on lähes tyhjä - se todennäköisyys, että se törmäisi eli joutuisi jonkin voimakkaan vetovoiman piirin - on lähes olematon.
Mutta! Voyagerien matkat päättyvät sillä kohdin, kun koko universumi kuroutuu takaisin "madonreikaansä", missä se BigBangina alkoikin noin 13 miljardia vuotta sitten.
Niinpä Voyagerien atomit ja niiden pienimmätkin osaset syöksyvät alun mittaamattomaan Mustaan aukkoon, kuten myös ne atomien perusosaset, joista me joskus muodostuimme. Näin voimme sanoa, että se henki, joka asui noissa stringien - säikeiden maailmassa astuu uuteen syntyvään universumiin, kun jossain se uusi BigBang poksahtaa! [fik.]
Avaruus tai mahtipontisemmin universumi tihentyy ja harventuu - ei ole mitään muuta kuin nuo vajaat 100 luontaista alkuainetta - atomeina, jotka itsessään ovat lähes täydellistä tilavuudellista tyhjyyttä. Avaruus on siin vain tihentymiä (esimerkkinä Maapallo) ja harventumia (esimerkkinä tuo HS-jutussa mainittu helipaussin jälkeinen avaruus).
Silti tuo Voyager II on edelleen Linnuradan sisällä ja varsinainen harventuminen alkaa vasta, kun Voyager jättää Linnunradan, siis galaksimme taakseen, jolloin lähinnä universumin yleisintä alkuainetta - vetyä esiintyy enää vain muutama atomi per mittakuutio ...
Voyager on mitä moninaisimpien vetovoimatekijöiden vallassa - erkaantumatta niistä koskaan, "siis ei koskaan" - edes miljardin vuoden kuluttua. Koko universum on vetovoimatekijöiden ristisiitoksissa, sillä vetovoimat ulottuvat loputtomiin "pallollisen" universumin sisällä.
Voyagerit ovat silloinkin jäljellä, kun Maapallo höyrystyy, kun Aurinkomme räjähtää. Voimme olettaa valistuneesti, ettei Voyager törmää mihinkään, koska avaruus on lähes tyhjä - se todennäköisyys, että se törmäisi eli joutuisi jonkin voimakkaan vetovoiman piirin - on lähes olematon.
Mutta! Voyagerien matkat päättyvät sillä kohdin, kun koko universumi kuroutuu takaisin "madonreikaansä", missä se BigBangina alkoikin noin 13 miljardia vuotta sitten.
Niinpä Voyagerien atomit ja niiden pienimmätkin osaset syöksyvät alun mittaamattomaan Mustaan aukkoon, kuten myös ne atomien perusosaset, joista me joskus muodostuimme. Näin voimme sanoa, että se henki, joka asui noissa stringien - säikeiden maailmassa astuu uuteen syntyvään universumiin, kun jossain se uusi BigBang poksahtaa! [fik.]