Uteliaisuus vie syvällisesti ajattelevan kuvitelmien atmosfääreihin

 UTELIAISUUS|2967|530170|KUVITELMAT

Kuva:  ~ https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/kuvittelu_kuntouttaa_aivoja - 

HT-ote: "Liikkeen kuvitteleminen aktivoi samoja aivoalueita kuin liikkeen tekeminen.

Tämän vuoksi mielikuvaharjoittelua pitäisi käyttää paljon enemmän hyväksi esimerkiksi aivohalvaus- ja kipupotilaiden kuntouttamisessa, vaatii HYKSin neurologian klinikan ylilääkäri Nina Forss.

– Jos fyysinen liike ei onnistu, niin liikkeen kuvittelu on hyvä tapa pitää aivoradat aktiivisina."

*******

1. Yhteiskunta
2. Maailman menoa

Utelias nero - Albert Einstein; aivotkin "Elämä on"| * jälkeen hukassa |0 ..

 |* by dna

|0 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Einsteinin_aivot - 

|0 ~ https://areena.yle.fi/1-66149795 - 

|0 ~ https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000010216156.html - 

 __ __ _

ilkka.luoma

2024-09-14  --  08:45:17

Vilpitön utaliaisuus vie herkästi syvällisesti ajattelevan kuvitelmien atmosfääreihin ---

Lisäys tehty: 14.09.2024

Albert Einstein

TV 1 esitti maanantaina 18.4. 2005 (!) kiehtovan dokumentin tai oikeammin erään kuvitelman |1 ehkä nykyaikamme maineikkaimmasta ihmisestä Albert Einsteinista. Hänen kaava E=mc2 on käynyt lähes kaikkien huulilla sitä tarkemmin ymmärtämättä.

Einstein oli kiistaton älykkö tieteessä ja "hankalikko" kotona. Einstein oli juutalainen, jolla meihin nähden oli nuorena kutakuinkin samat lähtökohdat tyydyttää uteliaisuuttaan kuin meillä keskimäärin.

__ __
PIKANA- HS | Lukijat

HS-linkki ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010690785.html -
HS-otsikko: "Kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli oppimisessa ja taitojen hankinnassa
Lukijan mielipide | Kuvittelukyky on tärkeä myös tunteiden kokemisessa."

HS-ote: " .. Se, ettei kykene luomaan mielessään kuvaa jostakin asiasta, kertoo kuvittelukyvyn puutteesta. Kuvittelukyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen luo mielikuvia omassa mielessään, usein tahdonalaisesti, tai kuvittelee sellaista, mikä ei ole näkyvillä. Voimme esimerkiksi kuvitella miltä ystävän kasvot näyttävät, vaikka tämä ei seisoisi edessämme. .. | ..

__ __
IJL-kommentti ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -
"Miksi jotkut ovat uteliaampia kuin toiset?" -vuodelta 2005!
__ __ 
Kuva 2

Katso: https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -

__ __ __
Uteliaisuutta pidetään (joskus) kiusallisena tai hyvinkin innostavana,

... kuinka milloinkin arvioija haluaa ihmistä määritellä. Lapsi on suunnattoman utelias ensimmäiset elinvuotensa ja sitä pidetään hauskana ja itsestään selvänä ilmiönä. Vanhemmat ovat ylpeitä kehittyvistä lapsistaan, ja nimenomaan tuo uteliaisuus tai tiedon etsintä generoi tyydyttämään tyhjiä kohtia aivoissamme saaden havainnoinnin, oivaltavuuden ja päätelmänteon mahdolliseksi.


Lapsen kasvaessa meille aikuisille syntyy häveliäisyys mielestämme liiasta uteliaisuudesta,

... joka rajaa toimiamme ja tekojamme lapsiamme kohtaan. Monilta se tappaa lopullisesti uteliaisuuden ja tuo tilalle staattisen toimijan roolin, jossa tärkeimpinä tekijöinä ovat turvallisuus, perinteen jatkuvuus ja kammo muutoksia kohtaan.

Sitä vastoin utelikko, joka jaksaa ihmetellä ja kysyä luonnolta kuin itseltään loputtomasti - miksi?, miten? kuinka se on mahdollista tai ratkaisevasti - mikä sen aiheuttaa? -nämä tietämyksen janoajat ja hermosolujensa kiusaajat löytävät silloin tällöin sen oivalluksen ja idean, josta voi syntyä keksintö.


Miksi toinen on utelias ja toinen ei?

Sanotaan, että utelias haluaa tietää, sanotaan myös hänen tyydyttävän aivollista himoaan kuin nälkäinen syödessään ylisuurta annostaan lopputuloksena ravinnelisä vatsan ympärillä. Samanlaisella tiedollisella vararavinnolla utelias tyydyttää aivojansa, jotta aivojen sähköimpulssit voisivat löytää uusia reitityksiä oivaltamaan uutta, siis keksimään jotain sellaista, jota ei ole aiemmin lausuttu.


Lienee tosiasia, että kaikki tieto on jo olemassa,

... se vain ei ole kaikki tiedostettuna meille ihmisille. Tieto on aina läsnä, kuten sekin tieto, joka on aikojen alusta olemattomuuden räjähdyksenä singonnut maailmojen ääriin, jota nyt kalastelemme suuremmilla ja suuremmilla havaintovälineillä.

Tiedon läsnäolo on konkreettinen, se suurempikin kaukoputki on edelleen omassa havaintovälineessämme kiinni eli silmien tai tietokoneen näytön kautta aivoissamme. Tieto konkretisoituu meille vain aivoissamme. Kuinka aistiton henkilö havaitsee ympäristön? Tieto on aina läsnä ja se havaitaan vain kemiallisen prosessin mahdollisesti aikaansaamana ymmärryksenä kunkin oman käsityskyvyn puitteissa.


Siepattu tieto

Utelias on herkempi sieppaamaan tiedon tai vielä meille tuntemattoman ja havaitsemattoman väliaineen tai säteilyn, joka kommunikoi aivojemme kanssa. Ihminen saa paremman tuloksen 100 metrin juoksussa, kun hän treenaa oikeita lihaksia, samoin uteliaisuus treenaa aivoja; se voi synnyttää uusia hermosoluyhteyksiä tai se muodostaa jotain muuta, mitä emme vielä tiedä. Kuitenkin tiedämme toisten olevan herkempiä uteliaisuudelle ja keskittymiselle, joka aikaansaa sopivissa oloissa oivalluksia ja ideoita jäsentelyä varten.


Perusrakenteiltaan meidän aivomme eivät pienimmissä osasissaan, atomitasolla eroa toisistaan;

... ne eivät itse asiassa eroa juurikaan esimerkiksi torakan aivoista, tosin aivotilavuutemme kudosmassana on suurempi, käyttöaste jää vielä tuntemattomaksi suureeksi. Erona vuosimiljoonainen kehitys on saattanut kehittää uteliaisuuden pois torakalta, koska sen konseptit ovat jo täydelliset jatkamaan sukua kiistattomalla ylivoimalla.

Oliko uteliaisuus vain muinoinen välivaihe harmoniaan ja keskinäissovinnaisuuteen vai olisiko uteliaisuus keskeneräisen ihmisen yksinoikeus, koska meidän kehityksemme on vielä välivaiheessaan? Tosin jotkut eläinlajit ovat ihmisen näkökulmasta vilkkaan uteliaita, varsinkin kasvuvaiheessaan.

..

158533
__

|  16  SUOMI24  100  |  ED  |

Kuviteltua uteliaisuutta - pitää Elmän kiintoisana

 KUVIT|2966|530077|TELU

Kuva/ piirros:  

~ https://festival.uniarts.fi/events/ymmarrys-ja-kuvittelu-keskustelu/  --

 

Ym­mär­rys ja ku­vit­te­lu -kes­kus­te­lu

~ https://www.youtube.com/live/CmIQBX_wWPY?si=sAiDeiHJ6kELIwCy  --- 

****

Lisäys tehty: 14.09.2024

Albert Einstein

TV 1 esitti maanantaina 18.4. 2005 kiehtovan dokumentin tai oikeammin erään kuvitelman |1 ehkä nykyaikamme maineikkaimmasta ihmisestä Albert Einsteinista. Hänen kaava E=mc2 on käynyt lähes kaikkien huulilla sitä tarkemmin ymmärtämättä. 

Einstein oli kiistaton älykkö tieteessä ja "hankalikko" kotona. Einstein oli juutalainen, jolla meihin nähden oli nuorena kutakuinkin samat lähtökohdat tyydyttää uteliaisuuttaan kuin meillä keskimäärin.

__ __
PIKAKOMMENTTI - HS | Lukijat

HS-linkki ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010690785.html -
HS-otsikko: "Kuvittelukyvyllä on tärkeä rooli oppimisessa ja taitojen hankinnassa 

Lukijan mielipide | Kuvittelukyky on tärkeä myös tunteiden kokemisessa."

HS-ote: " .. Se, ettei kykene luomaan mielessään kuvaa jostakin asiasta, kertoo kuvittelukyvyn puutteesta. Kuvittelukyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihminen luo mielikuvia omassa mielessään, usein tahdonalaisesti, tai kuvittelee sellaista, mikä ei ole näkyvillä. Voimme esimerkiksi kuvitella miltä ystävän kasvot näyttävät, vaikka tämä ei seisoisi edessämme. .. | .. 

__ __
IJL-kommentti ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html -

"Miksi jotkut ovat uteliaampia kuin toiset?" -vuodelta 2005!

__ __ _

Kuva 2 

Katso: https://ilkkaluoma.blogspot.com/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html - 

 

__ __ __   

Uteliaisuutta pidetään kiusallisena tai innostavana, 

 ... kuinka milloinkin arvioija haluaa ihmistä määritellä. Lapsi on suunnattoman utelias ensimmäiset elinvuotensa ja sitä pidetään hauskana ja itsestään selvänä ilmiönä. Vanhemmat ovat ylpeitä kehittyvistä lapsistaan, ja nimenomaan tuo uteliaisuus tai tiedon etsintä generoi tyydyttämään tyhjiä kohtia aivoissamme saaden havainnoinnin, oivaltavuuden ja päätelmänteon mahdolliseksi.


Lapsen kasvaessa meille aikuisille syntyy häveliäisyys mielestämme liiasta uteliaisuudesta, 

 ... joka rajaa toimiamme ja tekojamme lapsiamme kohtaan. Monilta se tappaa lopullisesti uteliaisuuden ja tuo tilalle staattisen toimijan roolin, jossa tärkeimpinä tekijöinä ovat turvallisuus, perinteen jatkuvuus ja kammo muutoksia kohtaan. 

Sitä vastoin utelikko, joka jaksaa ihmetellä ja kysyä luonnolta kuin itseltään loputtomasti - miksi?, miten? kuinka se on mahdollista tai ratkaisevasti - mikä sen aiheuttaa? -nämä tietämyksen janoajat ja hermosolujensa kiusaajat löytävät silloin tällöin sen oivalluksen ja idean, josta voi syntyä keksintö.


Miksi toinen on utelias ja toinen ei? 

Sanotaan, että utelias haluaa tietää, sanotaan myös hänen tyydyttävän aivollista himoaan kuin nälkäinen syödessään ylisuurta annostaan lopputuloksena ravinnelisä vatsan ympärillä. Samanlaisella tiedollisella vararavinnolla utelias tyydyttää aivojansa, jotta aivojen sähköimpulssit voisivat löytää uusia reitityksiä oivaltamaan uutta, siis keksimään jotain sellaista, jota ei ole aiemmin lausuttu.


Lienee tosiasia, että kaikki tieto on jo olemassa, 

 ... se vain ei ole kaikki tiedostettuna meille ihmisille. Tieto on aina läsnä, kuten sekin tieto, joka on aikojen alusta olemattomuuden räjähdyksenä singonnut maailmojen ääriin, jota nyt kalastelemme suuremmilla ja suuremmilla havaintovälineillä. 

Tiedon läsnäolo on konkreettinen, se suurempikin kaukoputki on edelleen omassa havaintovälineessämme kiinni eli silmien tai tietokoneen näytön kautta aivoissamme. Tieto konkretisoituu meille vain aivoissamme. Kuinka aistiton henkilö havaitsee ympäristön? Tieto on aina läsnä ja se havaitaan vain kemiallisen prosessin mahdollisesti aikaansaamana ymmärryksenä kunkin oman käsityskyvyn puitteissa.


Siepattu tieto

Utelias on herkempi sieppaamaan tiedon tai vielä meille tuntemattoman ja havaitsemattoman väliaineen tai säteilyn, joka kommunikoi aivojemme kanssa. Ihminen saa paremman tuloksen 100 metrin juoksussa, kun hän treenaa oikeita lihaksia, samoin uteliaisuus treenaa aivoja; se voi synnyttää uusia hermosoluyhteyksiä tai se muodostaa jotain muuta, mitä emme vielä tiedä. Kuitenkin tiedämme toisten olevan herkempiä uteliaisuudelle ja keskittymiselle, joka aikaansaa sopivissa oloissa oivalluksia ja ideoita jäsentelyä varten.


Perusrakenteiltaan meidän aivomme eivät pienimmissä osasissaan, atomitasolla eroa toisistaan; 

 ... ne eivät itse asiassa eroa juurikaan esimerkiksi torakan aivoista, tosin aivotilavuutemme kudosmassana on suurempi, käyttöaste jää vielä tuntemattomaksi suureeksi. Erona vuosimiljoonainen kehitys on saattanut kehittää uteliaisuuden pois torakalta, koska sen konseptit ovat jo täydelliset jatkamaan sukua kiistattomalla ylivoimalla. 

Oliko uteliaisuus vain muinoinen välivaihe harmoniaan ja keskinäissovinnaisuuteen vai olisiko uteliaisuus keskeneräisen ihmisen yksinoikeus, koska meidän kehityksemme on vielä välivaiheessaan? Tosin jotkut eläinlajit ovat ihmisen näkökulmasta vilkkaan uteliaita, varsinkin kasvuvaiheessaan.


Tiedon häviämättömyys?

Asuuko uteliaisuuden synnyttämä tieto meissä kaikissa aineen häviämättömyydessä vai ristiriitaisessa säieteoriassa, missä olemattomuuden käsitys saa houkuttelevan selityksen maailmankaikkeuteen. 

Onko tieto kuitenkin vain aivojen harhaa toimeliaalle ihmiselle vai olisiko kytkentöjä olevaisuuden synnyttäjään, joka on on kaikkialla, myös meissä ja luonnossa. 


Uusmoderni kirkko voisi antaa uuden sille perinteellisen nimityksen tiedosta, 

 ... tällöin Tiedolle syntyisi ikuisuus. Uteliaisuus tuo hitaasti, mutta varmasti uutta näkemystä, jonka kuitenkin tiedepiirien enemmistön tulee hyväksyä ennen kuin se saa tieteellisen arvon. Itse tieto tai sen merkitys ei ole tekemisissä meidän kuin muidenkaan eliöiden kanssa. 


Tieto on irrallinen elementti, jolla on merkitystä vain pohdiskelijalleen 

Onko ympäröivä luonto liukunut tuohon harmoniaan sisään, joka ei enää tarvitse tiedon janoa, koska kaikki tarpeellinen saadaan jatkumosta, mikä ohjaa elonsysteemejä, jää meille vielä mysteeriksi.

MUSIC

~ https://youtu.be/Ye_dHSbCxoU?si=sPUf38puAswgL8EA - 

Yllätys varattuna! ☺

EXTRA
~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010678549.html -
"x"

|  SUOMI24  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB TILANNE  |  X  |

Itsetunto on ihmisen perusvoimanlähde

 ITSE|2768|463343|TUNTO

Kuva: ~ https://vaestoliitonblogi.com/2015/07/02/hyva-itsetunto-ei-saa-olla-harvojen-yksinoikeus/ - 

-- Yksilöllinen -- 

"HYVÄ ITSETUNTO EI SAA OLLA HARVOJEN YKSINOIKEUS"

" .. Itsetunnon määritelmät kertovat, että itsetuntoiset ihmiset säteilevät. He ottavat tilan haltuun. He lumoavat. He tekevät mitä haluavat ja milloin haluavat. Heillä on suunnitelma. Heillä on lahjoja ja he käyttävät niitä edukseen. .. "

****

1. Tiede ja teknologia
2. Tiede
3. Psykologia

Tänään kysytään arkikansalaisilta voimakasta tahtoa - itsetuntoa -

ilkka.luoma

2024-01-10  --  23:05:53

 - pysyä omassa hyväksi havaitussa elon kaaressa
.. pitäkäämme kiinni siitä itsenäisyydestä, mikä meillä ihmisinä - yksilöinä - on vielä jäljellä ..

-koetuin menetelmin ja havaitsevin silmin suuntaan ja toiseen -niin itään kuin länteen. Meitä viedään nyt kuin "kuoriämpäriä navetan taakse" 

-vanha kuhmolainen sanaparsi.

Valtiollinen itsenäisyys luovutettiin EU-Brysseliin.

__  
Nyt meitä aivan tavallisia leivotaan ja kaulitaan olan takaa

-mitä erilaisimmin manipulaation keinoin muottiin, jonka valuvikoja olemme jo kansalaiskeskusteluissa yhä laajemmin huomaamassa ja heräämässä siihen väärän tien valintaan, jonka takana on nykyinen valtiojohto.

__ __ __ 
Olemme ujutetut sellaisiin piireihin, joihin meidän ei pidä kuulua ja näin nyt kysytäänkin voimakasta itsetuntoa ja kestävyyttä irtautua meitä ahdistavasta mediapoolin manipulaatiosta, jopa propagandasta.

__ __ 
Miksi emme saaneet edes kansanäänestystä Natosta?

-pidetäänkö meitä yhteiskuntaa pystyssä pitäviä niin yksinkertaisina, ettei päätössuuntaa voitu meille antaa - mitä pelättiin; pelättiinkö meidän sisuksissa olevaa vahvaa todellista itsetuntoa, joka kiertyy esille vaikeina aikoina, joita kohden ollaan nyt vääjäämättä etenemässä.

__ __
Mikä tulee olemaan kansakuntamme reaktiot, kun mieli ja vahvuus pääsevät - päästetään irti, jos ja kun toveripiirit luovat yleislakon nykyistä hallitusta - PM Petteri Orpon hallitusta vastaan --
-- onko aika nousta lakien ja  sääntöjen puitteista barrikaadeille puolustamaan sellaista kansallisuutta - eloa ja oloa -, josta olimme ylpeitä vuosikymmenet?

__  __
[20U05] -- Hyvä itsetunto mahdollistaa menestyksen osaamisen auttamana ratkaisevalla hetkellä

Tietävä ja itsensä kanssa sinut oleva ihminen ei ole kuljetettavissa kaikkien poliittisväritteisten oikkujen ja päätöksien perässä. Ihminen luo itselleen menestymisen mahdollisuudet vahvalla itsetunnolla.
Itsetunto-ongelmia on niin yksilö- kuin kansakuntatasolla.

_
Yllätysuutinen!

~ https://yle.fi/a/74-20068812 -
"Roomassa nähtiin tapahtuma, joka oli kuin Münchenistä 1934 – katsotaanko Italiassa natsitervehdystä läpi sormien"

-Yle-toimittajana Olli-Pekka Sulasma


Ehkä tunnetuin itsetunnon alentuma on kansakuntana perisaksalaisilla, lähtien tapahtumista yli 80 vuoden takaa - vuodesta 1943?

Yksilöllisiä itsetuntokriisejä voimme havaita ympäriltämme katsomalla tapahtumia ja ihmiseloa avoimin silmin. Itsetunnon puute on pahimpia esteitä pyrkiessämme saavuttamaan itsellemme menestystä työ-, liike- ja suorite-elämässä, kuten huippu-urheilussa.

EKSTRA!

Suorite-elämä

__  _
Entä itsetunto kansallisena ilmiönä?

Vahvan itsetuntoiset ihmiset voivat aikaansaada tuloksia ja kunniaa itselleen kuin muillekin. Mitalin toisena puolena esiintyy kirkkaan itsetunnon ja liiallisen itsekkyyden myötä ongelmia muille sekä pyrkyryyttä toisten kustannuksella. Vahvasti itsetuntoinen ihminen aikaansaa toisia huomioimattomana historian tuntemia suurkriisejä ja katastrofeja.

__ __ __
Vahvalla itsetunnolla ja kokoamalla itsensä ratkaisevalla hetkellä suoritukseen aikaansaadaan jopa maailmanennätysluokkaa olevia ja maailmallisvaikuttavia tuloksia

Epävarmuus on menestyksen uhka, mutta ajankohtaista hetkittäin kehityksen kaaressa!

Epävarmuus luo päättämättömyyttä ja olemattomalla tai latistetulla itsetunnolla ei voi olla varma omasta osaamisestaan, vaikka esimerkiksi ammattitaito olisi huippuluokkaa. Epävarma ihminen ei uskalla tuoda itseään julki ja monesti esim. työ- ja liike-elämässä se paras ratkaisu jää käyttämättä.

__ __ __ _
EKSTRA 2
Entä itsetuntovajaa valtio - kansakunta?

..
Suurin ongelma on itsetunnon latistajat; tätä tapahtuu runsaasti työyhteisöissä, joissa kyynärpääprosessi on vahvojen ja itsekkäitten työkalu. Perheyhteisöissä aikaisempi naisaseman aliarviointi on muuttumassa ratkaisevasti naisten kouluttautumisen kulkiessä miesten ohi. Toivottavasti historiallinen asia ei käänny päälaelleen. Muistamme perheiden muodostavan ydinryhminä valtiot ja niiden tavat kuin toiminnalliset ominaisuudetkin.


Itsetuntoisuutta voi opiskella hyväksymällä itsensä

Yhteiskunta saa ratkaisevasti lisää osaamisesiintymistä todellisten ja hiljaisten osaajien tullessa kuorestaan esille. Näin moni kyynärpäätaktikointi väärin lopputuloksin saa rinnalleen osaamista ja ammattitaitoa.

Tänä päivänä kehitystämme hidastaa liian monet, liiaksi omaa etuaan ajavat pyrkyrit, joille itsetunto ei ole ollut koskaan ongelma. Käytännön esimerkkinä aika-ajoin esiintyy suorastaan villiä ahneutta rahapiireissä; tällöin itsetuntoiset esiintyjät manipuloivat kahinakansaa sijoituksiin antamalla ymmärtää suurista voitoista.

__ __ _
Olisiko kuitenkin niin, että optimaaliseen kehitykseen ei pidä päästäkään, koska tuolloin vajavaisimmat ihmiset jäisivät jalkoihin ja näin toteutuisi eläinkunnan laki harmonisesta kilpailusta osaavimman ja voimakkaimman eduksi.

Todellista vahvuutta saavuttavat vain osaajat ja harmonisoijat ymmärtämällä kokonaisuudet. Terve itsetunto on vahvuus, jolla saavutetaan tyytyväisyyttä, yhteenkuuluvuutta, toistensa tarpeelliseksi havaitsemista ja tavoitteen saavuttamista.

__ __ __ _
EKSTRA 2

Mitä seuraa Italian jälkeen -toistuuko historia? Mitä EU-Eurooppa haluaa ja mitä kokonaisvaltainen Eurooppa tarvitsee?
-yhdessä Venäjän kanssa. Itsetuntoa ainakin!

_
140037

|  SUOMI24  |  

__

Piirros: ~ https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/laheisyys-ja-lisaantyminen/identiteetti-ja-itsetunto/ - 

"On hyvä olla lapsi! Olen ihana!

Lapsi tutkii ja leikkii ja tutustuu siten kaikkeen, mikä on mukavaa.

Hoiva, hellyys, läheisyys ja kosketus edistävät lapsen hyvää itsetuntoa ja kehonkuvaa. Läheisyydestä nauttiminen, kuten peuhupainit ja halaukset, edistävät lapsen oppimista ja hyvinvointia.

Turvallinen läheisyys ja kosketus antavat lapselle viestin, että hänet hyväksytään. Kosketuksen pitää olla myönteinen asia, sen pitää tapahtua ilman pakkoa. Lapsen fyysinen satuttaminen ja kurittaminen ovat haitallisia lapselle."

****

_

2

Alkuun havainnollistava kuvakertomus

Valtiollinen itsetunto - ylpeys kansallisuudesta ja johtajasta!

Photo by IJL-Productions

Nöyrä kiinalainen?

Kiina ja kiinalaisuus ovat nyt maailmallisuutta; itsetunnon kohotessa mittoihinsa kyvykkyyksien myötä. Mitä seuraa, jos kansallinen itsetunto nousee sfääreihin ja luulo omastansa ylittää rajat, joita muut eivät enää hyväksy -siinäpä pohdintaa .. kiinalaisuus haluaa olla osatekijä maailmallisuuden moninapaisuudessa; swen tuottaessa kansallista ylpeyttä ja itsetuntoisuutta omasta roolistaan hoitaa yhteisiä asioita - tarkoittaen ympäristötuhojen yhteistä koko ihmiskunnallista yhteistyötä -sotimisensijasta. Nyrkkejä emme tarvitse, vaan yhteistyötä .. 

.. vaikkapa meille Suomeen ja sen valtioneuvostoon (-hallitukseen), jossa itsetuntoa ei lopulta nosta ykilötasolla lainkaan esimerkiksi 1941-uhomainen Ukrainan itäslaavisodan aseistaminen (nyt 12.01.2024) jo 1,6 miljardilla eurolla, kun kansalaisemme ovat todella huolissaan meidän terveyden- ja sairaudenhoitojärjestelmien hätähuudosta, jopa rappeutumisesta. Olisiko ollut viisasta jättää aseet toimittamatta ja suunnata tuo 1,6 miljardia euroa kohottamaan kansallista ja yksilöllistä itsetuntoa ylpeydestä, jossa meidän - juuri meidän - SOTE-järjestelmä on kunnossa ja rahoitettuna oikein? Tässä pelissä nytkit ovat väärä elementti --- 

Juuri nyt korskea läntisyys, omassa luulottelemassaan itsekkyyden itsetunnossaan

Photo by IJL-Productions

***

Filosofisesti voimme pohtia yksilötasolla itsetuntoisuutta koko luontobiologian näkökulmista. Emme saata ymmärtää mitä eläinkunta omanaan merkitsee yhteisössä, jota kutsutaan kierrossa olevaksi biologiaksi, jossa itsetunnon määritelmä hakee edelleen kokonaisvaltaista tulokulmaansa! 

Photo by Irma M -Kiteen eläinpuistossa ehkä vuonna 2008?

***

Ehkä voimakkain kansallinen - ja valtiollinen itsetunto ylitti kaikki atmosfäärit Saksan kolmannessa valtakunnassa, jossa johtajan karisma ylitti innokkaimmatkin odotukset ja loi koneiston, joka lopulta väärien johtopäätöksien myötä luhistui omaan mahdottomuuteensa. Mihin voimme vetää rajat, kun puhutaan laajasti itsetunnosta, itsekkyydestä ja voimallisesta kansalaistyytyväisyydestä? Nuo elementit saavutettiin kiistattomasti Saksassa vuoden 1933 jälkeen ja sen päättyessä, ehkä noin 10 vuoden kuluttua, kun määritetty ohjelma ei vienytkään kansallista sijoittumista ylimmälle kerrokselle - kansojen mitalitaulukossa. Niin, herättävä keskustelun aihe tälle päivälle, kun länsi pienenä maailmallisvähemmistönä luulee ja kamppailee valtavaa itäistä kasvavaa itsetuntoa vastaan - voimistuvana läntisen monikansallisuusyksipuolisuusitsetunnon (syntyipä melkoinen yhdyssanahirviö ;-) -  kanssa. Mikä onkaan lopulta oikein? Kuvassa Saksan silloinen kiistattomasti karsimaattinen johtaja Adolf Hitler kipuaa vallanportaita ylös hurmaamaan puheellansa kansanjoukot, joiden itsetuntoa saattoi tuo karisma hivellä. Kuvassa kansanjoukkoja edustivat paljolti sotavoimat, joiden mallikkaat ojennuksessa olevat täsmärivistöt täydellisenä järjestyksenä entisestään nostivat kansallista identiteettiä ja itsetuntoa --- 

***

Lopulta biologisen elonkierron järjestelmä evoluution vuosisatamiljoonaisena ilmiönä korjaa satonsa ja itsetunto niin yksilöllisenä kuin valtiollisena tapahtumasarjana jää jälkeenjääneiden muisteluihin, Hiljainen itsetunto huokuu kivistä, joiden edustaa käymme aika-ajoin kastelemaasa, jotta keväiset viherversot saavat Auringon voiman siivittämänä oman elonsa; viestien biologisen kierron harmonista luontoitsetuntoa -itsestään selvänä tapahtumana. Syksyllä on jälleen siirtymän aika ... ravinnoksi tuleville ja näin itsetunnon kuvitteellinen jatkumo jatkaa evoluution kellotaajuudellisessa rytmiikassa, tuottaen väliaikaisen ilon ja merkityksen myös itse ihmiselle. Elämme lainalla - emme omista mitään, vain toivottavasti terveen itsetunnon - toiset huomioon ottavana elementtinä Elämän kirjossa.

x

Uteliaisuus johtaa kykyyn ymmärtää enemmän

Miksi minä elän ja mitä minä täällä teen? Uteliaisuus on kuin peili, se antaa aina vastauksen, mutta kummin päin; se jää katsojan silmiin ja mieliin. Helsingissä oli Yleisurheilun Maailmanmestaruuskilpailut elokuussa 2005. Hgin stadionin lähellä oli myös YK:n UNICEF:in esittelypöytä ja peili muistutti meitä olevaisuudesta ja uteliaisuudesta, joka on kehityksen tae. Photo by Ilu 2005.


Ihmisen uteliaisuus hipoo kattoa ensimmäisen elinvuoden aikana. Uteliaisuus on hyve vilpittömänä tiedon janona. Osa ihmisistä jatkaa uteliaana loppuun saakka rikastuttaen yhtäläistä ymmärtämistä erikoisuuksiakin kohtaan. Reviiri-ihminen "pelkää" tuntematonta; se on paha, jota vastaan tulee puolustautua. Lukeminen läpi elämän vie tuntematonta pelkoa etäämmäksi, koska tiedon kasvaessa ymmärrys ympäröivyydestämme lisääntyy.


Yhteisöllinen kansa ja ihminen on sitä, mitä se tietää, 

 .. eli kuinka laajasti tietoa ympäriltään on saanut. Lukemisen sijasta lukutaidoton tekee alitajuntaisesti havaintoja ja huomiointia tyydyttääkseen tarpeen osallistumiseen ja elossapysymiseen. Luonnosta erkaantunut ihminen ei tee havainnointia ympäriltään ja niinpä jää näkemättä moni luonnon ilmiö, joka on tulevaisuudessa tulossa, sillä kaikella on aina seurauksensa.


Ihminen on maallistunut aistivälitteisen informaation kirjosta; 

 ... me emme "tiedä", mitä ympärillä tapahtuu. Jopa perheen koira vaistoaa herkistyneenä, ilman ylimääräisen pintapohdinnan häiritsemistä, tapahtumia, joilla on nykyhetken jälkeistä merkitystä. 

Ihminen voi tyydyttää uteliaisuuttaan lukemalla laajasti, mutta vapaaehtoisesti. On innostavaa oppia muiden näkemyksiä, koska ne useasti täydentävät omia ajatuksiamme. Laajempi ymmärtäminen eliminoi väärinymmärrysten konflikteja tai sitten "liiaksi" tietäminen paljastaa ikäviä asioita, joita ei olisi kokenut ilman tietoa.


Suomalainen peruskouluympäristö antaa erinomaiset lähtökohdat tiedon hankintaan 

Pintaliitokulutushysterisoinnin sijasta voisi koittaa aikakausi, jossa olisimme terveen uteliaita tietämään syitä mm. luonnon käyttäytymisestä kuin myös ihmisten erilaisuudesta eri kulttuureissa, havaiten kuitenkin perusasioiden olevan täysin samoja. 

Muinaiset kreikkalaiset ja Han-dynastian kiinalaiset saivat henkisyyttä asioiden pohdinnasta ja syysuhteiden arvioinneista. Heillä oli ns. korkeakulttuurin aikakaudet, joissa vallitsi ihmisten uteliaisuus ja tiedonjanon täyttö. On myös mainittu, että mm. nuo aikakaudet olivat henkisesti rikasta aikaa, jolloin väkivaltaiset konfliktit olivat harvinaisia.


Ihminen on aikakausituotos ja "periodipetteri" 

Nyt voisi alkaa suuremman, tietoon ja ymmärrykseen synergoitumisen aikakausi, jolloin saisimme irtiottoa kaupallisuuden lisääntyvästä kompleksisuudesta, joka ainoastaan vertaa meitä kulutusvoiman mittareilla. 

Tiedonjanon tyydytys on vähän saastuttava ilmiö ja uteliaisuus tuotekehittää menetelmiä ympäristöharmoniseen elonaikaan. Nyt voisi olla uuden kulttuuriaikakauden syntyhetki vastineeksi kylmän ja maattoman rahavoiman vastineeksi. Yhteiskuntamme ja kansalaisjärjestöt, kuin myös eri seurat ja yhdistykset tarjoavat runsaasti kaikille jotain - tiedonjanoa tyydyttämään; ovatpa suurimmaksi osaksi vielä ilmaisia.


Ilkka Luoma


PS. Kappalejaottelu on uusittu 12. marraskuuta 2015 - mitään poistamatta, muttaamatta tai lisäämättä.