Jytky palkka-ale - näin SMP:n perillinen tilitti vuonna 2008

Piirros: ~ https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html - 

***

Elämme tunnetusti vuotta 2016 – aivan, ja edelleen ihmettelemme miksi meillä ei mene hyvin, tai oikeastaan ei mene paremmin kuin aiemmin. Nythän meillä menee jo paremmin kuin 80 prosentilla maapallon ihmisistä – niin hyvin menee, siis keskimäärin. Palataanpa kirjoituksiin vuosilta 2008 ja 2010 – mitä me tuolloin ihmettelimme. Olemmeko oppineet mitään – vai onko voivottelu syystä tai syyttä edelleen samalla tasolla tänään kuin eilen?

…

ORIG ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49609-smpn-jalkelainen-on-nyt-hovikelpoinen – [21102010 | 29122008]

…

[U] SMP:n jälkeläinen on nyt hovikelpoinen -

21.10.2010 | 05:53 | Ilkka Luoma | US/P_IL

Media nosti perussuomalaisten kansanedustajan ajatuksen palkkojen alentamisesta uutisointiin
(Perussuomalainen kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoi ajatuksesta suurien virkamiespalkkojen alentamisesta 10 - 20 prosentilla - oliko tämä populismia, vaalien läheisyyttä - vai ratkaiseva pelinavaus kilpailukykymme parantamiseksi?)
 

[...perustyöttömyyspäivärahalla sinnittelevä Erkki ihmetteli, kun 500 euron bruttokorvauksesta kuritetaan 20 prosentin vero. Työtön höristi korviaan, kun Ruohonen-Lerner ehdotti, että 5 000 euron virkapalkkalainen alentaisi palkkaansa 20 prosentilla. Ansiosidonnainen insinööri, hävittyään alenevan palkkakilpailun kiinalaiselle toverille heristi sormeaan, kun arvokasta työtä myydään maailmalla alennushintaan... ]

Suomi ja suomalaiset korkean palkkakustannuksen maana on maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa. Voimmeko lisätä enää tuottavuutta, tehoa ja laatua, jotta voimme näin perustella korkeammat työn kustannukset? 

Todennäköisesti emme voi perustella korkeita palkkojamme, koska veli Kiinasta tekee insinööritöitä neljäsosapalkalla. Nostattelimmeko palkat liian korkeiksi, menetimmekö kykymme kilpailla - olemmeko parempia ja tehokkaampia kuin puolta halvemmat toverimme Virossa tai Unkarissa?

Korkea aika estää työn karkaaminen Suomesta

Nyt on korkea aika ennen työn karkaamista halvempien tovereidemme maihin laskea palkka-alennuksien vaikutukset kilpailukykyyn, kustannuksiin, veroihin, ostovoimaan, kysyntään ja omaisuuserien arvonmuodostukseen.

Nyt olisi Jyrki Kataisenkin korkea aika laskettaa 5 000 euron virkamiehillä nämä vaikutukset, jos tosiaan tekisimme historiallisen talkoon ja pudottaisimme palkkoja kautta linjan - kuin myös eläkkeitä, minimiosat turvaten.

Palkkakeskustelua on käyty jo aiemminkin kansalaisten aloitteesta,

 … mutta tähän mennessä aiheeseen ei ole tartuttu, koska meillä on luulo loputtomasta kasvusta ja mittaamattomasta kyvystä olla jatkuvasti palkkamme arvoisia. Aloittaako Pöyry Oyj tunnetun tosiasian - suunnittelutyönkin osittaisesta ulkoistamisesta halvempien insinöörien mallinnuspöydille?

Kansalaiskeskustelua palkkapolitiikasta muutamien vuosien takaa:
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html -
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/02/tyllisyydenhoito-on-kansallinen.html -
--- http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/nostammeko-liikaa-palkkojamme-kuinka-ky.html -

Onko parempi ja kansantaloudellisesti hyödyllisempää tehdä työtä pienemmällä palkalla, kuin olla tekemättä muuta kuin myymällä palveluita toinen toisillemme?

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
---

[C]
Cc: liisa.hyssala@stm.fi; paavo.vayrynen@formin.fi; paivi.rasanen@eduskunta.fi;heidi.hautala@eduskunta.fi; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi; timo.soini@eduskunta.fi;jutta.urpilainen@eduskunta.fi
Sent: Monday, December 29, 2008 11:21 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Kasvun julistaminen lopulta räjähtää uudeksi kasvuksi
...

[2010] Miksi kukaan ei kysy kuinka paljon me voimme kasvaa ja kasvattaa?

(Poliitikot, talousmiehet ja ostovoiman makuun päässeet julistavat kasvun autuutta ja kaikkivoivuutta, niin hyvinvoinnille kuin elämän helpottamiselle)

[...alussa oli vain olematon piste, se räjähti Big Bang: nä - syntyi jostain täysin meille käsittämättömästä syystä alun tihentymä - kahden olemattoman välille 1/. Kasvun fysiikka oli näin synnytetty. Noin 13 miljardia vuotta on sitten kasvua, räjähdystä ja uudelleen kasvua - mitattuna, koettuna ja ahdistuneena... ]

Läntinen markkinatalous huomasi hyödylliseksi etsiä kustannustehokkainta valmistusta suurimpien markkinoiden keskeltä. Syntyi Kiina ilmiö - maailmanhistorian suurin kasvurykäys on koettu 30 vuoden aikana Kiinassa, jossa edesmennyt pieni suuri mies Deng Xiaoping 2/ vapautti kiinalaiset "rikastumaan".

Taloustieteilijöiden ennustama ja varoittama globaali kriisi on nyt läsnä kaikkialla

Länsi-ihminen väsyi ja väsytti myös yhteiskuntajärjestelmänsä 3/. Japanissakin huomattiin, että kahden hengen talouden kahteen toilettiin ei voinut enää hankkia viidettä ja kuudetta sähköhammasharjaa.

Suomessa muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen valoi uskoa kansalaisiin kasvun autuudesta 4/  - onneksi kuluttamisen jalolle näyttötaloussäädylle. Oli usko loputtomaan kasvuun, sen aikaansaamaan työhön ja siitä kehkeytyvään ostovoiman lisäykseen - onneksi valmistusjärjestelmille lisäämään investointeja suurempiin lukujen ja massojen määriin. Kasvu oli kaiken mittari.


Kasvu on luontaista? 

Dinosaurukset kasvoivat yli mittojensa - vielä, täysin varmistamattomista syistä kasvu saavutti huipun, ja tyrannosauruksia kohtasi loppu. Pieni lajisto - nisäkkäät jäivät sopivan pieninä eloon, aloittaen oman kasvunsa. Nisäkkäänä ihminen on saavuttanut kasvunsa rajat - niin omansa (länsihousujen vyönreiät ovat loppuneet) kuin manipuloimansa ympäristön.

Ihminen siirsi, muunsi, räjäytti ja yhdisteli materioita ja energiaa suuremmat määrät kuin aikaisemmat lajistot koko historiansa aikana yhteensä. Kulutimme mm. 150 vuodessa muuntunutta historiaelämää öljynä, hiilenä ja kaasuna sen määrän, jonka valmistamiseen ympäristöltä meni 150 miljoonaa vuotta.


Kasvu on läntisen talouselämän perushoenta ja päämäärä 

Kasvua on aina saatava, sillä kasvuosalla entiseen nähden suoritetaan investoinnit, jotta aikaisempi tuotanto säilyy ja lisääntyy budjettiprosenttien mukaisesti. Lopulta markkinatalous hoksasi, että on tehokasta valvoa mittareilla kasvua neljännesvuosittain. Näyttötalousmaailma ja ihminen jakoi vuoden neljänneksiin.

Markkinamekanismit oppivat pakkaamaan kaiken pakkauksiin

Valmistus, hyötysuhde ja kate olivat säännöstö, josta saatiin parametrit huomisen kasvulle ja sen lisääntyvälle tavoittelulle. Ikiaikainen esillepano kuin tyrkylle laittautuminen loivat mainonnan, jossa luvattiin löytää tarpeita yli elämän tarpeiden.

Ihminen maalasi itsensä 5/ kuten eläinkunnan urokset loivat ulokkeet, lihakset, näyttövälineet ja harjakset kiinnittämään naaraiden huomion taisteltaessa ikiaikaisesta lisääntymisestä. Näin mm. syntyi oppi tuplapakoputkista, leikkimökin suuruisista pihagrilleistä kuin heinäladon kokoisista citymaastureista.

Koko elävä järjestelmä on luotu lisääntymiselle,

 … ja hallitsemattomana se on kasvua jatkumolla, jonka estää vain vihollisen hyökkäys tai raivoava viruksien valtakunta 6/ joka jostain ohjatusti ottaa vallan ja suorittaa sopivan likvidoinnin terminoiden liiaksi elintilaa harmoniasta vallanneet.


Kasvu on luontainen termi? 

Luonnossa se toimii, koska estolääkitys syntyy tasapainosta nähdä kokonaisuus. Elämällä on vihollisensa. Ihminen loi systeemit ja tarpeen kasvattaa ikäänsä, elämän helpottamista ja itse itselleen suotuisaa ikiaikaista oikeutta olla luomakunnan herra, vieläpä siunattuna. Kasvu sai hegemonian.

Lopulta aina, ja todella aina, kasvua seuraa räjähdys;

 … joko se on henkinen päättöhoito tai sitten se on aikajaksottainen liian massiivisen massakeskittymän lopullinen tuho (supernova) atomitasolle muodostuakseen jälleen kasvuksi.

Palataan jälleen alkuun pohdiskelemaan!

Aivan alun Big Bang ongelmasta, selittämätön kahden olemattoman hiukkasen yhtyminen, seuraa miljardivuotinen "synti", jota kasvuksi voidaan sanoa - yksiselitteisesti. Lohtu on toki se, että liian suuret ovat aina pirstoutuneet.

Talous on kasvun huumassa nyt globaalissa kriisissä

Kiinalla on suuri rooli, mitä huomenna tapahtuu. Mitä Kiinan Deng Xiaoping todella tarkoitti sanoessaan kansalaisilleen: "Menkää ja rikastukaa" - tarkoittiko hän maallista vai henkistä rikastumista?

Huomaako Kiinan kansa makeaa länsihedelmää riittävästi maistettuaan, että heidän vuosituhantinen historia ohjaakin henkiseen täyttymykseen, ajatuksen - ja mielen tasapainoon ja ymmärrykseen suurimmasta voimasta, jota voidaan kutsua harmonian rikkaudeksi ympäristönsä kanssa.

...
Numeroselitteet [Linkit]
1/   http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys 
2/   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=yksil%C3%B6suoritus+j%C3%A4i+el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n 
3/   http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1718091 
4/   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Taloudessa+tapahtuu+-+kulutamme%2C+s%C3%A4%C3%A4st%C3%A4mme+ja+j%C3%A4lleen+tuhlaamme 
5/   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Ihminen+kautta-aikojen+on+halunnut+erottautua+ja+olla+my%C3%B6s+kokemassa+samankaltaisuutta 
6/   http://ilkkaluoma.blogspot.com/search?q=Virukset+kilpajuoksevat+kuten+ihmisetkin+ 


Ilkka Luoma
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~ 
[kuvia linkkikansioista saa käyttää vapaasti yllä olevan kirjoituksen yhteydessä - copyright Ilkka Luoma]

Kuvakansio 1
Kasvun keskittymää Kiinassa - yksi maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä, tulevatko rajat vastaan?
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28k7s+ilkka-luoma-china---maailman-korkein-rakennus.html ---

Kuvakansio 2
Harmoniaa luonnosta ilman ihmistä, miltei - kuitenkin vesi aina läsnä, alkukotimme rajattomuudessa, mutta silti mitattavissa
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/29caz+ilkka-luoma-maisemat-ja-saat-vaihtelevat-.html ---

Sent:

Cc: presidentti@tpk.fi ; sauli.niinisto@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ;jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; Ahonen Jouko; lauri.lyly@sak.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ;paavo.vayrynen@formin.fi ; anni.sinnemaki@tem.fi ; pekka.ravi@eduskunta.fi ;jyrki.katainen@vm.fi ; pertti.virtanen@eduskunta.fi ; raimo.vistbacka@eduskunta.fi ;pietari.jaaskelainen@eduskunta.fi ; pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi ;timo.soini@europarl.europa.eu
Sent: Wednesday, October 20, 2010 7:17 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Alennammeko palkkojamme kansallisten etujen vuoksi?
...

SMP:n jälkeläinen on nyt hovikelpoinen – [OTS]

Kappalejaottelu ja väliotsikointi on uusittu 10. toukokuuta 2016 kirjoituksista vuosilta 2010 ja 2008.

…

AL | US | PZ | BL | BLOG 77120

PVM 10052016

DOC SMP_hovikelpoinen_10052016 – Microsoft Word Starter

1101 |

Meillä on liian korkeat kokonaispalkkakustannukset

Keskimääräisen suomalaisen nettopalkalla on monesti vaikea ostaa kotimaista tuotantoa – tavara tai hyödyke on liian kallis. Se johtuu monesta syystä – palkat, palkkaverotus, palkan sivukulut + muut palkan jälkeiset kustannukset ovat niin paljon, ettei nettopalkalla paljon saa, sen sijaan ulkomailla tuotettua saa.


Näyttö- ja vertailutalouden kirous ja autuus
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/07/olemmeko-nayttotalouden-uhreja-vai.html - BLOG/il ]

Ulkomailta tuotu hyödyke tai tavara on usein halvempi, koska sen tekee edullisempi toveri – tai tehdas on hyvin automatisoitu, lapsityövoimalla. Valtiokaan ei ota niin paljon tulontasaukseen ja virkabyrokratian elättämiseen kuin me.

Raaka-aineen osuus saattaa myös olla lähtömaassa aivan eri hinta-tasolla kuin meillä. Lopulta hintaan vaikuttaa myös voiton pyyde, toiset tyytyvät vähempään ja toiset hamuavat enemmän – pitäähän olla hajurako lattiatason työtätekevään.


Omavaraisuuden autuus

Jos olisimme täysin omavarainen, ulkomaantuonnista riippumaton valtio omalla rahayksiköllä – voisimme periaatteessa maksaa millaista palkkaa tahansa ja mistä työstä tahansa. Nyt meidän on eurojemme myötä sopeuduttava kilpailutilanteeseen ja huomioitava ulkoinen vallitseva tilanne, sillä EU takaa vapaan tavaroiden, ihmisten ja rikollisuuden liikkuvuuden. Isossa joukossa sopeutuminen on työläämpää kuin pienessä – reviiripuolustuskin on työläämpää 0].


Kekkosaikakauden autuus?
[ ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72014-puuttuuko-suomelta-nyt-kekkonen - US_P/il ]

Kun meillä oli maalaivamme peräsimessa tahto, lujuus ja ovela neuvottelutaito – ammensimme vaurauttamme bilatelaarisuuden kautta Neuvostoliitosta – presidentti Urho Kaleva Kekkonen 1] oli jatkuvan Neuvostoliittoon menevän tavaravirran takuumies. Kekkonen osasi neuvotella meille erikoisaseman.

Kauppavaihdossa Neuvostoliiton kanssa toimme öljyä, maakaasua ja kivihiiltä – Ladoja ja atomivoimaloita. Vastineeksi meiltä kelpasi kaikki se, mitä tuotimme, ja mitä Kekkonen junaili Neuvostoliitolle tarpeiksi.


Kekkonen ymmärsi erään oleellisen asian

Urkki tajusi, että me olimme pieni valtio, jonka vientitilaustarpeen 'suuri ja mahtava' Neuvostoliitto pystyisi tyydyttämään helposti, kuitenkin tämän vientivirtamme osuus koko Neuvostoliiton tavarakaupasta oli pieni.


Neuvottelupöytään riitti yksi mies – luottamus pelasi

Erikoissuhteilla sai erikoispalveluita tuomaan maallista mammonaa ja hyvinvointia maahamme. Neuvostoliiton ja Suomen välillä pelasi väkilukusuhde 245:5– yksi suomalainen ”tavoitti” ja 52 neuvostoliitolaista - Kekkosen kautta.

Suuren oli helppo tilata pieneltä, varsinkin kun Kekkonen lupasi Kremlille jotain erikoista. Kekkonen oli työllisyytemme takuumies. Työttömyyden ylittäessä 60.000 – Urkki julisti ”hätätilan”, hajotti hallituksen ja määräsi ennenaikaiset eduskuntavaalit.


Ikuinen Neuvostoliitto

Kekkosen luottojokeri Paavo Väyrynen 2] ei uskonut Neuvostoliiton hajoamiseen – Paavo ei ymmärtänyt, että USA:n presidentti Ronald Reagan murskasi Neuvostoliiton yhteiskuntaselkärangan hillittömällä Tähtiensota-asevarustelulla. Kommunismi hävisi kamppailunsa kapitalismille.


Suhteet peittosivat laadun ja kansainvälisen kilpailukyvyn

Kekkoskaudella ei tarvittu juurikaan Neuvostoliiton kaupassa kilpailukykyä – kaikki meni, mitä tavaranvaihtopöytäkirjaan merkittiin. Moskova tiesi, että Suomesta tulee usein 'sutta ja sekundaa' – ei ollut niin nuukaa, kun Urho järjesteli saunoissa, metsällä ja krogilasien ääressä vuorineuvoksiemme marionettineuvottelut. Elimme erikoista aikaa, jolloin ei juuri kilpailukykyä tarvittu.


...
Tänään Venäjä on suurimpia, ellei suurin kauppakumppanimme,

varsinkin kun ynnätään tilastoihin massiiviset venäläisturistivirrat. Venäjän presidentti Vladimir Putin on tarjoillut meille useampaan otteeseen erikoisasemaa – vain pieni luottamuksellinen kuiskaus presidentiltämme ettemme liity Natoon toisi meille erikoisetuja.

Voisimme oikeasti olla maailman suurimman raaka-aineaitan luottopelaaja – olemmehan muutoinkin Suomena niin itää kuin länttä, itäinen rajakin on historian saatossa ollut veteen piirretty viiva. USA:nkin presidentit käyvät meiltä välillä kysylemässä mitä venäläiset tarkoittavat sillä ja tuolla.


...
Globaalissa kilpailussa rahkeemme ovat pienet ja heiveröiset

Emme pärjää palkkakuluillamme maailman tämän vuosisadan talousveturille Kiinalle 3], emme millään alalla – emme edes erikoisosaamisella. Meidän väkilukusuhde on huimat yksi suomalainen ja noin 250 kiinalaista.

Kiina voisi ostaa meiltä niin paljon, sen juurikaan hötkäyttämättä heidän kokonaistuontilukuja, näin me emme juuri muuta tarvitsisikaan. Voisimmeko ymmärtää sen keinon, miten tuo saataisiin aikaiseksi 4]. Emme nyt, mutta ehkä huomenna – tänään keskitymme kaivelemaan muiden itsenäisten omia sisäisiä asioita.


Massiivinen suunnittelu- ja tuotantokoneisto jyrää
[ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/kiinalainen-mobilisaatio-ulottuu-yli.html – BLOG/il]

Kiinassa valmistuu 340.000 insinööriä joka vuosi – enemmän kuin EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä yhteensä – tuo insinöörivoima on tehokasta, ahkeraa ja kilpailullisesti raastavan voimakasta.

Me voisimme erikoistua, mutta emme vielä ymmärrä miten. Meidän poliitikkomme mieluummin erikoistuvat pohtimaan Kiina ihmisoikeusjuttuja, kiinnittämättä huomiota siihen, miten meillä itsellämme asiat ovat. Miksi me emme voisi oppia olemaan puuttumatta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin – ovatko kiinalaiset puuttuneet meidän ongelmiin? Eivät.



Jyrki Kataisen mahoutunut kuusilo kadotti avaimensa

Tänään nykyhallitus, kuuluisa ”sixback” ei saa aikaiseksi päätöksiä, eikä sillä ole enää kansan laajaa luottamusta – sen olisi ymmärrettävä pyytää ero 5] presidentiltämme, jotta saadaan ennenaikaiset eduskuntavaalit ja todellinen päätöskykyhallitus, vaikkapa vain kahden puolueen voimin 6].


Hallituskyvyttömyys jäytää kansakunnan identiteettiä ja uskoa itseensä
[ ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/05/kadonnutta-identiteettia-etsimassa.html - BLOG/jontikka]

Kykymme selvitä tämän päiväisistä ja huomisen ongelmista on rapautunut pahoin – meillä ei ole johtajaa, ei tiennäyttäjää eikä luottopelaajaa, johon kansa asettaisi luottamuksensa. Kansa on kuitenkin se henki, joka vie meidät ulos nykyhallituksen päättämättömyydestä. Miten palautamme kansalaisten uskon politiikkaan ja poliitikoihin. Onko meillä varaa Kataisen sextettiin? 7] 8]


...
Lopuksi käytännön esimerkki -

Suomessa tehty T-paita maksaa noin 15 euroa, sisältäen arvonlisäveroa valtiolle keskimäärin 3,6 euroa. Kiinasta tuotettu T -paita sen sijaan maksaa noin 5 euroa, ja sisältää arvonlisäveroa noin 1,2 euroa. Lähtiessään Kiinasta tehtaan portilta kyseinen suosikkipaita jättää tekijäyhtiölleen noin 0,6 euroa eli paidasta Suomen valtio saa kaksi kertaa enemmän arvonlisäveroa kuin tehdas myyntihintana!

Esimerkki on valaiseva – huomaamme myös, että rahdin jälkeinen Suomeen jäävä osuus on noin 4,2 euroa – jaettavaksi eri jakeluportaiden kuluihin. Kiinalainen T-paita on hyvä business suomalaisille. Suomalaisia T-paitoja myydään ehkä 100.000 kappaletta, mutta kiinalaisia noin 2.000.000 – jokainen voi laskea valtiolle kertyvät arvonlisäverot + jaettavat rahat eri jakeluportaiden kuluihin ja palkkoihin – näemmä tässä, että ulkomaantuonti aiheuttaa paljon työtilanteita maallemme.

Eräs kiinalainen korkea-arvoinen diplomaatti sanoi vuonna 2004, että heidän pitää myydä EU:hun kullekkin kansalaiselle kaksi T-paitaa, että he voivat vastineeksi ostaa yhden Airbus liikennelentokoneen. Herättääkö ajatuksia, varsinkin kun Kiina kehittää yhä arvokkaampia ja innovatiivisempia lopputuotteita maailman markkinoille?

...
^VIITTEET
0] Reviiripuolustuksen geeniperimä ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/11/reviiripuolustuksen-geeniperima.html - [BLOG/il]
^1] Presidentti Urho Kekkonen ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/kiistaton-suomen-valtiomies-oli.html - [BLOG/il]
^2] Väistynyt vai nouseva Väyrynen? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30354-paavo-vayrynen-voi-olla-se-tarvittava-kriisijohtaja - [US_P/il]
^3] Maailma tarvitsee vastavoiman USA:lle ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17917-maailma-tarvitsee-vastinetta-yhdysvalloille-kiina - [US_P/il]
^4] Kiinalaisessa jutussa piilee meille mahdollisuus? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/07/kiinalaisessa-jutussa-suomalainen.html - [BLOG/il]
^5] Katainen – esitä hallituksesi eronpyyntö! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54591-kokoomus-repi-suomen-kahtia - [US_P/il]
^6] PersuKeskusta ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/persukeskustan-puoluesihteerit-kohtasivat-tyhjin-lausein - [AL/BLOG/il]
^7] Onko kansakunnallamme varaa ylläpitää Kataisen sextettiä? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136667-onko-kansakunnallamme-varaa-yllapitaa-sextettia - [US_P/il]
^8] Pääministeriksi Keskustan puheenjohtaja, menestyksellistä käytännön työtäkin tehnyt Juha Sipilä? ~ http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=901277 - [IL/Kesk/il]

^...
EXTRA
Menetetty kilpailukyky on osa evoluutiota ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146545-menetetty-kilpailukyky-on-osa-evoluutiota - [US_P/il]
EU+USA > Kiina? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58872-kun-kiina-ja-usa-kattelivat-toisiaan - [US_P/il]

...
^PS
Erillisesti heitän meille kaikille kiperän haasteen ---
Kuinka on meidän tekemämme työn tai oleilun vastaavuus aikaansaamaamme tuotkseen työnantajalle tai oleilun osalta yhteiskunnallemme – olemmeko tehneet sisään myöhemmän varalle, vai olemmeko syöneet aina eväät heti – ilman säästöä


Ilkka Luoma
Kansalaisaktivisti ja Kiinan vientikonsultti

http://ilkkaluoma.kuvat.fi
http://www.facebook.com/first.ilkka

AL – US
^BLOG 21 618 | 1 869 – IL
---09082013---

doc.: kilpailukyky_kekkonen_08082013.doc – OpenOffice Writer

1030 | 9733

Kiinan talous kohtaa meidän aikaisemmat ongelmat

Kiinan talous oli maailman suurimpia jo 1800-luvulla. Järjestelmä perustuu suureen joukkoon kuluttajia, suunnilleen yhteiseen kieleen ja historiataustaan. Kollektiivisesti ajatteleva ihminen on suotuisa massiivisessa kokoonpanotyössä ja taloutta nostaa juuri nyt hyvin alhainen palkkataso, joka houkuttelee länsimaalaista sijoitusrahaa tuottamaan omistajilleen helpommin voittoja kuin esimerkiksi Suomessa.


Suomi on palkkapolitiikassa taantuva maa 

Me olemme myös kulutuksessa auringonlaskun maa, jossa perheillä on jo kaikkea sitä, mitä ei ole Kiinassa 85% ihmisistä. Suomalainen elintasosopimusyhteiskunta on nykymuodossaan päätepisteessä. Palkkamme eivät voi nousta enää, koska tuottavuutta ei voi nostaa ja uusinnovaatioita emme kykene aikaansaamaan siinä määrin, että perinteellisesti ajateltu nouseva kasvutalous kehittyisi.


Suomelle kuin monille muille kasvutalousmaille koittaa kyllästepiste, 

jossa materiamuutokset (teollinen työ) lisättynä henkisellä pääomalla (osaamisella) ei riitä kehittämään meille tyypillisiä kasvulukuja. Suomalainen kasvu tulee nykyisin suurelta osin ulkomailta. Suomi on muuntumassa kulutusyhteiskunnasta informaatioyhteiskunnaksi, jossa tavarapaljous ei ole enää itseisarvo, vaan tieto ja ymmärrys tasapainoisesta elämästä luonnon kanssa. Siirrymme suojelemaan ympäristöämme ja vaalimaan lapsillemme elinkelpoisempaa elinpiiriä.


Käytännössä olemme jo siirtäneet ostovoimaamme muun muassa Kiinaan työpaikkoina, 

joissa me emme pysty tekemään sitä kilpailuosuutta, että työ kannattaisi täällä tehdä. Ensin vietiin kokoonpanoa, tuoden komponentteja Suomesta, nyt monet komponentitkin tilataan kiinalaisilta alihankkijoilta, joita siirtyy myös suomalaisten omistukseen. 

Yksinkertaisesti suoritamme vapaaehtoista kehitysmaapolitiikkaa nostamalla pikkuhiljaa toimillamme Kiinan palkkatasoa, aluksi suomalaisissa tehtaissa ja pikkuhiljaa palkkatason noustessa myös heidän omissa tehtaissaan. Kiinan johto ymmärsi vapauttaessaan talouttaan tämän kehityssuunnan.


Kiina saa ongelmikseen saasteet, 

liikakulutuksen raaka-ainevaroihin nähden, veden puutteen ja kaaosmaiset liikenneruuhkat sekä hallitsemattomat päästöt niin vesistöön kuin ilmakehään. Ainoana erona meidän "likaisiin vuosikymmeniin" on se, että Kiinassa on jokaista meitä suomalaista kohden 250 kiinalaista toveria. 

Kiinan ongelmat ovat siis 250-kertaiset aikaisempiin ongelmiimme nähden. Kiinan johto on tietoinen tästä riskistä valitessaan "rikastumisen tien" varovaisin askelin tuntemattoman joen poikki tunnustellen pohjan karikkoja ja väistellen pahimpia kiviä (Deng Xiaping).


Kiina tarvitsee yksiselitteisesti nykyisen kaltaisen hallintajärjestelmän, 

jotta nämä jättiläismäiset ongelmat, ja ratkaisut niihin, pysyvät reaalimaailman tasolla. Kiinassa ei äänestetä turhaan, siellä toimitaan. Sars epidemian aikana aluksi kaikki tapahtui hitaasti, mutta kun suorakäskytysmentaliteetti ulottui kaukaisimpiinkin kyliin, systeemi toimi ja kiinalaiset mittasivat toinen toisiltansa kuumeen ja Sars talttui.


Suomi on esimerkki monissa asioissa Kiinalle; koulutus- ¨ja oikeusjärjestelmä, 

energiatehokkuus, paperinvalmistus, tietoliikenne ja suurien projektien hallinta. Kiinalle Suomi on myös askel Eurooppaan ja ennenkaikkea Venäjälle. Kouvolaan rakentuu eräs Siperian radan päätepisteistä. Kouvolassa kohtaa ennakkoluuloton kaupungin johto, yritteliäs kiinalainen liikemies sekä Kiinan kauppaviranomaisten täysi tuki. Suomeen on tulossa suuret määrät kiinalaisia pk-yrityksiä piristämään yrityselämäämme ja kansantalouttamme. Suomi on yksi maailman turvallisimpia maita yrittää.


Kiinalainen optimismi raivaa esteet tieltään ja kehittää, 

toivottavasti mm. yhdessä suomalaisen osaamisen kanssa, uusia tekniikoita 250-kertaisiin ongelmiin. Suomi on nyt havainnut, että liukuhihnoja ei meillä voida ylläpitää kilpailutaloudellisesti. Meidän on mentävä sinne missä kysyntä, työvoima ja raaka-aineet kohtaavat. Kiinassa palkat nousevat ja meillä täytyy kokonaiskustannustason laskea, jos aiomme säilyttää osamme maailmantaloudessa.


Kaikki me emme voi olla omistamassa Kiinassa tehtaita 

Lisäksi emme voi teetättää kaikkea työtä muilla, emmekä palvella vain toinen toisiamme. Väestöpohjamme alkaa pienentymään lähi vuosina sopivasti, mutta kivualiaasti, koska pyramidi keikkuu kärjellään tovin, kunnes suuret ikäluokat ovat poistuneet muonavahvuudesta. 

Toisessa vaihtoehdossa meidän on tuotava palvelualtista uustyövoimaa hiukan pienemmällä palkalla, vaikkapa Kiinasta 100.000 henkilöä hoivaamaan meitä ihmisinä ja meidän sijoituksiamme rahastoissa, toivoen ettei mailmanlaajuinen superlama järkytä koko globaalisysteemiä. Sekään ei ole kaukana, sillä siihen tarvitaan öljyn loppuminen, Iranin sota, Kalifornian maanjäristys, pandemia ja jo meneillään oleva ilmaston lämpiäminen.


Ilkka Luoma