Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostovoimaerot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ostovoimaerot. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, lokakuuta 06, 2023

"Rahan määrällä ei ole väliä,

 MORA|2679|437002|HANEY


BOFIT:  "Kuka päättää rahan määrästä?"

***

 

TIETOISKU - YLÄKULMA

PM Petteri Orpo' n hallitus leikkaa tuota kansalaisen käyttörahan määrää - 

Suomi on liikaa velkaantunut*. Mutta keneltä leikataan ja kenelle tulee yllättäen lisää -nouseeko tovereiden aatejärjestö maallisuudestaan barrikadeille - SAK masinoi nyt mielenilmauksia, lakkoja jopa "yleislakkoa" on väläytelty kiihkeimmistä piireistä - repeääkö kansakuntamme?


 - kunhan sitä on riittävästi ..

ilkka.luoma

.. juuri oikealla hetkellä!"

-huudahdus kasvuhokemallisten kammareista

[20U05] - On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Ehkä käytössä olevan rahan riittävä määrä voi joskus myös rauhoittaa levotonta mieltä?

Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme. Palkan käteen jäävällä määrällä saamme näyttö- ja vertailutaloutta |1 rahan määrän suhteessa toisiimme.


|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ - 

"Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?"



Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita

Raha ei ole painotuote, jota ei voida eikä haluta jakaa tasaisesti. Rahan määrään vaikuttaa kasvuhokema |2, joka kaikuu niin poliitikkojen kuin talousasiantuntijoiden huulilta.


|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ - 

"Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa"



Näyttö- ja vertailutalouden oppien mukaisesti on "eduksi" ettei kaikilla ole ostovoimaa |e samaa määrää; jos kaikilla olisi yhtä paljon - kasvuhokeman vyöryssä - niin ostokäyttäytymisen haitaksi laukkaisi superinflaatio ja lopulta luontoympäristöllinen kaaos - lopullisena niukkuutena!


|e Ostovoima on myös kansakunnallinen parametri, sitä kutsutaan lyhenteellä PPP - eli ostovoimapariteetti, jonka avulla voidaan vertailla eri valtioita ja niiden kykyä kuluttaa, ostaa eli käyttää hyödykseen rahamäärää minkä kykenee ansaitsemaan - kun ynnäämme tuon per asukas ostovoiman yhteensä saamme BKT/PPP -määrän, josta tässä ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2020/vw202044_4/ - tietoa nykyisistä suurimmista kansantalouksista ostovoimakorjattuna lukuarvona. Tässä lisätietoa tuosta PPP eli ostovoimapariteetista ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti - 



Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina meitä kaikkia biologisia elättävässä luonnossa - evoluution "tahtomana" opasteena tulla vähemmälläkin toimeen.

Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta tai sen vähäisyydestä. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.


Länsimainen hyvinvointivaltio,

.. kuten Suomi on onnistunut pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti paljolti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys kuin myös ympäristöön jättämämme ympäristön haittajälki |3.


|3 ~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/12/ilmastonmuutos-on-ihmiskunnan-kohtalonkysymys-tutki-kuka-paastoista-oikeastaan - 

Yle-otsikko: "Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa"

-Yle-toimittajana Seppo Heikkinen.


|3 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 - 

IL-ote: " .. Yhdysvallat on ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut valtio menneen 171 vuoden aikana, käy ilmi ilmastokysymyksiin erikoistuneen Carbon Briefin analyysistä. USA:n osuus ajanjakson kokonaispäästöistä on 20 prosenttia. .. "

-IL-toimittajana Magnus Brunnsberg.



Tänä päivänä maksamme (raaka)öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi jakaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.

Entä öljyn jälkeen, kun ihmiskunnan energian nälkä on lähes loputon |4 ?

|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html - 

"E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti""


__ __ __
Markkinataloudessa meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ..
.. tehdä oma kilpailukykyinen panos ja tuotos maailman markkinoille

Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta omavaraisuuden käsitteenä, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme.

Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky -muihin nähden. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista - vieläpä halvempana |5.


|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html - 

""Miljardi tekee halvemmalla kuin me"" 

-Björn Wahlroos



Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti,

.. kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehti tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden.

On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostuksen mittaaminen on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi (kuuluisana esimerkkinä pääkaupunkiseudulta HUS ja radiologien tulospalkkauskokeilu |6).

Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen (verokertymä)rahan määrä.

Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta .. miten kulloinkin myynti | "myynti", kate ja voitto määritellään? (!)


-joka on havaittu olevan perin vaikeaa, ainakin kaikkien näkökulmista.


|6 ~ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009739069.html - 

"Joukko lääkäreitä irti­sanoutui HUSin uuden palkkauksen vuoksi: ”Sain tuhansia euroja muita enemmän”

Joukko Husin lääkäreitä irtisanoutui uuden palkkausjärjestelmän vuoksi. HS:n haastattelemat lääkärit pitävät järjestelmää epäreiluna."

HS-toimittaja Marika Holappa

|6 ~ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-laakareita-irtisanoutunut-husin-uuden-palkkauksen-vuoksi-osa-laakareista-saa-jopa-6000-euroa-muita-enemman/8746598 - 


__ __
Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky

Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti;

-- katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun.

 

Tarkastellaanko nyt jo liiaksi vähäosaisia hyvin ansaitsevien eduksi ja hyödyksi .. saattaa olla huomisen päivän välienselvittely edessä?

Markkinatalouden spekuloinnilla kotitalouksillakin on liian suuri valta vaikuttaa rahan liikkeisiin eli ostovoiman jakaantumiseen ja sen käyttämiseen

"Kodin pitäisi olla koti eikä sijoitus"

-HS-toimittaja Valtteri Parikka

__ __
Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin,

.. koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. Luontainen valppaus saattaa vähentää ihmisille niin yleistä hermojännitystä?


***

On vielä yksi asia: luonnossa ei ole vastikkeetonta ansaintaa ja kulutus on vain välttämättömimpään - vallitsevan niukkuuden takia.

-poikkeukset ovat harvinaista herkkua!



EU' n EKP laski liikkeelle paljon katteetonta ostovoimaa (aatetoverit vasemmalta haikailivat ajassa, että EKP osaa taitavasti haihduttaa osan noista veloista "avustavina päätösvienteinä taivaan tuuliin - tuulen tuomina rahoina" -'jyrkikataislohkaisu' takavuosilta) - jaettavaksi jopa epäsuorasti EU-valtioille!



* - Suomen valtion velka


Ote: " .. Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 170 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 29 miljardia euroa .. "


__
130162 | 1050 | 3440


|  120  SUOMI24  380  |  VU  |  FB  |  Vapaa sana  |  FB BLOG  |  X  |




_______

ILU-MEDIA

IJL-Productions




Kansalaiskirjoittaja

Ilkka Luoma

YMPÄRISTÖTEOLLISUUS

https://www.ymparistoteollisuus.com


031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470   

260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746  

190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966   

120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017       

220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125


https://www.jontikka.blogspot.com

IJL-kommentteja HS-artikkeleihin

__
e

e

e

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

perjantaina, tammikuuta 26, 2018

Suomen kansa vaatii oikeudenmukaisuutta palkkoihin -






… mikäli tuo otsikko toteutuu, saa suomalaisesta erinomaisen työntekijän, uskollisen kaverin ja luotettavan kumppanin – keskimäärin. Meneillään oleva presidenttivaalit 2018 toi suuren yllätyksen äänestäjille. Toistaiseksi istuva presidentti Sauli Niinistö ei koe Suomessa olevan suuret tuloerot [1.

Kannanotollaan Sauli tunnusti elitisminsä sekä sen, että kansainvälisesti ottaen maittain tarkastelussa hän on oikeassa. Surullista siinä on se, ettei Niinistö oivalla repeytynyttä kansakuntaamme [2, jossa äärituloerot ovat levenneet kuiluksi vailla vastarantaa.
…

Kerran vuodessa Hurstin Itsenäisyyspäivän makkarapäivällisellä käynti ei korvaa syvällistä tuntemusta ja huolta niistä, joista meidän tulee kantaa huolta [3, jos olemme se Saulin mainostama maailman paras maa!
…
[2005]
Hyväksyykö peruskansalainen jättiläismäiset äärituloerot ?





Tulontasaus ei johda demotivoitumiseen,

... pikimmiten ähkyahneus saa karvat pystyyn, varsinkin silloin, kun niin asiantuntijat kuin kuluttajatkin tietävät esim. todelliset syyt vaikkapa pörssikurssien nousuun. Hyvin tiedetään, että Suomessa verot syntyvät arvonlisäveroista ja laajasta keskiluokasta tuloveroina, kuluttajat, siis peruskansa tuo bensa-, tupakka- ja viinaverot yhteiseen laariin. Yhteiskuntaa pitää pystyssä arkiharmaa peruskuluttaja kulutuskäyttäytymisellään.


Edelleenkin vakavasti ottaen,

voitko olla todella sitä mieltä, että joku voisi olla 10 jopa 100 kertaa "parempi" kuin joku toinen? Tosiasissa meidän keskinäiset erot ovat aika pienet; kyky ymmärtää tasapainoa, luontoa (mistä viime kädessä otamme kaiken tuotoksen) ja tasapuolisesti ihmisyyttä ovat arvokkaimpia ominaisuuksia ja joskus tuntuu siltä, että tuon alueen viisaus ja "paremmuus" viihtyy arkikansalaisen päässä paremmin.

Jokaisella meillä on henkilökohtainen ekojälki kulutuksemme puitteissa,

... ja arvaan missä suurin kulutushuippu kohtaa, siis jäljen jättö luontoon. Oletko oikein tosissasi, että "paremmuus" ratkaistaan avoimilla markkinoilla? Siis markkinamekanismissa? Kuinka kauan aiomme jatkaa kulutusjuhlintaa, milloin ymmärrys kokee valaistuksen ja näkee, että länsimainen tapamme ei yksinkertaisesti sovi tänne.

Oletko löytänyt meidän suomalaisen kulutusjuhlan mukaisen toisen, kolmannen ja jopa neljännen maapallon, jotta myös muilla olisi mahdollisuus kaltaiseemme kulutushulabalooseen, sillä mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttavat kuten me, tarvitsemme 3-4 maapalloa.


…
[2013] Olemmeko kateellisia – kyllä, mutta vaadimme oikeudenmukaisuutta

…
**] Tutkimusten mukaan kansalaiset ovat hyvin uteliaita tietämään toistensa todelliset ansiot. Bruttomäärä kertoo ”arvostuksen” työnantajalta tai palkanmaksajalta. Netto taas kertoo millaista ostovoimaa henkilö käyttää. Palkkaan ja ansioihin liittyy voimakkaasti oikeudenmukaisuuden tunne, kateus ja syyttävä sormi vehkeilystä ja ”hyvävelijärjestöistä”.

Tuloerot Suomessa ovat kansainvälisesti ottaen pienet, ja Sveitsissäkin kansanäänestys hylkäsi maksimissaan 12 kertaisen eron pienimmän ja suurimman osalta – samassa palkansaajayhteisössä.

Esimerkin anto kohtuudesta ja jopa alentamisesta ”ylhäältä käsin” voisi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja omaa halua myös alemmissa kerroksissa suhteellisesti tarkastella omia ansioitaan. Suomi on kuitenkin tylysti maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] ja tunnetusti loputonta kasvua ei ole 3].


…
Entä nyt, kun vaalipäivä lähestyy?

Reagoiko kansa tähän Saulin elitismiin? Mitä ominaisuuksia presidentiltä odotetaan – siitäkin tehtiin tutkimus [4. Miten se linjaa tuohon tuloerokeskusteluun ja Saulin ainoana toteamukseen, ettei Suomessa ole suuret tuloerot?

...
EKSTRA

...
[* ” … Professori Ervasti muistuttaa, että Niinistö on ainoa ehdokkaista, joka ottaa Ylen vaalikoneessa myönteisen kannan tuloeroihin. Vastauksensa tarkennuksessa Niinistö kyllä sanoo, ettei suuriin tuloeroihin pidä erikseen pyrkiä, mutta sinänsä tuloerot ovat luonnollinen asia palkita ahkeruutta ja lahjakkuutta.





Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 160271

DOC tuloero_näyttövoimaero_20012018.doc – OpenOffice Writer
PVM 20012018


529_4747
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2017

Suuri uteliaisuus- ja kateusveropäivä




Pelimiehet lupaavat olla manipuloimatta ja järjestelemättä yrityksensä veroja!


Jälleen media suorastaan huutaa miten me maksamme veroja. Vero on vanha keksintö, sen idea oli joukkovoimalla luoda suuria hankkeita, joita yksittäinen ihminen ei kykenisi tekemään.

Verotus on kehittynyt tai ainakin tarkoitettu osaltansa tuloa tasaavaksi ilmiöksi ja sille vastavoimaksi on kehittynyt nokkelien veroneuvojien joukko, jotka osaavat neuvoa lailliset ja lain rajamailla olevat keinot vältellä veroja ---


Miksi meitä kiinnostaa niin suuresti mitä tuo naapuri tai juuri Nalle Wahlroos tienaa?

Oleme utaliaita [1 (hyvä) ja olemme myös kateellisia [2 (hyvä!) - Näillä mennään, nyt tälle vuodelle tieto edellisestä vuodesta 2016 tuottaa erinomaisesti positiivisuuden lähteen –

Supercellin omistajat ja johto, ainakin osa heistä tai erityisesti yksi sanoi: ”Tämä yhteiskunta on antanut meille niin paljon, että nyt on meidän vuoro kiittää siitä … ” -osapuilleen näin. Muistamme jokin aika sitten perustetun ME-säätiön [3, tämänkin takana ovat juuri nämä Supercell – veroa iloisesti [4 maksavat henkilöt!
...

Otteita mediapurskeista – nythän aviisit ja internetkanavat on väärällään veroa, veroa ja niiden maksajia!


Kunnon veronmaksajia!

1
” … John Nicholas Derome* kuuluu Supercellin omistajiin. Hänellä oli vuonna 2016 yli 60,5 miljoonaa euroa verotettavaa pääomatuloa ja yli 13,4 miljoonaa euroa ansiotuloa. Yhteensä tulot olivat yli 74 miljoonaa euroa … ” - Iltalehti

Kommentti ylläolevaan:
”Kateuspäivän ahkeruus, yritteliäisyys, työteliäisyys, onnekkuus, nokkeluus, oveluus ja ahneus tilastoa. Kärjessä positiivisuuden merkkihenkilöt Supercellistä ... ”

2
”Supercellin perustajat verotulojen kärjessä – Paanasella suurimmat ansiotulot, Deromella pääomatulot. Menestyneen peliyhtiön miehet olivat viime vuonna sekä ansio- että pääomatulojen kärjessä … ” -Yle

Kommentti ylläolevaan:
”... Kateuspäivän positiivisin uutinen, mutta miksi! ” [5

3
”Kuka ansaitsi eniten vuonna 2016? HSTV:n Verostudio analysoi verotiedot. Helsingin Sanomat seuraa vuoden 2016 verotietojen julkistamista verkossa keskiviikkona aamulla
… ” -HS

Kommentti ylläolevaan:
”... Suosittua ajanviihdettä uteliaisuutena, sisältää myös kateuden lähteen. Se vaan nyt sattuu olemaan niin, että toiset ovat ahkerampia, yritteliäämpiä, työteliäämpiä, onnekkaampia, nokkelampia, ovelampia ja ahneempia kuin toiset ”


Vuonna 2016 ja 2013 kirjoitin samasta tämän otsikon aiheesta näin:

” … ”Kuinka paljon Mikko sinä tienaat vuodessa? Ahaa, no – kuinka paljon saat käteen vuodessa? Hyvä. Katsotaanpas tilastoja - 'Alepan kassa' tienaa bruttona noin paljon ja saa käteen tämän määrän, hyvä tämäkin, mutta kuitenkin aika vähän ostovoimaa.

A. Kuinka paljon Eläkevakuutusyhtiö Varma Oyj:llä tienaa toimitusjohtaja Matti Vuoria kansalaisten ja yritysten maksamien eläkemaksujen vastuullisesta sijoittamisesta? – Ahaa, siis näin paljon. Ok, ja käteen jää noin paljon. No niin, tämähän kertoi erinomaisesta ostovoimasta”.

B. Entä paljon tienasi vuonna 2004 Nokia Oyj:n pääjohtaja Jorma Ollila – no, hänhän toi valtavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle – yksityishenkilönä ja yhtiönä. Se siitä. Nyt ollaan vakavia, ja kysytään tilastoilta kuinka paljon tienaa peruskoulun opettaja opettaessaan osin kurittomia ja usein kasvattamattomia lapsiamme – tunnista toiseen, päivästä toiseen ja vuodesta toiseen – No, ei kovin paljon, mutta toimeen tulee.

C. Samaan vakavuuden hengen vetoon selvitämme mitä tienaa eräs maailman tunnetuimmista aivokirurgeista – Juha Hernesniemi – ahaa, on siis leikannut jo 10.000 potilasta, palauttanut hyvin monille työkyvyn ja epäonnistumisia ollut erittäin vähän. Nostamme hattua ja yhteiskunta kiittää ammattitaidosta.
… ”

...
Entä nyt, kun veronmaksajien määrä vähenee, työ vähenee [6, robotit lisääntyvät ja tuloutuvia veroja saattaa kohdata kato – ellemme keksi uusia verotusmuotoja, jos yleensä haluamme jatkaa inhimillistä tulontasausta ja heikompien tukemista – kuten varmaan Supercell –veronmaksajat osaltansa ajattelevat [!] ---


Tuleeko omistamisesta uusi "koko kansan" tulonlähde?


Entä nyt, kun joudumme miettimään digitalisaation myötä verotussysteemien muutosta lähemmäksi haitallisuuksien – jäljen jättöjen - progressiivisesti verotusta – henkilökohtaisesti ja jopa reaaliaikaisesti [7.

Onko niin, että huomenna on vain kulutusvero [8, henkilökohtaisena – ja kullekin oma verotili, josta voit katsoa oletko plus- vai miinusmerkkinen [9, niin ympäristöjälkesi kuin suuntaan ja toiseen verovirtauksen osalta ---


Niin, olemmeko nyt valinnankauhassa – maksammeko työ- vai omaisuustuloveroa, kun työ karkaa roboteille ja automaatiolinjoille [0, jotka tuottavat sitä maallista tavaraa, joita me yhä innokkaammin yötäpäivää kaupoista ja netistä ostelemme –

… mutta lopulta millä tuloilla ja miten ne verot kertyvät, koska tuo alun määrite joukkovoimasta on edelleen voimassa – kukaan ei kykene, eikä halua, ellei saa sille tuottavia liiketoimimahdollisuuksia - yksin kustantamaan esimerkiksi yhteistä metroa pääkaupunkiseudulle!





…
Numerointi tekstistä
[3 ME – säätiö ~ http://www.mesaatio.fi/ -
[4 Laajempana selvityksenä – tutkimusten mukaan maksamme iloisesti veroja … ~ http://beta.oikeamedia.com/o1-46108 -
[5 ME-säätiö! ” … Tähän voisi nyt vilpittömästi ja yhteenkuuluvaisesti todeta - Hyvä ME! ME-säätiö tullee jakamaan 200 miljoonaa euroa syrjäytyneille nuorille. Lahjoitus voidaan, niin toteutuessaan tulkita vastavuoroisuudeksi nuorille, jotka laajana kautta maailman joukkona ovat mahdollistaneet Supercellin ilmiömäisen nousun! ~http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110122549461_uu.shtml - Supercell on myös erinomainen veronmaksaja! … ”
[5 Iloiset pelimiehet, jotka kiittävät yhteiskuntaa, koska ovat saaneet siltä niin paljon!

EKSTRA
Avoimen yhteiskunnan merkki – ole utelias ja tutki tilastoja!



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 155017

DOC veropaiva_01112017.doc – OpenOffice Writer
PVM 01112017


775_6956
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tunnisteet: , , , , , , ,

torstaina, maaliskuuta 16, 2017

Huomioiva esimerkki voi siirtää vuoria – EK juuri nostatti vuoren


(Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila – Elisa Oyj:n toimitusjohtaja nosti vuoren ja kansa ei sinne kiipeä – vaan siirtää sen esimerkin voimalla. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi siirrolle happea jo vuonna 2013)


[2013]” … Media kohahti, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö [Kokoomus] ilmoitti haluavansa pienemmän palkkion kansalaistyöstään - esimerkin voimalla kansakunnalle todellista hyvinvointia.

[... peruspäivärahatyötön odottaa Kela-korvausta oleiluajasta - pohtien kuinka paljon tuosta 32 euron arkipäiväpalkkiosta voisi antaa yhteiseen hyvää - siitähän verotetaan se 20 prosenttia ja käteen jää noin 26 euroa arkipäivälle. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen [Kokoomus] pohtii presidentillisen hyvää ja vastuullista aloituskampanjaa - "paljonkohan minä antaisin tuosta noin 13.000 euron bruttokuukausipalkastani?"...]


Kansan suuren suosion saanut Niinistö voi tempauksellaan aikaansaada niin paljon hyvää, että kahden viimeisen hallituksen koukeroinnit jäävät varjoon *] - nyt ollaan aloittamassa konkreettista tapahtumasarjaa, jolla on kansakunnan yhtenäistämisen leima. Vuosia sitten kansa oli varovaisen valmis palkkojen alennustalkoisiin, kunnes tuli nk. liliussyndrooma 1] … ”

Koko tekstin voit lukea täältä ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/presidentillinen-esimerkki-meille.html - [3. tammikuuta 2013]

…

EK puheenjohtaja Mattilan rykäisy julki nosti kansalaisvuoren – mitä Mattila tällä ulostulolla halusi viitoittaa?

Mattilaa arvioitiin tämän tyyppisellä kansalaiskirjoituksella ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/03/ek-pompautti-ykkosnyrkillaan-palkka.html –

…
Huomioimisen kulttuuria voidaan harjoittaa Lastensairaalalla

[2013]”… Lapset herättävät; vieläkin enemmän myötätuntoa sytyttävät lasten vaikeat sairaudet. Pienet lapset ovat ilman yhteyttä aikuisten maailman ahneuteen ja ”ympäristösairaaseen” kulutusjuhlaan, mitä näyttö- ja vertailutaloudessa 1] elävät vanhemmat harjoittavat. Saimme juuri lukea epävirallisen Björn ”Nalle” Wahlroosin elämänkerran ja kansalaismielipiteen … 2]

EK Elinkeinoelämä suitsuttaa kauniisti ja kylmän lämpimästi hanketta, jossa maailman parasta lasten sairauksien hoitoa harjoittava yhteiskuntamme on hylännyt hoitopuitteet ala-arvoiseen kuntoon – on perustettu yksityisvetoinen säätiö rakentamaan maailman parasta lastensairaalaa. Samalla saatiin oiva näpäytysmahdollisuus poliittiselle päätöskoneistolle … [PRIMA 4/2013 – sivu 18] 3]

Elinkeinoelämän suurpääomahallinta Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin kasvoin on harvinaisesti lähtenyt mukaan niin yhtiönä kuin mahdollisesti myös henkilönä. Herlin toteaa, että yhteiskunnan poliittinen päätöskoneisto ei osaa priorisoida yhteisten verojen käyttöä… ]

Koko tekstin voit lukea täältä ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/09/lastensairaala-yhdistaa-kansallista.html – [18. syyskuuta 2013]
…

Millaisen vastavedon toveriaate SAK:sta ja muista työväenliikkeen edunvalvontakoneistosta nostaa omaksi vuorekseen – vastamäeksi EK vuorineuvoslinnoitukselle? Onko alkamassa aatteiden, luokkajaon ja ylipaisuneiden ostovoimaerojen kaksinkamppailu? Kumpi tarvitsee toisensa: Toveri työnantajan vai työnantaja toverin?

Yksi asia on kuitenkin varma, nimittäin se, että tuotantokoneisto tarvitsee kuluttajat! Keitä nämä kuluttajat ovat? Siinäpä kysymys, jota hyvin harvalukuinen tuotantokoneiston omistaja kuin haltija joutuvat vakavasti miettimään. Tuotantokoneisto pelkää eniten joukkovoiman ostoboikottia!


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi
https://www.facebook.com/first.ilkka


...
AL | US | VU | BL | BL | FB | FB | T | BLOG 129908


DOC Huomioiva esimerkki voi siirtää vuoria_15032017 – Microsoft Word Starter
PVM 15032017







|420| - 872 - 
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)