Piirros: ~ https://yle.fi/uutiset/3-11312389 -
...
Suomi velkaantuu korviaan myöten
Valtio lainaa rahaa ennätystahtia. Voiko tämä päättyä hyvin?
teksti: Marko Junkkari
HS: ~ https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006529442.html -
..
1 - Aivan aluksi - aiempi EKP' n pääjohtaja Mario Draghi oli tokaissut, ettei voi olla tilannetta, jossa EKP' lta loppuisi raha. Tuo oli suora vihje - setelikoneen kampi on edelleen taskussa ja käyttöön otettavissa.
On kovin helppoa pyytää valtioiden jvk-papereita vastikkeeksi katteettomalle europitoiselle bittirahalle, joka jaetaan euromaissa niiden EKP-sivukonttoreiden toimesta asianomaisille valtiolle.
Virallisesti valtio jää velkaa EKP' lle, mutta maksuaikaa on, ja korko voidaan säätää jopa miinuksille, jolloin velan pääoma sulaa vuosi vuodelta - ja jos laina-aika on vaikkapa 75 vuotta - ei jäljelle jää kovinkaan suurta reaalista maksettavaa, jos lainkaan.
Lopultahan on kysymys siitä mikä on rahan määrä reaaliseen Elon ylläpidon pakollisuuteen - ravintoon, lämpöön ja asumisjärjestelyjen ylläpitoon.
Se kuitenkin EKP-linnakkeessa tiedetään, että Maapallo on rajallinen aineellisen materiaalin ja biologian varanto ja siitä ei voi nyhtää loputtomiin tunnetulla kasvuhokemalla, jota ryydittää kansalaiskohtainen näyttö- ja vertailutalous.
Saksa, joka vetää koko EU' ta ja varsinkin euromaita, on jo taipunut pelossa, jossa on vaarana, että Italia eroaa seuraavana EU' sta - brittien perään >
*
2 - Saksalle on edullista, että euromaat vähintäänkin pysyvät ruodussa, sillä eurokehitys palvelee erinomaisesti juuri Saksaa.
Saksa on kokenut hyperinflaation 1920-luvun lopun superlamassa, jolloin arvokkain käyttökelpoinen postimerkki maksoi 2000 miljardia Saksan markkaa. Ruisleipäänkin kului aamulla kottikärryllinen rahaa ja iltapäivällä jo kaksi.
Maapallon ihmispopulaatio on jo 7,8, josta Kiina, maailman suurin talous (bkt/PPP - IMF 2014/-15) edustaa lukusuhteella 1,4/7,8 - EU' n ollessa brittien jälkeen suhteessa 0,44/7,8. Herää kysymys kuinka paljon riittää mitäkin kullekkin.
Mikä onkaan kiinalaisten ja intialaisten osuus yhteisistä luontovarannoista? Kuinka paljon aasialaiset saavat kuluttaa - verrantona meihin länsi-eurooppalaisiin?
EU on osaltansa joukko entisiä kolonialisteja, joiden historiatapahtumien laskunmaksu on nyt ajankohtainen. Pohjoisempi Afrikka kuivuu, jopa EU' n eteläiset jäsenmaat kuivuvat - saattaa tulla pula ravinnosta - seteleissä on huonosti vitamiineja ja päälle voi painaa tänne meille pohjoiseen eteläisten EU-jäsenmaiden ilmastopakolaiset. Onko aiemmilla kolonialisteilla joitain velvollisuuksia mustia kohtaan - juuri Afrikassa?
Tämä ei ole pelottelua, vaan vankka skenaario, jolle on jo olemassa nouseva realismi - vähintäänkin siksi, että me ihmiset kulutushuuruisina kavennamme kiihtyvästi Elämän monimuotoisuutta - ja tätä ei ratkaista EKP'n vaihtovelkakirjaostoilla! e
*
3 - PM Sanna Marinin NNV-hallitus katsoo Elämää nuoruuden ja lisääntymisen voimana
Huomisen lapsille pitää olla myös oma koti- ja isänmaa, jossa asiat ovat edes sellaisessa kunnossa, että voidaan Elää vaikka vähemmällä kulutuksella. On leikkaamisen aika.
Meillä on keskimäärin aivan riittävästi sellaista omaa, jolla arveluttavasti mitataan hyvinvointiamme. Elämän ilo syntyy myös muusta kuin materiaalisen omistamisen autuudesta.
Ainoa omistus, mikä meillä todellisuudessa elinjaksollamme on - on itse Elämä yksilöllisenä voimana. Kaikki muu on lainaa - lainaa biosfääristä, jonka elinkelpoisuuden monimuotuisuutta me tuhoamme vauhdilla.
NNV-hallitus ottaa surutta lainaa
Niin surutta, että ikääntyneempi ja perinteisiin tottunut ja kokenut väestönosa jo kauhistelee. Ehkä NNV tietää jotain sellaista mitä me emme laajasti vielä oivalla?
Mikähän tuo oivallus on?
EKP kertoi jo edellisen johtajansa Mario Draghin sanoin: "EKP' lta ei raha lopu". Tuo tarkoitti sitä, että talousasiantuntija Vesa Vihriälä rohkaistui kertomaan viestin EKP' lle: "Antakaa valtioille rahaa - ilman takaisinmaksuvelvollisuutta" (osapuilleen näin).
Sanna nappasi tämän Vihriälän idean ja luottaa siihen, että EKP osaa jakaa ostovoimaa - tosin katteetta - jollain viisaan excelöintinä, joka pelastaa valtiot - ainakin vastuullisten osalta osaksi - tältä valtavalta nyt otettavalta velkavuorelta. Ehkä, onhan EKP ja US' ssa FED osannut pyörittää aiemminkin katteetta setelivoimaa.
EKP-salkusta kumpuavat sitten yllättäen avustusrahat, ikuiset - ja korottomat lainat, joiden lyhennys alkaa sitten "joskus". Toki osa lainoista maksetaan takaisin, ottamalla lainaa lainan maksuun - näinhän valtiot ovat jo pidempään operoineet. Nuo HS-graafit kertovat totuuden.
Tässä voidaan katsoa velkakehitystä hetkestä, joilloin Kokoomuksen Jyrki Katainen aloitti ministeriuransa - miten se näkyykään valtion velkakehityksessä!
PM Marin katsoo huomiseen ja luottaa EKP' hen - SDP' n kannatuksen noustessa.
*
3 - [U] Merkittävä joukko suomalaisista on valmis yhteisiin luottamustalkoisiin
Vaikka se merkitsisi projektina suhteellista tulotason alentamista. Kaikki ottavat osaa kansalaistalkoisiin ja se merkitsee sitä enemmän osallistumista, mitä enemmän on ostovoimaa – alimmat tuloluokat jätetään ostovoima-alentamisen ulkopuolelle. Kaikki tämä tehdään idealla, jossa turvataan työt, tehdään väliaikaisesti pienemmällä palkalla ja laitetaan oikeasti tämä suomalaisuus kuntoon – monellakin tavalla!
Luottavainen kansalainen on valmis talkoisiin, jos hän voisi uskoa päättäjiin
Tämä luottamus on rapautunut pahasti 9]. Parantaaksemme luottoa vaikkapa eduskuntaan – suoritetaan sielläkin esimerkin vuoksi palkkioalennus kahdeksi vuodeksi, mitä toivottaisiin myös kansalaisilta. Kansalaisiin kuuluvat kaikki – myös päälliköt, virkamiehet, johtajat ja pääjohtajatkin – myös minimin ylittävät eläkeläiset ja enemmälti pääomilla toimeen tulevat.
Yhteisövero nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä ja jaettavista osingoista maksetaan myös 1-4 prosenttiyksikköä enemmän osinkoveroa – tämäkin kahden vuoden ajalta.
Ruoan ja ravinnon arvolisäveroa lasketaan kahdeksi vuodeksi samoin kahdella prosenttiyksiköllä – tämä on Verohallinnon talkoo-osuus, kuten virkamiesten lomaedun kavennus arkitoverien tasolle. Samalla luovutaan kahdeksi vuodeksi lomalta paluurahasta, jota nykyään kutsutaan lomarahaksi. ’Pekkasetkin’ jäävät historiaan – lopullisesti.
Tuntuuko julmalta?
Näin varmaan, kun nopeasti tunteella ja perinteen voimalla ajattelemme. Tosiasia on se, että meillä on menossa kehitys, jossa aktiivisia veronmaksajia on yhä vähemmän suhteessa eläkkeellä ja veronkannon ulkopuolella oleviin nähden >
*
4 - Olemme olleet jo vuosikausia maailmanlaajuisessa työn uudelleen jaossa – Salcomp Oy sen aloitti Kemijärveltä – siirsivät koneet Kiinaan, toverit jäivät Kemijärvelle – ilman hommia.
Nyt korkeakoulutettujen Tieto Oyj siirtää hommia edullisempien toverien maihin. Tämähän on tuttua. Tiedon poistetuille tarjotaan Virosta työtä – virolaisella palkkatasolla. Helsinkiä rakentavat virolaiset raksamiehet – halvemmalla kuin aitokotimaiset timpurit. Palkat alenevat, joka tapauksessa – de facto.
Samaan aikaan huomaamattamme – kuin yllättäen
Saimme keskimäärin korkeammat reaaliostovoiman korotukset 2000 – luvun ensi vuosikymmenellä, siis lisää tavaraa ja enemmän ulkomaan matkoja – kesämökillekin saatiin monien osalta talvilämpö. Nyt kokonaispalkkakustannukset ovat liian korkeat – halvempien maiden toverit voittavat kovassa kilpailussa työtilauksia.
Toisaalta tänään esimerkiksi kodinelektroniikka on halvempaa kuin koskaan –
litteätelevisiot suurenevat olohuoneiden seinillä. Asuntoakin on vaihdettu olemattomien korkojen myötä – aiheuttaen hiipineen asuntokuplan, joka odottaa vain röyhtäisyään.
Osalla on asuntovelkaa enemmän kuin valtiolla kuunaan suhteessa vuosituloihin ja valtion verokertymiin nähden - verrantona.
Yllättäen yhteiskuntamme voi ottaa velkaa! e
...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti