...
Perinnepuoluepolitiikan
viimeinen likainen erä on nyt käyty?
1 - Suomalaisessa perinnepuoluepolitiikan
pelissä käytiin likainen loppuvaihe -näin toivotaan, että se olisi viimeinen
teflonistien "selkäänpuukotushippa".
Nyt on kliseisesti
sanottuna muutoksen aika. Keskusta teki jo henkilötasoisen arvovalintansa -
liikaa kasvuhokemaa ihaillut voitto edellä liikemies Juha Sipilä sai
lähtöpassit puolueen johdosta. Tässä vaiheessa lähinnä maaseutuväestön ja
pienien/ suurempienkin paikkakuntien asukkaiden johtajaksi valittiin Paavo
Väyrysen koulutusta saanut Katri Kulmuni.
Kulmuni ei muuta
pilkkuakaan voimassa olevasta hallitusohjelmasta, joka on sinällään idealismin
ja vaikean rahoituksen yhdistelmä. Hallitusohjelma on toiveita herättävä - kun
vauvojakin pitäisi saada näivettyvään kansakuntaamme.
Keskusta
tupailloissaan muistaa erinomaisesti heille nolon tilanteen, kun silloinen SDP'
n eduskuntaryhmän puheenjohtaja - savonlinnalainen Jouni Backman HV-lappusella
(HV = Hyvä Veli) ilmoitti Keskustan kollegalleen Timo Kallille - että Anneli
Jäätteenmäki vaihtoon - selväsanaisesti -kuriirin toimittamana? Nyt on siis
potut maksettu pottuina. Voidaan aloittaa uusi aikakausi, ehkä muuttaa koko
puoluepoliittisen "peruspoljennon puolipuukottavaa" perinnettä -
lähemmäksi kansalaisihmistä.
Nyt
ammattiyhdistysjyrä Antti Rinne haluttiin liian ”trumppimaisesti”
toimivana pois politiikan etulinjasta. Tässä kohdin puoluepolitiikkaa läheltä
seuraavista tahoista liikkuu liki uskomaton huhu, että tuon syrjäyttämisidean
olisi järjestänyt "nuorten naisten liike" * - oli löydettävä
uusi aikakausi, jossa puoluepolitiikka jää vähemmälle, kun valtiota johdetaan.
Perinteellisen
puoluepolitiikan tilalle tulee kahden nuoren naisen yhteinen julistus (3.12.2019
Yle 1/ a-Studio), jossa hallitusohjelma ylittää yksilöt hyvyydessään ja sitä ei
muuteta. Aika radikaalia, mutta hyvin loogista, sillä Suomi on monin osin
ratkaisevien valintojen kauhoissa.
…
* Ilman konkreettista kokoontumista; intuitiona, naisen vaistona ja
huolena vähistä vauvoista, kun luottamus on kansakunnalta kadonnut - on siis
aika uudistua! >2
2 - Suomalaiset ovat maailmanlaajuisessa työn
uudelleenjaon taistelussa! Me
suomalaiset olemme ympäristölliseltä jalanjäljeltämme niin suuressa
henkilökohtaisessa kalossissa, että sekin vaatii rivakoita tekoja. Sotekin
olisi vihdoin saatava maaliin - se on monille oikeasti elämän ja kuoleman
kysymys!
Näitä ratkaisevia
tekoja voidaan tehdä sellaisten ikäpolvien toimesta, joilla on vahva intressi
tehdä radikaalejakin muutoksia ja päätöksiä. Keskustan puheenjohtaja Kulmuni
komppasi ihailtavan samansuuntaisesti SDP' n mahdollisesti tulevaa
pääministeriä - Sanna Marinia.
Demarit ovat jo
saattaneet tehdä valinnan, nyt käydään vain kulissipeliä -
näennäisjulkidemokratian nimissä. Sanna osoitti väkevää tahtovoimaa lausuessaan
Kokoomuksen ehkä väistyvälle puheenjohtaja Petteri Orvolle Keskustan
kosiskelusta - "surullisesti madon luvut".
Saatamme arvata,
että Kokoomuskin tekee puheenjohtajavaihdon - hän on jo olemassa - Elina
Lepomäki **. Samoin nuorten naisten konklaaviin kuuluva perussuomalaisten Laura
Huhtasaari on jo asemissa, kuten Vasemmiston Li Andersson ja
Vihreiden Maria Ohisalo – katso HS.
…
Siis nyt tehdään
räväkkää johtamispelikentän uus(miehitystä) - naisistumista. Tämä hyvä, sillä
nyt on syytä tehdä jotain oikeasti toimivaa - kansa odottaa jo, nyt on nuorten
naisten vuoro. Nuoret naiset edustavat tulevaisuuden toivoa – sillä heillä on
siihen hyvä syy ja motiivi.
Miehistä aikaa on
ollut jo pitkään (liian pitkään?), ja nyt on aika katsoa mihin naiset pystyvät.
Peli on nyt heille paalutettu. Valistuneesti veikkaan, että Kulmuni ja Marin
tulevat erinomaisesti toimeen.
Sitä emme tiedä
miten Väyrynen mahdollisesti vaikuttaa "kasvattinsa" Katrin takana.
Samoin arvelemme, että demareiden ikiälykkö Erkki Tuomioja on saattanut
neuvoa pitkästä kokemuksestaan Sannaa - ainakin ulkopolitiikan osalta, sillä
nyt ulkopolitiikka on ehkä liiaksi presidentti Sauli Niinistön käsissä (?).
Tuomioja oli aikanaan hyvin radikaali nuori - vallankumouksellisella
1960-luvulla.
Nuorten naisten
keskinäinen luottamus saattaa olla erinomaisen hyvä, mutta se jää kuitenkin
lopulta nähtäväksi. e
…
PS
Ylläoleva teksti perustuu
HS-kirjoitukseen ~ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006330583.html
-
Menestystä
uuden ajan alulle toivottaen!
Ilkka Luoma
...
Ylläoleva kirjoitus on lähetetty laajasti poliittiseen kenttään ---
Vastaanottaja: sanna.marin@eduskunta.fi; katri.kulmuni@eduskunta.fi; juha.sipila@eduskunta.fi; antti.rinne@eduskunta.fi; erkki.tuomioja@eduskunta.fi; petteri.orpo@eduskunta.fi
Kopio: laura.huhtasaari@europarl.europa.eu; elina.lepomaki@eduskunta.fi; li.andersson@eduskunta.fi; maria.ohisalo@eduskunta.fi; Tasavallan.Presidentti@tpk.fi; antti.lindtman@eduskunta.fi
Neuvostoliiton Josif Stalin oli voittanut lähes kaiken -erittäin raskaiden tappioiden jälkeen. Oli pelättävissä kommunistisen internationaalin paisuvan yhä kauemmaksi länteen. NATOn perustamisen jälkeen rakennettiin vasta sotilaallinen Varsovanliitto - vastineeksi lännen sotakone NATOlle.
Kommunismin pelko levisi sitten USA-vetoisena Korean niemimaalle ja sitten Vietnamiin, joissa US-johteisina käytiin hyvin raskaat sodat.
Neuvostoliitto oli valtansa huipulla ja toinen ydinasesuurvalta. Kommunismi näytti ikuiselta, kunnes Neuvostoliitto reaganismin "pahan valtakuntana" hajosi ja sen myötä myös Varsovanliitto.
NATOa ei sen sijaan purettu, vaan alkoi sen aktiivinen leviäminen kohden venäläisiä ja Venäjää. Sotaliitto oli nyt lännestä voimissaan. Tosin Ranska irtautui NATOn päivittäisestä toiminnasta. Ranska luotti itseensä presidentti Charles de Gaulle' n aikana, kuten näyttää nytkin tekevän ilmauksineen aivokuolleesta NATOsta.
US on NATOn sotilasjohtaja, aina - sen sijaan siviilimäinen pääsihteeri pyritään valitsemaan pienistä Nato-maista, kuten nykyinenkin Norjasta.
Euroopassa NATO on jäänne ajoilta, jota ei enää ole. EU vahvistuu ja sen talousvaikute on suuri, mutta pienempi kuin vajaa kolme kertaa väestöllisempi Kiina.
Eurooppalainen rauhanhallinta perustuu koko Eurooppaan, ei vain EU-Eurooppaan. Tunnetusti Eurooppa jatkuu kauas Venäjän Uralille, josta vasta alkaa Venäjän maantieteellinen suuruus - kauas Kiinan rajoille.
Euroopan rauhankehityksen kaksi merkittävintä valtiota ovat Saksa ja Venäjä, yllättäen. Nuo maat tietävät historiastaan mitä sota merkitsee juuri Euroopassa, siksi ne ovat parhaat rauhan takuumiehet!
US on kaukana valtameren takana, nykyään aktiivisena sotaa liki jatkuvasti käyvänä valtiona. US' n huomio kääntyy yhä enemmän Kiinan suuntaan. Eurooppalaisten pitää itse ratkaista rauhankehityksensä.