lauantaina, marraskuuta 02, 2013

On vain hiilielämä - meille biomassaisille

Kasvu, tuo kaikkien liikemiesten ja pääomakeräilijöiden huulilla karehtiva sana – rikkoo tietämättämme ainoita todellisia eloomme liittyviä syy-seuraussuhteita eli biosfäärin biomassasuhteita. Mitä tarkoitetaan biomassasuhteilla?

Miljardeja vuosia sitten maapallo oli kuuma pätsi, jossa molekyylit hakivat jonkin kaavan mukaista otollisuusryhmitystä. Nykyinen hiilielämämme sai muotonsa atomeista, jotka synnytettiin supernovien räjähdyksissä kun aurinkoa suuremmat tähdet räjähtelivät. Hiilielämä kokonaisuudessaan on biomassariippuvaista.


Biomassa on ainoa elämää luova tekijä maapallollamme
(Emme tarkoituksella nyt syvenny syvänmeren savuttajiin, joissa syntyy myöskin elämää – hieman eri tavoin kuin omamme on syntynyt – ollen kuitenkin syyseuraussuhteissa maapallomme syntyyn yhteyksissä – radikaali heitto tähän on esittää vetovoiman olevan todellinen lisääntyvän elämän tekijä ...)


Arvellaan ensimmäisten (solu)jakaantumisten syntyneen syanobakteereista – näin ollen ne/ he olisivat hyvin kaukaisia ”esi-isiämme”. Jokatapauksessa kukin meistä, jotka lukevat tätäkin – ovat lähtöisin katkeamattomana geenisiirtovirtana noista alkueliöistä – tai sitten ”avaruushaikara toi meidät vierailta planeetoilta”.

[youtube _Taivaalta katsova silmä ~ http://youtu.be/B185_JP5lq8 – Alan Parsons Project – Eye in the Sky … ]


Tänään kasvu on luonnossa, siis biosfäärissä –

elokerroksessa kontrolloitua, ja olisi erityisen kontrolloitua, ellei meidän liike-elämä ja näyttö- kuin vertailutaloutemme kiihdyttäisi kasvua tarpeillemme, joilla osoitamme kykyisyyttämme (=markkinointia). Me yksinkertaisesti syömme muun biosfäärin ”riisikupilta”, samoin kuin läntisen markkinatalouskehityksen siemenetkin on paljolti ammenettu nykyisistä kehitysmaaresursseista.


Meille huudetaan kasvua, jopa kasvulle kasvua

Kasvusta on syntynyt muotihokema, jonka syvällistä syysuhdeanalyysia tavallamme toteutettuna resurssituhlauksena ei olla suoritettu. Olemme kasvunhokeman lumoissa, ja koemme, että meidän maallisen ostovoimamme tulee kasvaa – loputtomiinko? Entä he 2000 miljoonaa ihmistä, jotka eivät näe aika-ajoin unta edes jätteistämme – pitäisikö heillekin taata ostovoiman kasvu?

Luopumisen ja käyttökelpoisemman sanan kuin kasvu, eli toimeliaisuuden filosofiaa ei olla läntisessä markkinataloudessa edes oivallettu tutkia – niin materiaalien, energian kuin käyttötottumuksienkaan osalta.

Oletamme biosfäärimme kykevän elättämään koko ajan paisuvaa ihmispopulaatiobiomassaa – mainittakoon tässä vaiheessa, että muurahaiskolonnioiden kokonaisbiomassa on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin meidän ihmiskunnan.


Mikä meitä huudattaa kasvuhokemaan?

Mikä saa meidät olettamaan oikeudestamme kuluttaa yhä enemmän. Pitääkö reaalipalkkaakin saada koko ajan lisää – mistä muuten tuo reaalipalkan korottuminen on pois – kuka tai mikä sen kustantaa? Tätäkään ei ole biotalouden, elättäjämme näkökulmasta, tutkittu.

Pitäisikö perustaa Suomeen maailman ensimmäinen biomassasuhteiden tutkimusprofessuuri – yhdessä kiinalaisten kanssa. Kiinassa on orastavaa kiinnostusta mitä biomassasuhteet tarkoittavat hiilielämällemme.


Koko biosfäärimme on tätä hiilielämää

sitä koulussakin opittua orgaanista kemiaa, jossa alkuaine hiili – C, asemoituu syysuhteellisesti meille todellisuudessa käsittämättömällä tavalla yhdisteiksi, joilla säätyy koko biosfäärin kierto – elämän kierto, joka on jatkunut täysin katkeamattomana (meidän jokaisenkin osalta) aina 'alun hamasta tapista saakka'.


Mielikuvitusta tai sitten ei

Hiukan mielikuvitusta käyttäen voimme uskaltaa esittää uskontojenkin hyväksymän ”ikuisen elämän”, sillä biosfääri voi olla yksi ja sama eliö – niin kutsuttu supereliö, joka varmentaakseen jatkuvuuttaan, loi tuhannet lajit, joidenkin jo kuollessa, mutta aina joidenkin jatkaessa.

Täyttä katkosta ei ole voinut supereliössä tapahtua, koska ”näin lyhyessä ajassa” ei täysin uutta olisi syntynyt ”tyhjästä”. Olemme siis ihmisinä hyvin pieni, häviävän pieni osa biosfäärin kokonaismassaa, joka muodostaa tämän ”supereliön” - mutta nyt mielikuvitus sikseen, ja siirrytään tosiasioihin …


Kasvua on luonnossa koko ajan, hallittua kasvua

Kasvun kiihtyessä suhteettomasti on aina vastapainoksi luopuminen/ häviö – häviäminen. Hyvä sopulivuosi suosii pöllöjen lisääntymistä, kunnes huono sopulivuosi romahduttaa pöllökannan jonkin kaavan mukaiseen biomassasuhteeseen.

Biosfääri itsessään ei kasva juuri lainkaan – uutta biomassaa ei synny nopeasti, vaan entisten biomassa on nykyisten ja tulevien kasvualustaa. Kasvu on siis hyvin organisoitua ja suhteellista. Jokin meille tuntematon kaava – jotkut haluavat tuota ”ohjelmistoa” - universaalia käyttöjärjestelmää kutsua jumalaksi.


Ihmisen sanotaan olevan luomakunnan kruunu

Näinköhän mikään jumala voisi asettaa yhtä etusijalle näytelmässä, jopa pelissä – jossa elämän muodostaa kokonaisuus, jossa tullaan myös syödyksi ja tullaan voitetuksi – jopa tuomituksi katoamaan, toisten eduksi ja hyödyksi. Miksi yksi laji olisi toistaan etuoikeutetumpi, varsinkin kun tuon etuoikeutuksen asetti itse ihminen – kysymättä muulta biosfääriltä siihen ”mielipidettä”, vai syntyykö tämä kysymätön mielipide muun biosfäärin vastaiskuksi meitä ihmisiä kohtaan?



...
Milloin me hoksaamme,

ettei loputonta kasvua ole, ja tavallamme ryöstetty kasvupontentiaali muilta rikkoo biomassasuhteet, joiden rikki menneiden kaavojen vuoksi itse ihmispopulaatiokin altistuu luhistumiselle. Voisimme arvata, että kestävämmät hiilielämän lajit – torakat, rotat ja koko hyönteisyhteisö jatkaa senkin jälkeen kun meistä ei ole hiilielämäosasena enää jälkeäkään – tai olemme muuttuneet joksikin muuksi, kuten dinosaurukset nykyiseksi lintukannaksi.


Mikä kaava,

mikä ohjelmisto määrää tätä hiilielämälle välttämätöntä biomassasuhdepeliä – mikä tämä Elämänpeli oikeastaan on ja mihin se päättyy? Kuinka filosofoimme itsellemme ymmärryksen toimeliaisuuden valtakaudesta, jossa vihdoin tajuamme, että tavoittelemamme kasvu, edes ”kestävään kasvuun” verhottunakaan ei vain yksinkertaisesti onnistu rikkomatta sellaisia syysuhteita, joista meidänkin elämä ammentuu?

...
Kirjoitus julkaistaan ilman viitteitä ja linkkejä – ne ideoidaan vasta myöhemmin.


...
Ilkka Luoma


doc.: hiilielama_kasvuhokema_04112013.doc – OpenOffice.org Writer

702 | 6267

Ei kommentteja: