maanantaina, helmikuuta 01, 2016

[U] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

blogID 12100979


  • Herra Dengia siirretään Sotatieteen museoon Pekingissä - kuvana*]
    Herra Deng Xiaoping siirretään Sotatieteen museoon Pekingissä - kuvana*]
  • Herra Mao kokeili kaikenlaista, osa onnistui, osa ei - historiallisia kokeiluja tulevaisuuden nimiin.
    Herra Mao Zedong kokeili kaikenlaista, osa onnistui, osa ei - historiallisia kokeiluja tulevaisuuden nimiin.
[U] Uutisointi ulvoo tuttua virttä – yt-raivoaa kalliiden0] työkustannusammattialojen kimpussa – Pöyry Oyj, Nokia Oyj, Nokia-Siemens Networks Oyj ja nyt perään vielä Tieto Oyj. x]

[ ... softanikkari oli kehitellyt osaamisellaan maailmanlaajuisesti työn tuottavuuteen nähden osin vastikkeettoman palkkarakenteen – työ oli tullut liian kalliiksi. kornia on se, että tietotyöläinen on suuresti osavastuullinen sille, että työttömiä ”lattiatasolle” on syntynyt lisää. Tunnetusti tietotyö automatisoi prosesseja sekä eliminoi käden työtä ja taitoa ...  ]
Meneillään oleva automaatio, materialistinen kasvupolitiikka, lisääntyvien voittojen vaade ja kehittyvien maiden vääjäämätön nousu pelinrakentajiksi syövät eurooppalaista valkoisen miehen perintöä ja luo henkistä degeneraatiota – on alkanut kaukoidän ja Kiinan1] vuosisata. Napaisuus on vaihtumassa. Söimme itseltämme kilpailukyvyn, ... toistaiseksi. On alkanut uuden ajan ajelehtivan pimeä henkisyyden 2] keskiaika.

Materialistinen elintasopyrky 3] keräsi koteihimme kulutustavaraa, käyttö- ja näyttötavaraa – paljolti myös Kiinasta, koska sieltä sai halvemmalla. Näin samalla tuimme kaukoidän toverien palkkarakennetta kohti suurempaa ostovoimaa. Olemme ostosuuntauksellamme ojentaneet suuremman kehitysapuvirran kuin kuunaan itse kehitysapu 4] – näin toimi tässä tapauksessa markkinatalous. Unohdimme kotimaisen työn arvon itsellemme.

Työ karkaa kaukomaille

On kolme tai neljä pääsyytä, miksi me menetimme ensin bulkkisuoritetyötä ja sitten korkeajalosteista työtä halvemmille tovereille; meni ”laturia, meni selluloosaa, paperia sekä bulkkia” ja nyttemmin myös suunnittelutyötä:
1)       Kiinan merkittävästi halvemmat palkkakustannukset kokonaisuutena
2)       Markkinatalous etsii aina suurinta ja halvinta – pääsy maailman suurimmille markkinoille
3)       Tuotanto on edullista siellä, missä ei tarvitse välittää ympäristöstä – menimme ”sontimaan” kaukoidän veljien taskuihin, koska mm. Kiinassa olivat olemattomat ympäristölait.
4)       Työteliäämmät toverit, koska heillä ei ole toistaiseksi työnantajan näkökulmasta kasvua jarruttavia ammattiyhdistysliikkeitä vastuksenaan kasvattaa voittoja,
5)       joka voisi olla se viides syy, miksi työpaikat karkaavat kauas taivaanrantaan - nousevan auringon maihin.

Suomi kävi suuret voimainponnistukset vajaassa sadassa vuodessa

Suurruhtinaskunnan perilliset synnyttivät ammattiyhdistysliikkeen, tappelivat keskenään ja lahtasivat tovereita, sotivat yhtenäisenä jättivihollista vastaan, rakensivat maan uudestaan ja lunastivat pakkolupauksensa sotakorvauksista, lakkoilivat huiman devalvaatiopalkkakehityksen ja lopulta 1990-laman jälkeen palkkasovinnolla loivat historiamme pisimmän ylijäämäulkomaanviennin.
Näin toimi eripurainen, mutta samakielinen yhteiskunta, jolla oli päämäärä. Nyt ei ole päämäärää – kaikkien puolueiden ideologiat ovat hukassa, kuin sen muinoisen leasingautoilijan pissapoika. Olimme pissanneet omiin huosuihimme, jonka seurauksena olemme menettämässä kilpailukykymme.

Lääkkeet ovat yksinkertaiset

Alennamme palkkojamme, alennamme palkkioitamme, alennamme bonuksiamme, alennamme eläkkeitämme ja lopulta alennamme kulutustamme. Löydämme toisemme uudelleen, löydämme ideologian ja päämäärän. Löydämme itsemme ja löydämme tahdon olla voittajia. Näin helppoa se kaikessa vaikeudessaan on. Meidän on voitettava vihollisemme, joka on usein me itse!
--
[2007] Suomi oli luokkayhteiskunta vielä 1960-luvulla. Silloin meillä oli rehellisesti duunari ja tirehtööri kuin työmies ja johtaja. Työsuhteet olivat pitkiä ja hommia riitti - työttömyys oli pientä, noin 3-5% luokkaa, tai oikeastaan työttömyys oli outo ilmiö. 1960-luvulla vielä vaneri ja sahatavara tehtiin Suomessa ja laivattiin vientiin. Oli tehokasta tuottaa voittoja devalvaatioiden turvaamassa talousympäristössä. Korot olivat vakaat ja patruunat halusivat tehtaiden olevan lähellä omia kartanoitaan.

[2005] Kun katsomme niin eilistä kuin tätä päivää, on vaikea perinteellisessä mielessä hahmottaa Niinistöstä työväen edusmiestä ja Halosesta yrittäjien edusnaista. Jos me nyt ihan rehellisesti katsomme, niin demarien arvopohja ei kannata yrittäjävoittoja (tulisi muistaa, että maatalous on myös yrittämistä, joskin vahvasti tuettuna, kuten yhteiskunta tukee myös muutakin yritystoimintaa), vaikka maailmanlaajuinen työn uudelleenjako on tekemässä työtätekevästä yrittäjämäisempää työpanoksen myyjää markkinaehtoisesti.
Lisäksi, jos jatkamme rehellisyyden linjalla, niin mikä on nykyinen työväestö ja kuinka sen edustajaksi sopii kokoomuslainen arvomaailma, joka oli hiiren hiljaa itse Fortum optiojupakasta, jossa on ilmennyt ehdoton ansiottomuus ja tolkuton ahneus kohtuuttomuudessaan.
Mikä oli/on Niinistön mielipide Liliukselle realisoituvista optioista? Loppujen lopuksi huomisen maailmassa me kaikki olemme työläisiä ja yrittäjiä yhtäaikaa; siksi mukavasti nämä eilisen maailman arvotekijät risteytyvät.
Tämän päivän arvomaailma on ympäristömme ja sen raiskauksen lopetus sekä yhteenkuuluvuuden tavoite luomaan pohjaa kansalliselle kilpailukyvylle.

[2006Uhkia kasaantuu päällemme
On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa 5], ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.
--

Meidän on suunnattava mielenkiintopanokset meille hyödylliseen suuntaan

Suunta on Saksaan, suunta on Venäjälle ja suunta on Kiinaan, samalla hoidamme sotilaallisen sitoutumattomuutemme. Olemme myös uskottava, muiden sisäisiin asioihin puuttumaton kauppakansa, joka myy sinne, mistä varmimmin saamme sovitun hinnan ja kaupankäynnin jatkuvuuden.
Keskitymme osaamisemme ydinalueisiin 6] ja koulutamme niille osa-alueille, missä on työvoimakysyntää. Ostamme itseltämme 7] ja tuemme kotimaisuutta. Syömme omilta pelloilta ja työllistämme toisiamme, mutta myymme hanakasti – joka aamu markkinat on jaettu uudestaan, kautta aikain.

VIITTEET
2] – ”Promille mahtuu mielisairaaloihin!” - http://ilkkaluoma.blogspot.com/2006/01/promille-suomalaisista-mahtuu.html   -

Ilkka Luoma
...
Sent
Sent: Wednesday, March 21, 2012 8:33 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu
...

Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu
*]
Deng aloitti kuuluisan rikastumisen tien, tosin se ei ole vielä kirkastunut mitä silla itse asiassa tarkoitettiin. Kiinassa on meneillään maailman historian suurin muutosprosessi, joka jättää jälkensä koko maapalloon. Vuonna 2004 järjestettiin Kiinan sotamuseossa ensimmäinen koko kansan näyttely suuresta miehestään, muutoksen vahvuudesta - Deng Xiaoping ´sta

Ei kommentteja: