*
HS ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006364635.html -
...
On ajateltavissa, että sotamarsalkka (!)* Khalifa Haftar mahdollisesti vahvana vuonna 2011 teloitetun Muammar Gaddafin ajatusmaailman kannattajana haluaa palauttaa menetetyn järjestyksen Libyaan.
Järjestys menetettiin, kun USAF aloitti raskaat Libyan ilmapommitukset Arabikevään innoittamana - johon jopa Suomen silloinen ulkoministeri Alexander Stubb halaji omien Hornettiemme osallistumista Libyan ilmataistelutilanteisiin [ ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nykypaiva-stubb-katuu-jattaytymista-libya-operaatiosta/1939990#gs.q80vnk - ].
* Gaddafi jätti sotilasarvonsa vain everstiksi, kiintoisa tuo Haftarin sotamarsalkka nimitys - kukahan oli nimityksen myöntänyt?
Haftar on katsonut vuosikaudet Libyan ahdinkoa - suoranaista kaaosta, joka syntyi kun järjestys romuttui vuoden 2011 jälkeen. Ehkä kaaostumisen hankalimmaksi asiaksi EU' lle nousi Välimeren yli tulevat pakolaiset - Libyasta EU' hun.
Tämän pakolaisaallon oli Gaddafi eläessään jo ennustanut, jos maasta katoaa järjestys
Emme tiedä tarkasti syytä, miksi USA halusi sekaantua Libyan sisäisiin asioihin, emmekä saata ymmärtää, miksi Venäjä tai Kiina eivät käyttäneet YK-turvaneuvostossa veto-oikeuttaan. Ehkä oli usko johonkin parempaan ja Kiinan osalta heidän sekaantumattomuuden historia omien asioidensa ulkopuolelle.
Libyan kehitys käy vaarallista tietä, varsinkin nyt, kun Turkki lupaa avustaa sotilaallisesti heikkoa "Libyan hallitusta" - Haftaria vastaan! Libyan "sovintohallituksella" on hienostuneesti sanottuna "kansainvälisen yhteisön tuki" -minkä kansainvälisen yhteisön?
Nyt US uhoaa Persianlahdella, ja saattaa saada lähtöpassit Irakista, jonka myötä sodan mahdollisuus kasvaa ratkaisevasti. Syyria on sisällissodassa, tosin sen laillisen johtajan kohta alkavassa järjestyksenpidossa (?), mutta kolme kriisialuetta - unohtamatta US-presidentti Donald Trumpin tunnustusta Syyrian Golanin kukkuloiden |1 ja Jerusalemin kuulumisesta Israelin valtiolle |2 - nämä neljä tekijää yhdessä ovat mahdollisen suursodan enne.
...
|1 ~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006046741.html - | ~https://yle.fi/uutiset/3-10706171 -
|2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-9965399 -
Suurin ero meillä ja Kiinassa on valvottavan väestön määrä - Kiinassa riittää meille tovereita ja kavereita - jokaiselle suomalaiselle - noin 250 kiinalaista. Kun tuon ~1400 miljoonaa osaa suhteuttaa meidän 5,5 miljoonaan - on mahdollisuus ymmärtää eri tyyppinen yhteiskuntamalli - meillä ja heillä.
Pisteytys ei ole vieraista meillekään - olemme parempia ja huonompia, meitä vertaillaan jatkuvasti - esimerkiksi tuloissa* (kerran vuodessa) - kuin jättämässämme ympäristön haittajäljessä per capita. Meidän suomalaisten henkilökohtainen käyttöjälki meitä elättävään ympäristöön on huomattavasti suurempi kuin kiinalaisen.
On liki selvää, että yhteiskuntakehityksen muuttuessa valvotummaksi - on meidän (valtion) tiedettävä enemmän, mitä yksilö tekee ja tekemättä jättää. Miten hän maksaa veroja, ja miten hän kuluttaa - niin ympäristöä kuin yhteiskunnan tulonjakokukkaroa, sillä suita on kohta enemmän kuin niiden ruokkijoita (kts. syntyvyys ja ikäpyramidikehitys).
Me saamme oman pisteytyksemme valtion ylläpitämänä kunkin henkilökohtaisena verotilinä, johon kertyvät lopulta reaaliajassa mitattava arvomme yhteiskunnalle:
Miten tuotamme veroja, ja miten niitä käytämme. On selvää, että ruokittavien suiden lisääntyessä halutaan tietää kuka ja miten hän projisoituu näissä verotileissä - olemmeko käyttäjinä "pakkasella" - miinuksilla vai erinomaisina veronmaksajina plussalla. >
Valtion tekoäly voi pian ehdottaa palveluita vaikkapa avioerotilanteeseen: Suomi rakentaa omaa tekoälyohjelmaa
Henkilökohtainen valvonta on tylyä, mutta oikeudenmukaista, kun se koskee kaikkia. Tämä tosin edellyttää melkoista asennemuutosta, sillä kaikki eivät ole voittajia - inhimillisyyteen kuuluvat myös epäonnistumiset, jotka saattavat suistaa meidät henkilökohtaisissa verotileissä miinukselle.
Inhimillistä on hyväksyä kannsaihmistemme välillä miinusmerkkisyys tuotoissa yhteiskunnalle kuin sen arvostus, että monet maksavat enemmän kuin kuluttavat - tosin ympäristöjälki tulisi tässä kulutuksessa ja tuotoksessa ottaa huomioon.
Valvontaa on jo nyt, ja se lisääntyy - meilläkin. Jostain syystä täällä meillä ei tahdota ymmärtää maailman suurimman valtion Kiinan yhteiskuntajärjestystä. Emme ole edes sitä oivaltaneet, että kiinalaisuus on eräs maailman vanhimmista jatkuvista korkeakulttuureista.
Me ikäänkuin asetumme vastakkain, kun olisi sen sijasta viisasta nähdä yhteistoiminta, sillä tämä meitä kaikkia elättävä biosfäärillinen Maapallo on kaikille eliöille, olioille kuten ihmisillekin - yhteinen!
Tässä tekoälyllä viritetyssä komentissani en halua puuttua terrorismin, lainrikkomisen enkä suhteettoman ympäristöjäljen valvonnan tiukkuuteen kuin sen olemassa oloonkaan, sillä on luonnollista, että yhteiskunnan tulee valvoa turvallisuutta. e