Näytetään tekstit, joissa on tunniste biologia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste biologia. Näytä kaikki tekstit
torstaina, lokakuuta 10, 2019
lauantaina, marraskuuta 02, 2013
On vain hiilielämä - meille biomassaisille
Kasvu,
tuo kaikkien liikemiesten ja pääomakeräilijöiden huulilla
karehtiva sana – rikkoo tietämättämme ainoita todellisia eloomme
liittyviä syy-seuraussuhteita eli biosfäärin biomassasuhteita.
Mitä tarkoitetaan biomassasuhteilla?
Miljardeja
vuosia sitten maapallo oli kuuma pätsi, jossa molekyylit hakivat
jonkin kaavan mukaista otollisuusryhmitystä. Nykyinen hiilielämämme
sai muotonsa atomeista, jotka synnytettiin supernovien räjähdyksissä
kun aurinkoa suuremmat tähdet räjähtelivät. Hiilielämä
kokonaisuudessaan on biomassariippuvaista.
Biomassa
on ainoa elämää luova tekijä maapallollamme
(Emme
tarkoituksella nyt syvenny syvänmeren savuttajiin, joissa syntyy
myöskin elämää – hieman eri tavoin kuin omamme on syntynyt –
ollen kuitenkin syyseuraussuhteissa maapallomme syntyyn yhteyksissä
– radikaali heitto tähän on esittää vetovoiman olevan
todellinen lisääntyvän elämän tekijä ...)
Arvellaan
ensimmäisten (solu)jakaantumisten syntyneen syanobakteereista –
näin ollen ne/ he olisivat hyvin kaukaisia ”esi-isiämme”.
Jokatapauksessa kukin meistä, jotka lukevat tätäkin – ovat
lähtöisin katkeamattomana geenisiirtovirtana noista alkueliöistä
– tai sitten ”avaruushaikara toi meidät vierailta
planeetoilta”.
[youtube
_Taivaalta katsova
silmä ~
http://youtu.be/B185_JP5lq8
– Alan Parsons Project – Eye in the Sky … ]
Tänään
kasvu on luonnossa, siis biosfäärissä –
elokerroksessa
kontrolloitua, ja olisi erityisen kontrolloitua, ellei meidän
liike-elämä ja näyttö- kuin vertailutaloutemme
kiihdyttäisi kasvua tarpeillemme, joilla osoitamme kykyisyyttämme
(=markkinointia). Me yksinkertaisesti syömme muun biosfäärin
”riisikupilta”, samoin kuin läntisen markkinatalouskehityksen
siemenetkin on paljolti ammenettu nykyisistä kehitysmaaresursseista.
Meille
huudetaan kasvua, jopa kasvulle kasvua
Kasvusta
on syntynyt muotihokema, jonka syvällistä syysuhdeanalyysia
tavallamme toteutettuna resurssituhlauksena ei olla suoritettu.
Olemme kasvunhokeman lumoissa, ja koemme, että meidän maallisen
ostovoimamme tulee kasvaa – loputtomiinko? Entä he 2000 miljoonaa
ihmistä, jotka eivät näe aika-ajoin unta edes jätteistämme –
pitäisikö heillekin taata ostovoiman kasvu?
Luopumisen
ja käyttökelpoisemman sanan kuin kasvu, eli toimeliaisuuden
filosofiaa ei olla läntisessä markkinataloudessa edes oivallettu
tutkia – niin materiaalien, energian kuin käyttötottumuksienkaan
osalta.
Oletamme
biosfäärimme kykevän elättämään koko ajan paisuvaa
ihmispopulaatiobiomassaa – mainittakoon tässä vaiheessa,
että muurahaiskolonnioiden kokonaisbiomassa on suunnilleen samaa
kokoluokkaa kuin meidän ihmiskunnan.
Mikä
meitä huudattaa kasvuhokemaan?
Mikä
saa meidät olettamaan oikeudestamme kuluttaa yhä enemmän. Pitääkö
reaalipalkkaakin saada koko ajan lisää – mistä muuten tuo
reaalipalkan korottuminen on pois – kuka tai mikä sen kustantaa?
Tätäkään ei ole biotalouden, elättäjämme näkökulmasta,
tutkittu.
Pitäisikö
perustaa Suomeen maailman ensimmäinen biomassasuhteiden
tutkimusprofessuuri – yhdessä kiinalaisten kanssa. Kiinassa on
orastavaa kiinnostusta mitä biomassasuhteet tarkoittavat
hiilielämällemme.
Koko
biosfäärimme on tätä hiilielämää –
sitä
koulussakin opittua orgaanista kemiaa, jossa alkuaine hiili – C,
asemoituu syysuhteellisesti meille todellisuudessa käsittämättömällä
tavalla yhdisteiksi, joilla säätyy koko biosfäärin kierto –
elämän kierto, joka on jatkunut täysin katkeamattomana (meidän
jokaisenkin osalta) aina 'alun hamasta tapista saakka'.
Mielikuvitusta
tai sitten ei
Hiukan
mielikuvitusta käyttäen voimme uskaltaa esittää uskontojenkin
hyväksymän ”ikuisen elämän”, sillä biosfääri voi olla yksi
ja sama eliö – niin kutsuttu supereliö, joka varmentaakseen
jatkuvuuttaan, loi tuhannet lajit, joidenkin jo kuollessa, mutta aina
joidenkin jatkaessa.
Täyttä
katkosta ei ole voinut supereliössä tapahtua, koska ”näin
lyhyessä ajassa” ei täysin uutta olisi syntynyt ”tyhjästä”.
Olemme siis ihmisinä hyvin pieni, häviävän pieni osa biosfäärin
kokonaismassaa, joka muodostaa tämän ”supereliön” - mutta nyt
mielikuvitus sikseen, ja siirrytään tosiasioihin …
Kasvua
on luonnossa koko ajan, hallittua kasvua
Kasvun
kiihtyessä suhteettomasti on aina vastapainoksi luopuminen/ häviö
– häviäminen. Hyvä sopulivuosi suosii pöllöjen lisääntymistä,
kunnes huono sopulivuosi romahduttaa pöllökannan jonkin kaavan
mukaiseen biomassasuhteeseen.
Biosfääri
itsessään ei kasva juuri lainkaan – uutta biomassaa ei synny
nopeasti, vaan entisten biomassa on nykyisten ja tulevien
kasvualustaa. Kasvu on siis hyvin organisoitua ja suhteellista. Jokin
meille tuntematon kaava – jotkut haluavat tuota ”ohjelmistoa” -
universaalia käyttöjärjestelmää kutsua jumalaksi.
Ihmisen
sanotaan olevan luomakunnan kruunu
Näinköhän
mikään jumala voisi asettaa yhtä etusijalle näytelmässä, jopa
pelissä – jossa elämän muodostaa kokonaisuus, jossa tullaan myös
syödyksi ja tullaan voitetuksi – jopa tuomituksi katoamaan,
toisten eduksi ja hyödyksi. Miksi yksi laji olisi toistaan
etuoikeutetumpi, varsinkin kun tuon etuoikeutuksen asetti itse
ihminen – kysymättä muulta biosfääriltä siihen ”mielipidettä”,
vai syntyykö tämä kysymätön mielipide muun biosfäärin
vastaiskuksi meitä ihmisiä kohtaan?
...
Milloin
me hoksaamme,
ettei
loputonta kasvua ole, ja tavallamme ryöstetty kasvupontentiaali
muilta rikkoo biomassasuhteet, joiden rikki menneiden kaavojen vuoksi
itse ihmispopulaatiokin altistuu luhistumiselle. Voisimme arvata,
että kestävämmät hiilielämän lajit – torakat, rotat ja koko
hyönteisyhteisö jatkaa senkin jälkeen kun meistä ei ole
hiilielämäosasena enää jälkeäkään – tai olemme muuttuneet
joksikin muuksi, kuten dinosaurukset nykyiseksi lintukannaksi.
Mikä
kaava,
mikä
ohjelmisto määrää tätä hiilielämälle välttämätöntä
biomassasuhdepeliä – mikä tämä Elämänpeli oikeastaan
on ja mihin se päättyy? Kuinka filosofoimme itsellemme ymmärryksen
toimeliaisuuden valtakaudesta, jossa vihdoin tajuamme, että
tavoittelemamme kasvu, edes ”kestävään kasvuun” verhottunakaan
ei vain yksinkertaisesti onnistu rikkomatta sellaisia syysuhteita,
joista meidänkin elämä ammentuu?
...
Kirjoitus
julkaistaan ilman viitteitä ja linkkejä – ne ideoidaan vasta
myöhemmin.
...
Ilkka
Luoma
doc.:
hiilielama_kasvuhokema_04112013.doc – OpenOffice.org Writer
702 | 6267
keskiviikkona, huhtikuuta 17, 2013
H7N9 - odotammeko pandemiaa ...?
Kartta: ~ http://www.fao.org/ag/againfo/programmes/en/empres/h7n9/wave_6/Situation_update_2017_11_24.html -
*
Pandemia pelottaa – sillä menyt historia osaa aikakirjoista todistaa mustansurman ja monen muun tapahtuma-ajalleen selittämättömän joukkosurman (vain Jumala tiesi – ja kirkkohan hyödynsi nämä Haadeksen tulet). Virukset, prionit 1] ja bakteerit ovat ”elollisen luonnon” ylivoimaisesti suurin esiintymisjoukko 2] – ja nekin kehittyvät evoluution 3] myötä ---
Nyt
Kiinasta jäytää uusi virusuhka – H7N9 4]
leviää maailman väkirikkaimmassa valtiossa, jossa siipikarjan,
siis kanojen ja broilerien osuus on jättiläismäinen, ulottuen
pienimpienkin kylien ”elävien ravintolähteiden markkinoille”.
SARS
5]
oli epidemia, jonka pelättiin laajenevan pandemiaksi – mutta
tuolloin Kiina suoritti hitaasti käynnistyneen mobilisaation, joka
kiihtyi nopeasti ja selätti totaalisesti SARS´in, tai sitten … ?
[lainaus_
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/05/kiinan-talous-kohtaa-meidn-aikaisemmat.html
_:sta/ ote]
” … Kiina
tarvitsee yksiselitteisesti nykyisen kaltaisen hallintajärjestelmän,
jotta nämä jättiläismäiset ongelmat, ja ratkaisut niihin,
pysyvät reaalimaailman tasolla. Kiinassa ei äänestetä turhaan,
siellä toimitaan. Sars epidemian aikana aluksi kaikki tapahtui
hitaasti, mutta kun suorakäskytysmentaliteetti ulottui
kaukaisimpiinkin kyliin, systeemi toimi ja kiinalaiset mittasivat
toinen toisiltansa kuumeen ja SARS talttui
…
”
…
Kätevä
ja kilpailuhenkinen ihminen loi itselleen mikrobiaseet, odottamaan …
Maailman
suuret sotilasmahdit (USA ja Venäjä/ ent.Neuvostoliitto) pitävät
varastoissaan kaiken varalta vieläkin vaarallisempia biologisen ja
kemiallisen aseiden valikoimaa – bakteerien valta, leviämiskyky ja
tappoteho ovat hullaannnuttaneet suurvaltojen sotilaspäälliköt.
Arsenaalissa pitää olla kaiken varalta se ”tuomiopäivän
ase”,
jolla tuhoaja tuhotaan – kostonkierteen loppuhuipennukseksi. Entä
jos noissa biologisten aseiden varastoissa tapahtuu ”vuoto”?
Emme
tunne viruksien ja niiden kaltaisten ”ohjaus- ja
käskytysmekanismeja”
Sen
vain tiedämme asiantuntijapiireistä, että olemme aina niitä
”jäljessä”
- lisäksi alan ammattilaiset tietävät, että lääkityksemme,
antibiootit ja muut rinnastettavat hoitomenetelmät vahvistavat
mikrobien vastuskykyä ja voimistavat niiden elinkelpoisuutta, joille
ei enää vastavoimaa löydy – viruksetkin
kilpajuoksevat ja evoluutiossaan kehittyvät
– tehtävänsä mukaisesti! ---
[lainaus_
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/virukset-kilpajuoksevat-kuten.html
_:sta/ ote]
” …
Viruksetkaan
eivät tule häviämään, ne ottavat osansa ja leviävät sekä
kehittyvät. Virus ei ole uhka ihmisyydelle, se on vain uhka
hallitsemattomalle kasvullemme. Ihmisen valtakauden päättyessä
virukset jatkavat, kuten muurahaisetkin. Kaikilla oli sijansa ja
aikansa. Pandemia voi olla varoitus ja opastus arvostukseen, jossa
tasapaino on hyväksytty luonnollisena yhtälönä elämän
keskipisteessä”
Häämöttääkö
pää vetävän kädelle?
Innoissamme
olemme lisänneet elinajanodotettamme 6]
viimeisten 100 vuoden aikana merkittävästi. Olemmeko pohtineet
lainkaan sitä, mitä merkitystä sillä on kokonaisbiosfäärin
toimintaan sekä biodiversiteettiin ja miten esimerkiksi joidenkin
mielestä mikrobien ”maailmanpoliisitehtävä”
muuttuu elinikämme kasvun myötä.
Onko
niin, että jokin tasapainoitusjärjestelmä ottaa ohjat käsiinsä
ja järjestää uuden ”mustan surman” 7],
joka eliminoi kolmanneksen ihmispopulaatiosta?
Hitaiden
muuttujien vastustamaton voima!
Silmitön
ja näköalaton kehitysvauhtimme on saattanut käynnistää ”hitaat
muuttujat”,
joille on jo jostain annettu käsky aloittaa ”raivaustehtävät”
- tuleeko ohjeet sisältä tai ulkoa, ei ole merkityksellistä – on
arveltu avaruuden taustasäteilyn synkronoituneen jatkuvaan
kantorataan eli neutriinovirtaan – kuljettaen universaalia
käyttöjärjestelmää, joka käynnistää aika-ajoin erilaisia
suuroperaatioita – muun muassa populaatioiden tasoittamistehtäviä
vastaamaan maapallollisten biomassojen keskinäissuhdetta?
...
VIITTEET
1]
Prionit
(valkuaisainerakenteet)
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Prioni
-
2]
Mikrobien
määrä ylittää solujemme määrän – mukanamme matkustaa
10EXP14
bakteeria, joita ilman emme elä – kumpiko elättää toistaan?
Onko niin, että olemme vain ”alusta” miltei äärimmäisen
monimutkaiselle bakteeriviljelmälle – olemme siis kasvualusta/
”petrimalja”,
emme muuta ja bakteerit ohjaavat meitä haluamallaan tavalla omaksi
edukseen – vai saavatko nuo ohjaussignaalinsa jostain sellaisesta,
mistä emme tiedä emmekä ymmärrä mitään?
3]
Evoluutiolla
ei ole tunteita
~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65140-evoluutiolla-ei-ole-tunteita
-
5]
SARS
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/SARS
-
6]
Elinajanodote
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elinajanodote
-
7]
Mustasurma
~
http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma
-
...
Ilkka
Luoma
…
BLOG17027_
IL
---14042013---
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Poltamme siis autoissamme muinoin kuollutta biosfääriä, bensiininä ja dieselinä - samoin syömme lautasiltamme kierrossa olevaa biologiaa - mullasta porkkanaksi ja porkkanasta "oman pakoputkemme" kautta maannokseksi, puhutaan siis p*skasta.
Jos tuo erinomainen maannoslannoite osataan jatkotuottaa/ -jalostaa sopivasti pelloille, joista muun muassa porkkanat "ilmestyvät" - olisi se kiertotaloutta sanan varsinaisessa merkityksessä.
Siis niin sinä kuin minä elämme mullasta. Olemme käsiämme myöten siinä, ja me itsekkin muunnumme siksi, jos meidät kuopataan luontaisesti lahoavassa puuarkussa maan poveen, kuten se suuri kirjakin sanoo: Maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinun tulee jälleen tuleman".
Maaperän hiili on ratkaiseva ainesosa. Se on kuulemma häviämässä, tai ainakin vähenemässä. Suomesta Pekan poika Ilkka Herlin ympäristö- ja maaperäaktiivina on innokas multaaja, ja sen kehittäjä sellaiseksi, että kiertotalous olisi ilmentymänä totta siten, ettei sen aineksia tuhlattaisi sellaisiin kiertoihin, jotka katoavat merien syvyyksiin.
Tosin miljoonien vuosien kierrossa, sillä ei ole suurtakaan merkitystä - lopultahan Maapallommekin haihtuu avaruuden tuuliin, kun Aurinko poksahtaa muutaman miljardin vuoden kuluttua.
Kun nyt käyskentelemme lähimatsissä huomaamme jotain nerokasta - puut pudottelevat lehtiään mitä erilaisimmin värein - näemme luontonäytelmän vailla vertaa. Evoluutio kehitteli sitä joitain satoja miljoonia vuosia - synnyttäen uusille sukupolville uutta kasvualaustaa - kun tyhjästä on tätä biologista kasvuakin mahdoton ottaa.
Virheemme on se, että viemme tuhkatkin pesästä ...
Loppuuko multa?
[2014] Toivo paremmasta, enemmästä ja hiukan helpommasta kiihdytti 1930 -luvulla USA:ssa talouden romahdukseen, jonka kuivana sivuhaarana oli keskilännen tasankojen ryöstöviljelyn pölymyrskyt. Oli niitetty vuodesta toiseen hyviä satoja – yritteliäisyys oli saanut palkan ja elämä näytti toiveikkaalta ja menestyvältä.
Paljolti tietämättömyyden ja orastavan ahneuden vuoksi maanviljelijät yhdessä oikukkaiden säiden ja heilahtelevien markkinoiden vauhdissa tuhosivat vuosikausiksi elämisen mahdollisuudet – äiti maa oli heittäytynyt hankalaksi ja nostatti satojen metrien korkuiset ja jopa satojen kilometrien levyiset hiekkamyrskyvallit taivaanrantaan … pellot muuttuivat pölyksi.
Amerikkalainen yritteliäisyys oli näyttänyt nurjan puolensa – liian paljon liian nopeassa tahdissa. Luonto iski takaisin, ja otti omansa – muutti pellot pölyksi ja ajoi maanviljelijät Kaliforniaan etsimään leipää. Ei ollut nykymuotoisia sosiaalijärjestelmiä, joista muut paremmin toimeentulevat olisivat kustantaneet välttämättömän hätää kärsiville; mutta tuli presidentti Franklin D. Rooseveltin New Deal.
USA oli painunut muutoinkin pölymyrskyjen aikoihin New Yorkin Wall Street pörssipaniikkiin ja -romahdukseen 3]. Pankit romahtivat, työt loppuivat – miljoonia työttömiä. Oli aika mobilisoida yritteliäs ja kovan paikan edessä suuriin suorituksiin yltävä kansakunta. Kansa kuunteli, jupisi, mutta totteli – Nykyään Rooseveltiä pidetään USA:n 1900 -luvun parhaana presidenttinä.
Miksi me nyt kirjoitamme tästä?
Ei oltu osattu ennakoida seurauksia, oli vain sokeasti haluttu enemmän. Piti saada lisää, enemmän maata, enemmän myytävää viljaa, jotta koneellistamista olisi voitu lisätä ja hankkia lisää maata, jotta jokaiselle perheen lapselle olisi saatu riittävä määrä maata omaa maatilaa varten. Lopulta pää tulee aina vetävän käteen – osin tietämättömyys luonnonkierroista, monitahoviljelystä ja esimerkiksi viljelymenetelmistä oli tehnyt tehtävänsä.