Näytetään tekstit, joissa on tunniste setelirahoitus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste setelirahoitus. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, heinäkuuta 29, 2019
sunnuntaina, heinäkuuta 08, 2018
Erkki Liikanen – nokkela savolainen jättää Suomen Pankin
Eläkeläinen Erkki Liikanen
Liikanen
saattoi olla liikaa, kun Suomessa meni synkeän huonosti. Erkki
Liikanen jätti Suomen vuonna 1990 ja siirtyi häveliäästi
Brysseliin, pian talouskatastrofimme jälkeen – Liikanen toimi
Suomessa valtiovarainministerinä vuosina 1987-90.
Nyt
Erkki jättää päiväntyöt ja siirtyy armoitetuille eläkepäiville
– kunniakkaassa 67 vuoden iässä, tälle esimerkille vilpitön
hatunnosto – ei tarvittu mitään poliitikkojen sopeutuskorvauksia.
Palaako Liikanen politiikkaan – jää nähtäväksi, Paavo
Väyrynenkin on iältään kokeneempi ---
Helsingin
Sanomat suitsutti [1
kauniin taloustuhkimotarinan miehestä, jonka taustoja olisi
kaikkinensa perattava tarkemmin – ei ilkeyksissään, vaan
rehtiyttä kannattaen – kansakuntamme näkökulmasta.
Olisi
hienoa tietää, mikä oli Liikasen osuus Suomen talouskriisissa 1990
-luvun alussa ja mikä oli mahdollisesti Liikasen merkitys, kun
kansakunnaltamme vietiin markka ja siirryttiin yhteisvaluutta euroon
[2.
…
Ote
linkin alta:
”Erkki
Liikanen oli Euroopan keskuspankin ytimessä, kun euroa ravisteli
ennennäkemätön kriisi – nyt hän kertoo, mitä siitä oppi
[otsikko]…
Syyskuussa 2008 investointipankki Lehman Brothers meni vararikkoon.
Pian sen jälkeen alkoi euroalueen pahin kriisi [lyhytingressi]
… ”
Allekirjoittaneen
kommentti lähetettynä Helsingin Sanomiin:
Melkoista
suitsutusta häveliäästi ikäviä muistoja vältellen 1980-luvun
poliitikolle, joka teki osin "esi-kataiset" ja poistui
(pakeni) Brysseliin mandaattipaikalle, kun Suomessa meni surkeasti.
Olisi ollut kehujen osalta hyvä kertoa myös päätöksistä, mitkä
veivät Suomen 1990-luvun alun lamaan, konkursseihin ja pankki- ja
velkakriisiin.
Liikanen ja Harri Holkeri
Erkki
Liikanen toimi demarileiristä valtiovarainministerinä noina
epätietoisuuksien aikoina (1987-1990), oli myös eletty edesmenneen
kokoomuspääministeri Harri Holkerin hallitun riskinoton
[3
aikoja.
Tuohon
1990-luvun aikaan liittyi myös tapaus jazzahtavassa Storyvillessa,
helsinkiläisravintolassa, jossa kysyin Liikaselta miltä tuntui
paeta suomalaista talouden kauhunäytelmää. Liikanen vastasi.
Paljon
myöhemmin pääministerinä toiminut kokoomuslainen Jyrki
Katainen myös pakeni [4
Suomesta Brysseliin suurien hallitusvaikeuksien alta, myös
mandaattipaikalle - vieläpä kesken kansan antaman valtakirjan.
Toisaalta
pääjohtaja Erkki Liikasen Suomen Pankki varoitti [5
valtiovarainministeri Kataista vuonna 2007 tulevasta rahamaailman
suurongelmasta, muun muassa amerikkalaisesta sub-primekriisistä [6,
mutta Jyrki ei tiettävästi noteerannut päätöksissään Liikasen
julkisia varoituksia, tunnetuin seurauksin.
Lopuksi
kysyisin euroviisailta, mistä tuo EKP lainasi ja lainaa "vuoren
kokoisia" jättimääriä euroja eri valtioille ja millaisin
vakuuksin? Eihän vaan olisi kyse setelikoneen kammesta tai tyhjästä
luoduista katteettomista bittieurovirroista? [7.
Liikanen kättelee Jyrki Kataista - "pakenija" hänkin
Entä
nyt, kun mikkeliläinen korvautui toisella komissaarilla – tämäkin
Mikkelistä?
Kuuluuko
Mikkeli maantiedealueeseen, jossa ”vastuu on kuulijalla”
-lainaus tunnetusta savolaisvänkäleukailusta. Niin tai näin,
tohtori Olli Rehn hyppäsi kansanedustajasta ja
ministeri-audista nyt Liikasen seuraajaksi. Olli on jalkapalloilija,
ja jalkapallossa ratkaisee joukkuepeli.
Saksa
on jalkapallon suurvalta – vaikka tippuikin 2018 MM-taisteluista
Mitä
joukkuepeliä Suomi voi Suomen Pankkina käydä Euroopan
Keskuspankissa, kun edustamme muutaman prosentin osuutta euroalueen
taloudenpidosta. Olisiko roolimme kompata sopulina Saksaa, joka on
taas euroalueen ja koko EU:n jykevä talousveturi [8
ja kohta ehkä ulko- ja turvallisuuspolitiikan mahtitekijä [9,
kun Englanti poistuu EU-kuvioista [0.
...
[*
Erkki Liikanen siirtyi Suomen suurlähettilääksi Euroopan yhteisöön
1990, ollen tehtävässä aina komissaariksi nimeämiseensä saakka.
Komissaaripesti kesti 1995-2004.
…
Viitteet:
[2
Markasta
euroon – petettiinkö kansalaisiamme?
~http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html
-
… ja fiktio ~
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/euro-ja-us-dollari-muodostanevat.html
-
[3
"Hallittu
riskinotto",
kuuluisa Harri Holkerin lausuma, kun talouttamme vapautettiin
voimakkaasti 1980-luvun lopulla. Rahaa tarjottiin kansalaisille
kottikärrymainoksin (mm. eräät uusmaalaisen Säästöpankin,
joista tuli myöhemmin ruumiita) -
LINK
1 ja
LINK
2
…
[5
Suomen
Pankki varoitti julkisesti tulevasta – ja osui ennusteissaan
häkellyttävän lähelle myöhemmin toteutunutta kansantalouden
jyrkkää alamäkeä. Miksi Katainen ei näitä varoituksia
kuunnellut – oliko Suomen Pankin demaripääjohtaja
Erkki Liikanen liikaa
Kataisen ylpeydelle – mene ja tiedä? ~
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/01/yhtalo-jolla-suomi-vietiin-eu.html
-
[6
Jouluna
2007 Suomen Pankki antoi vakavan julkisen varoituksen
maailmantaloudesta, velan kasvusta ja amerikkalaisperäisestä
sub-prime kriisistä. Katainen ei huomannut tai noteerannut tätä,
vaan ilmaisi julkisesti televisiossa, että sub-prime kriisi vyöryy
ohitsemme - ei
vyörynyt, vaan
iski täydellä voimalla.
Emme olleet varautuneet alkavaan kriisiin, olihan Katainen juuri
vienyt valtiolta eväitä veronalennuksina, joilla oltaisiin operoitu
työllistämisohjelma
(vaikka
velan otolla! - tämä
on sitä jälkiviisautta)
– vaikka julkishallinnon piiriin. Näin ei tehty ~
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2014/10/aaan-tarina-pyrkyryyden-syltyt.html
-
[8
US_P/IL
[9
US_P/IL
[0
US_P/IL
EKSTRA
– Suomen Pankki, suomalaisten luottamuspankki
~
https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/suomen-pankki-kansalaisen.html
- , kirjoitus vuodelta 2007
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Savonlinnasta
DOC
erkkiliikanen_07072018.doc – OpenOffice Writer
PVM
07072018
651_6005
– 09:39|09:53|15:12
perjantaina, maaliskuuta 21, 2014
Setelikoneet maksavat kreikkalaisten velat!
USA:n
keskuspankki FED ilmoitti, että se vähentää Yhdysvaltojen
liittovaltion velkakirjojen ostoa. Se merkitsee sitä, että USA:n
setelipainokone ja bittirahagenerointi vähenee. Ei siis lasketa
katteetonta ostovoimaa niin paljon enää markkinoille. Tätä
kutsutaan setelirahoitukseksi seteliselkärankaisilta.
Tähän
mennessä Kiina on osaltaan ostanut paljon näitä USA:n
liittovaltion velkapapereita katteellisilla rahalla, siis sellaisella
rahalla, joka on oikeasti lisäarvolla tehty – siis ansaitulla
rahalla, jota vastaan on tehty työtä, tuotteita ja palveluita ja
niistä saatu maksu – näillä rahoilla Kiina on tukenut
esimerkiksi USA:n liittovaltiota.
EU-Euroopassa
EKP
painaa samalla tavalla rahaa, lisäksi EKP laskee maakohtaisten
keskuspankkiensa kautta bittirahaa verkkoihin – keräten samalla
pientä korkoa – siis tuloa katteettomasti, sillä setelikonekin
suoltaa katteetonta ostovoimaa jaettavaksi esimerkiksi Kreikkaan.
Näin lopulta Kreikkaan syntyi velkavuori.
Saksalaiset
pelkäävät hyperinflaatiota,
sehän
tarkoittaa sitä, että on rahaa ostaa vaikka mitä, ja vaikka kuinka
paljon. Materiaalisesti ja energeettisesti maapallo on niukkuuden
kierteessä – kaikki eivät voi kuluttaa kuten me suomalaiset.
Mikäli kaikki kiinalaiset ja intialaiset ostaisivat ja kuluttaisivat
kuten me – tarvitsisimme 2-3 uutta maapalloa.
Velka
lisää kulutusta;
se
on nähty kaikkialla markkinataloudessa.
Velanotolla syödään huomisen ja ylihuomisen ”elineväitä” -
ikäänkuin etukäteen, sillä käyttömateriaalien määrä on
vakio, on vain lopultakin kysymys kierrättämisestä – joko
fiksusti tai tyhmästi kaatopaikkojen kautta, jolloin kiertoaika on
tuhansia vuosia. Ja tuo kierrätys tuottaa sen paljon puhutun kohta
ylitsepääsemättömän ympäristökatastrofin!
Me
emme lopulta koskaan maksa omastamme Kreikan velkoja,
vaikka
kreikkalaiset menisivät konkurssiin. Koko neuvotteluprosessi
kaikkine vakuuksineen ja takuuksineen on ollut vain
pintahämäysfarssi. Lopulta on kysymys katteettomasta setelikoneesta
ja pankkibittirahasta, jota hyvin pienin kustannuksin jaetaan
ostovoimaksi ja velan lyhentämisen voimaksi suurpiirteisille
valtioille, joille ei tarkkuus ja rehtiys ole ollut niin nuukaa!
Entä
Me – suomalaisine velkaantumisineen?
Jossain
vaiheessa saattaa käydä niin, että muut euromaat joutuvat
”kreikkatavalla” takaamaan ja takuuttamaan meidän valtiollemme
EKP
1]
/eurojäsenmaa ja Maailmanpankkilainoitusta, vaikka lopulta EKP
hallitsee tuota ostovoimaa jakavaa setelipainokonetta ja bittirahaa.
Mehän
luovutimme oman setelipainokoneemme pois euron myötä, emme siis
enää yksin säätele kansantalouttamme – vaan olemme
prosenttiliike suurien joukossa. Meille jäi kylläkin sisäinen
D-vitamiini – kustannusjahtina ja vääjäämättöminä palkkojen
ja eläkkeiden alennuksina 2].
Entä,
jos nollaamme kaikki velat koko maailmantaloudesta?
3]
HUOM!
Artikkeli
on voimakkaasti yksinkertaistettu,
toki EKP ja FED kykenevät monimutkaisiin raha-, valuutta- ja
finassioperaatioihin, joilla hälvennetään tosiasiaa katteettomien
seteleiden painatuksesta ja olemattoman bittirahan liikkeeseen
laskusta, mitä sofistikoiduimmin tavoin.
VIITTEET
2]
Ulosmittasimme liikaa palkkoja! ~
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=946425
- [9761]
3]
Nollaamme kaikki velat?! ~
http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156657-velan-olemus-ja-oikeutus-kyseenalaistetaan
-
Ilkka
Luoma
---20032014---
doc.:
setelirahoitus_fed_20032014.doc – OpenOffice Writer
397 | 3670
perjantaina, joulukuuta 30, 2011
EKP painaa tyhjästä rahaa
Lähiradiossa talousviisaat keskustelivat torstaina 29. joulukuuta 2011 EKP:n myöntämästä massiivisesta pankkirahoituksesta - digitoimalla euromääräisiä bittejä pankkiverkkoon jaettavaksi paremmalla korolla eri taloushädän alaisille valtioille ---
"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli:
"Yksinkertaisena ja neuvottomana kysymään vilpittömästi mistä tämä raha tulee? Vastaus talousviisailta oli:
..."Ei mistään, nuo numerot ovat digitaalisia binäärijonoja tietojärjestelmissä, joita jatkolainaamalla kehitetään tyhjästä mukavat korkotuotot pankeille ja samalla kun rahaa on yllinkyllin, putoaa Kreikankin lainojen korko alle seitsemän prosentin".
Kun EKP antaa pankeille tämän "tyhjän rahan" yhden prosentin korolla, niin heikkolahjaisempikin poliitikko osaa nähdä, että mukava business pankeille ja lopulta ostovoimaa kuluttajille (äänestäjille), kun vielä Suomi ja muut "hyvin asiansa hoitaneet" euromaat takaavat nämä lainat!
Näin kulutuksen hillitön pyörä pyörii, kunnes ympäristö sanoo lopulta täysstopin ... kestokyky oli saavutettu ja evoluutio romahduksen kautta korjaa ihmistoiminteiset bittivirheet biosfäärikiertoon... (karsiminen uuden biokasvuksi).
Ilkka Luoma
Näin kulutuksen hillitön pyörä pyörii, kunnes ympäristö sanoo lopulta täysstopin ... kestokyky oli saavutettu ja evoluutio romahduksen kautta korjaa ihmistoiminteiset bittivirheet biosfäärikiertoon... (karsiminen uuden biokasvuksi).
Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
[9170/505465]
...
LINK
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/ ... aisen.html
"Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?..."
[9170/505465]
...
LINK
http://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/ ... aisen.html
"Suomen Pankki huolehti kultakannasta, markoista ja rahan teknisestä riittävyydestä, kuin myös koroista - se oli ennen se. Nyt meillä on eurot ja Euroopan Keskuspankki määrää mistä tuulee, säätelee korkoja ja rahan määrää. Voisiko kotoinen Suomen Pankki olla kansalaisten luottamuspankki pitäen yllä puolueetonta kansantaloutta tukevaa informaatiota toppuutellen mm. yli-innostunutta velanottoamme?..."
.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Kun EKP ostaa valtioiden ja jopa yritysten arvopapereita, saa se nuo arvo-/ tai arvottomat paperit vakuudeksi - saa nähdä lunastetaanko nuo arvopaperit koskaan EKP' lta - ehkä ei.
Aiemmin katteettoman rahan painaminen on tuottanut inflaation, jopa hyperinflaation, sillä rahan painaminen on halpaa - sen sijaan todellisista hyödykkeistä tulee pulaa ja niinpä aikanaan Weimarin Saksassa postimerkki maksoi miljoonia ja aamulla leipä oli kottikärryllinen rahaa ja illalla jo kaksi kottikärryllistä.
Kansalaisten keskuuteen levisi - ensin Japanista - ajatuksia niin sanotusta helikopterirahasta, jolloin Japanin Keskuspankki olisi jakanut suoraan jenejä kansalaisille, jotta he ostaisivat enemmän ja näin liike-elämän pyörät pyörisivät vinhemmin - toivottiin kasvuhokeman toteutumista, mutta ei, sillä kahden hengen talouden toiseen vessaan ei enää voinut hankkia kolmatta ja neljättä sähköhammasharjaa!
Euromaissakin heräsi innostus taivaalta satavasta rahasta, mutta EKP ymmärsi, että tuolloin superinflaatio olisi jo takonut pankin ulko-ovea, ja vielä tuota kulutuskiihdytystä ei vakavasti mietitty. Siksi innokkkaita eurokansalaisia olisi ollut hamuamaan lisää, lisää ja lisää.
EKP voi toki ajaa pankkikorot voimallisemmin miinukselle, jolloin se laittaisi rahan pyörimään - sillä sehän on tae nykyelämän kasvuhoennalliselle liike-elämälle, jolloin pitää saada lisää, enemmän ja nopeammin, kunnes ympäristö loppuu alta ja alkaa todellinen niukkuus, sillä lopulta meidät elättää ympäristön luoma ravinto ja kierossa oleva "ikuinen vesi"! Kuinka kauan voimme hokea kasvua rajallisuudesta?