(Yle TV1
esitti ~ http://areena.yle.fi/1-2694732 - hienon
ja osin hätkähdyttävän luontodokumentin eläinkunnan pariutumisesta, siis suvun
jatkamisesta – kuinka naaras määrittää millä uroksella on oikeus
biodynamiikkaan, jota voidaan rankaksikin markkinoinnin jälkeiseksi geeniperimän
jatkamiseksi kutsua – josta voidaan uskonnollisesti puhua ”ikuisena elämänä”!)
Nyt myös uutisoitiin mullistava, mutta
ennakoiduksi tapahtumaksi odotettu gravitaatioaaltojen
vihdoin löytyminen 1] – olihan nobelisti Albert Einstein jo 100
vuotta sitten ennustanut arvoitukselliset vetovoima-aaltojen olemassaolon suhteellisuusteorioissaan,
mutta vasta nyt [?] saatiin todiste –
mittavälineet olivat kehittyneet riittävän tarkoiksi.
…
Mitä tiedämmekään silloin, kun nuo mittavälineet ovat
tästäkin 1.000 - tai 10.000 kertaa tarkemmat?
Miten nämä kaksi yllä mainittua asiaa
ja tapahtumaa liittyvät toisiinsa?
Yksinkertaista. Kysymys on alun alkaen löytämisestä,
jatkamisesta ja vaikuttamisesta. Molempiin tarvittiin tuo vetovoima – toinen fysikaalisena
ja toinen biodynaamisena ilmiönä. Noiden ilmiöiden taakse toki sisältyy koetun/
testatun ymmärtäminen ja toimena hyväksyminen.
Kaiken alussa oli täydellinen harmonia
Tuo harmonia kesti jonkin aikaa, kukaan ei tiedä sen
pituutta. Aikamääre saattoi alun hetkellä, jolloin olematon löysi toisensa,
olla ajaton, koska mittaamiseen liittyvää epäsopua ei ollut. Harmonia oli ennen
löytymistä niin täydellinen, ettei aika kulunut ymmärtämällämme tavalla.
Sitten meille tuntemattomasta syystä tapahtui jokin virhe,
suurvirhe, joka käynnisti nykyisen universumin syntymisen. Mikäli voisimme
kelata tapahtumafilmiä taaksepäin, päätyisimme alun tilanteeseen, juuri siihen
hetkeen kun harmonia särkyi ja vetovoima syntyi. Hiukkanen tai säie löysi
toisensa.
Biodynamiikka jatkaa
sukua
[ ”Evoluutiolla on sittenkin kova kuri” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html
- ]
Vetovoima on lähtöisin myös evoluutiosta, joka ”oivalsi”
jossain vaiheessa pariutumisen olevan se ratkaiseva tekijä, joka aikaansaa
jatkumon, siis suvun jatkumisen – geeniperimän siirtona, luoden ”ikuisen elämän” 2].
Evoluutio
havaitsi jo varhain, että monimutkainen molekyylien rakennelma elävänä konstruktiona
rappeutuu monien kemiallisten tapahtumien seurauksena. Oli keksittävä keino, jolla
elämä turvataan ja keinoksi keksittiin pariutuminen eli lisääntyminen – näin mahdollistui
tuo ikuinen elämä.
…
Ikuinen markkinointi, joka luo myynnille
pohjat
Lisääntymiseen kytkeytyy oleellisesti markkinointi,
myyntitaito ja sen myötä rankka kilpailu. Kilpailu kohdistui paljolti uroksiin
ja valinta jäi naaraiden käsiin.
Valitsijoita piti herätellä, ja tuohon herättämiseen biodynamiikka kehitti
vertailun ja näytön.
Urokset kamppailevat liki aina oikeudesta siirtää omia
perintöjään eteenpäin. Naaraan tehtäväksi jäi valinnalla varmistaa jälkikasvulle
mahdollisimman suuri selviytymiskyky. Näin oli tässäkin vetovoima saanut
henkisenä (kemiallisena prosessina) toimena valta-aseman.
Nyt ymmärrämme hyvin miksi me
haluamme näyttää ja vertailla
Nykyisin puhutaan näyttö- ja vertailutaloudesta, joka
kehittynyt kulutusyhteiskunnan jalostuessa yhä houkuttelevampiin ostotapahtumahoukutteisiin
- mainontaan. Nyt keksitään kaikki keinot, jotta ostosignaali herää. Se näkyy
hyvin kauppakeskuksissa ja se näkyy myös esille panosta tavoiteltaessa
naarasta, jotta ikiaikainen lisääntymisakti mahdollistuisi. Tuota kliimaksia
ennen on useita tunnistettavia aktiivisuusosia. Sitä on kutsuttu markkinoimiseksi,
jolla tavoitellaan vetovoiman syntyä.
Ensimmäinen kilpajuoksu tapahtuu jo valintatilanteessa, kun
naaras kiinnittää huomiota uroksen näyttöreliikkeihin, jotka voivat olla maallista
mammonaa tai henkistä terävyyttä. Kilpajuoksu konkretisoituu yhdynnän
jälkeisenä uintikilpailuna, jossa naaraan munasolu luo vetovoimaa valinnalle, onko
tuloksena naaras vai uros. Tietty – nämähän me tiedämme.
…
Miten kaikki tuo yllä oleva liittyy
vetovoimaan ja pariutumiseen?
Yksinkertaista. Molemmat ovat jatkuvasti aktiivisina, siis
päällä. Jos vetovoima katoaa, hajoamme fyysisesti alkuaineiksi ja pidemmällekin
(yksinkertaisesti todettuna – toki on olemassa nuo välivaihevoimat). Lisäksi universumin
laajentumisen pakonopeus kiihtyisi
lopulta äärettömäksi – ikuisen aikajanan päätteeksi. Tämähän on meidän ymmärrykselle
mahdottomuus. Pakko esittää kysymys – mikä on protonin puoliintumisaika?
Näin tämä ymmärtämisen mahdottomuus tietysti pitääkin olla,
sillä aktiiviaikamme tulee keskittää tuohon toiseen vetovoimaan, siis
lisääntymiseen, joka on lopulta ainoa
evoluution luoma tapahtumasarja meille biodynamiikan välivaiheelliselle lopputuotteelle
eli sattumalta koostuneelle molekyylien kasaumalle nimeltä ihminen.
…
Suhteellisuusteoriaa ymmärrettävästi ~ http://tieku.fi/fysiikka/teoriat/suhteellisuusteoria/albert-einstein-ja-suhteellisuusteoria-aloittelijoille
-
*] Mikäli
tuota alun täyttä harmoniaa ei olisi ollut, olisi nykyisen universumin ”pienoismalli”
ollut jo alun alkaen olemassa!
PPS. Biodynamiikalla tässä
tarkoitetaan biologisten tekijöiden kehittymistä ajan saatossa säätämään
sopeutuvuutta biomassojen suhteen, jolloin evoluutio on saanut parhaan
mahdollisen elinympäristön toteuttaa satunnaista kehittymistään – satunnaisuudesta
ollaan varmaan montaa mieltä, sillä voidaan myös ajatella, että kaiken takana
universaali ohjelmisto, joka säätää tapahtumia ja luo edellytyksiä, kun
tuhoakin – biodiversiteetin [BM] tasapainottamiseksi.
Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
...
-
14022016
–
File: Gravitaation synnystä pariutumiseen_14022016 – Microsoft
Word Starter
664 |
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti