Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulutustalous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kulutustalous. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, marraskuuta 29, 2019
perjantaina, lokakuuta 25, 2013
Kansallinen identiteetti kadoksissa?
Hymistyksemme
alla muhii kansallinen identiteettikriisi; emme tiedä
yhteenkuuluvasti mitä haluamme. Olemme kahtia jakaantunut
kansakunta, joka seilaa vedenjakajalla. Yhtä lailla vedenjakajalla
kuin Itä-Suomi ja Länsi-Suomi toisistaan – olemme niin idästä
kuin lännestä.
Itä-länsi
-akselista muodostuu väkevän identiteettimme kova ydin – olemme
erilaisia, olemme tarvittaessa vahvoja ja lopulta tiedämme
esimerkiksi kielellisen erityispiirteemme – joka muodostaa
halutessamme rikkaan näkemysmaailman.
Aihe
on ollut pinnalla – toki hämärässä,
mutta
jo vuosien ajan. Kuinka me kirjoitimme aikakaudella, jolloin Kokoomus
oli vielä eduskuntaoppositiossa ja puheenjohtaja Jyrki Katainen
harjoitteli tulevia repliikkejä – kääntääkseen takkinsa, näin
jälkikäteen todettuna moneen kertaan – ”ei oppi ojaan
kaada ja harjoitus tekee mestarin”, mutta kenelle?
…
[2005]
Kansallinen identiteetti hukassako, vai piilossa pomppamme
povitaskussa?
Suomi
puolustautuu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Koko
perinteellisen EU:uun alueella vallitsee hermostunut väliaika; ei
oikein tiedetä minne mennään. Meidän kaltaisessa demokratiassa
ristikkäinveto estää päämäärähakuisuuden. Kansan yhtenäisyys
on parhaimmillaan kriisissä; tuolloin on pakko luoda yhteinen
tavoite. Nykymallinen hoivayhteiskunta ei ole enään realistinen
päämäärä.
Kansallisesti on kaksi tärkeää ominaisuutta:
identiteetin
mukainen päämäärä ja osallistumisen oikeus sekä velvollisuus
sen toteuttamiseen. Ihmisen tehdessä työtä tietäen
tarpeellisuutensa ja työnteon päämäärän, hälventää se
epätietoisuutta ja antaa tyytyväisyyttä onnistumisien myötä,
havaiten yhteistoiminnan tuovan tulosta niin edustamalleen
yritykselle/yhteisölle kuin itselleenkin.
Suomessa työttömyys ja yksinäisyys jakavat kansaa
Asioista
puhutaan paljon, mutta tekoja näkyy vähemmän. Uuden vuoden
tärkeimmäksi kohteeksi tulevat ihmiset itse ja kyky huolehtia
osallistuvuudesta yhteiskunnan kassan turvaamiseksi. Kansallinen
hyvinvointi perustuu nyt ja huomenna tulonjakoon ja verokertymien
vähetessä kukkaro käy laihaksi.
Kuluttajat uskovat nyt kykyynsä kuluttaa;
ostaa
digiboxeja, littutelkkareita, ulkomaanmatkoja, kesämökin
peruskorjausta ja suurempia autoja. Yritykset ovat reivanneet
asennettaan huolestuttavampaan suuntaan; ulkoistukset kehittyviin
maihin kiihtyvät ja useilla firmoilla tulee sen myötä menemään
edelleen hyvin.
Kuinka
käy ulkoistettujen yhtiöiden työntekijöiden?
Nuo
ostolistan tuotteet tulevat pääsääntöisesti tuontitoimintana ja
tämä täytyy maksaa viennillä. Mitä me viemme, kun esim. suuri
paperinostajamaa Saksa suunnittelee yhteistyöpaperitehtaita suoraan
Venäjän metsien keskelle? Millä me maksamme mm.
tuontipolttoaineen, kun Nokiakin tekee jo suurimmat voittonsa
Kiinasta?
Emme ole itseriittoinen sisämarkkina,
vaan
viennistämme elävä tekninen ja energiaintensiivinen yhteiskunta,
jossa tulontasaus on viritetty lähinnä sosiaalidemokraattien ja
maaseutuväestön edunvalvonnalla huippukuntoon. Kuinka järjestelemme
kulutuksemme, jos jaettava verovarallisuus pienenee ja hallinnonalat
tappelevat pienenevistä jakorahoista. Eduskuntamme on rakennettu
toteuttamaan lainsäädäntöä lähinnä tulontasaukseen.
Brysselinkin tulovirta vaihtaa suuntaansa.
Eduskunnan on keskitettävä voimiaan säädäntötyöhön,
jolla
edesautetaan kilpailukykyä, maahamme virtaavia pääomia,
tarpeidemme mukaista koulutetun ulkomaalaisen työvoiman saantia sekä
matkailijoita viihtymään turvallisessa, puhtaassa ja hiljaisessa
maassamme.
Presidentinvaalit
lähestyvät
Tulevan presidentin valtaoikeuksia tulee lisätä vastaamaan kansalaisten toivetta. Presidentti on aktiivinen toimija, joka puskee aktiviteettia, ryhmähenkeä, kannustavuutta, osallistumisen halua sellaisen päämäärän eteen, jolla on nimi ja tarkoitus. Suomi tarvitsee päämäärän kuten koko EU.
Kehittyvillä mailla, mm. Venäjällä ja Kiinalla,
on
selvät päämäärät ja heidän kansalaiset tietävät ne. Venäjä
on maailman raaka-ainevarasto toistaiseksi uinuvalla
innovaatiopotentiaalilla ja Kiina on maailman liukuhihnatehdas
siirtyen omaehtoisempaan suunnittelu- ja kulutuskäyttäytymiseen.
Aktiviteetti ja toimeliaisuus ovat moninkertaiset verrattuna meihin
tai EU:hun. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta korjausliikkeiden
frekvenssi tiivistyy vähentäen makulatuuria ja turhaa
suunnittelua.
...Heti
Uuden Vuoden 2006 lähtömetreillä Suomen kansa on vedenjakajalla;
valittavan
presidentin ominaisuudet tulevat olemaan merkittävä tekijä
kansallisen yhtenäisyyden luojana. Nyt jos koskaan valinta on tärkeä
ja nostaakin äänestysprosentin ennätysluokkaan. Nyt pelissä ovat
Säilyttäjä tai Uudistaja; kumpi parempi, sen jokainen miettii itse
peilaten omia tarpeita ja vallitsevia olosuhteita.
On
tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos maailmanjärjestyksen
vaihtaessa napaisuuttaan.
Ilkka
Luoma
---26102013---
doc.:
kansallinen_identiteetti_26102013.doc – OpenOffice Writer
536 |
5038
maanantaina, tammikuuta 28, 2013
Nuorisotyöttömyydessä kytee aikapommi!
Otsasi hiessä tulee Sinun leipäsi ansaitseman. Työ vapauttaa turhasta vapaa-ajasta ja levottomista ajatuksista 0]. Ihminen on rakennettu pitkässä evoluutiossaan tekemään työtä ja tuon työn nimi on ravinnon haenta, kiimaantuminen, lisääntyminen ja jälkipolven kasvatus uudelle kierrokselle. Muuta meillä ei ole.
Kaikki se muu, on materiaalisen elintason
kohotuspaniikkia, kun halutaan lisää ja vielä kerran lisää. Mikään ei riitä –
kasvaa pitäisi joka kulmasta 1]. Otamme kasvumme
rajallisuudesta ja työtäkin jo jaetaan maailmanlaajuisesti voitto- ja
markkinapyyteiden valossa.
Olemme automaation mestareita 2] – saadaksemme lisää halvemmalla,
automatisoimme itseämme työttömiksi ja palvelemaan toinen toisiamme. Me
suomalaiset olemme maailmanlaajuisessa työn uudeenjaon taistelussa 3] – emmekä halua luopua saavutetuista eduista,
vaikka työt menisivät kauko-idän edullisemmille tovereille ...
...
0] Työ vapauttaa - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/107046-arbeit-macht-frei-ty%C3%B6-vapauttaa-harha-ajatuksista
1] Jatkuvan
kasvun mahdottomuus - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80436-kasvua-kasvua-ja-viela-kerran-kasvua
2] Automatisoimme
itsemme työttömiksi - http://jontikka.blogspot.fi/2013/01/automatisoimmeko-itsemme-tyottomiksi.html
3] Maailmanlaajuinen
työn uudelleenjaon taistelu - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu
Työn merkitys ja nuorisotyöttömyden ongelmat
on havaittu jo vuosia sitten – myöskään nykyisen pääministerimme Jyrki
Kataisen (kok.) verotuspäätökset Matti Vanhasen II hallituksen valtiovarainministerinä
joululta 2007 4] eivät tukeneet
kotimaista työtä, vaan aloittivat pahenevan nuorisotyöttömyyden
katkeamattoman kasvuaallon!
4] Kataisen onneton veronalennuskampanja 2007! - http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106046-katainen-miss%C3%A4-vastuunkanto
...
[2005] Nokian pääjohtaja Jorma Ollila
nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia
työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat
verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja
kuntien pohjattomiin laareihin –kirjoitettiin
vuonna 2005!.
Työttömyys
ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen
tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun,
joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa.
Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin
5] ja pelkästään työtön on herkästi
mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.
5] Ranskan nuorisomellakat vuonna 2005 - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/ranskan-mellakat-ovat-siirtyneet.html 6]
6] Euroopan tulevaisuus kulttuurien
varjossa - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/eu-euroopan-tulevaisuus-kulttuurien.html
[ORIG JULKAISU v. 2005 ---
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/tyttmyys-ei-ole-pelkk-ongelma-se-on.html ---]
Ihminen on aina tehnyt työtä
Länsimaissa automaatio on
vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään
on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti
esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa.
Joutilaan aika harhailee
herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi
tuomita. Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään
tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä
vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä.
Nyt elämme tiedonkulun
massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti
joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen
miljoonien sitä vielä tiedostamatta.
Työttömän aika on pitkä;
hän odottaa
malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman
varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta
ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta.
Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta
Ihminen ei ole luotu
pelaamaan tv-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän
saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen
riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi
projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.
Aktiivikansalaiset keksivät jotain uutta?
Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka
keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja
arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa
joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa
julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän.
Selkeiden päämäärien
taakse on helppoa saada ihmisiä,
joilla on hätä omasta
tulevaisuudestaan. Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa.
Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo
tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja
päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii
yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.
Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen;
ihmiset ovat valmiita myös
luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä
mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös
arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta
rakentavaa.
Haluatko Sinä olla
tekemässä ja luomassa jotain sellaista uutta, joka luo toivoa?
Ilkka Luoma
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Nyt käynnistyi Black Friday, joka suorastaan huutaa kasvuhokemaa, johon yhtyvät "yllättäen" myös poliitikot, talousviisaat ja suuri osa kuluttajista - sillä onhan hienoa elää näyttö- ja vertailutaloudessa, jossa oma kykyisyys esiintyy/ esittäytyy ostospäätöksinä, joita näyttää "naapurille"!
Tämä on niin sanottu autoteollisuuden hevosvoimakilpailu tuplapakoputkin - siis näyttävyyttä, kykyisyyttä ja machomaisuutta, kuitenkin niin, että kauppa käy, banjot soi ja tuotantolinjat huutavat täyttä käyttöastetta!
Japanista on rantautunut "konmaritus", tosin sekin on jo julkaissut oman verkkokauppansa, josta voi ostaa "konmarittamalla" - itselleen hyvää oloa, olla mukana jossain virrassa.
Virrassa olo on turvallisuutta, kuulun tällöin johonkin joukkoon - siis ryhmähenkisyyttä - mikä taas lähestyy kaiken kattavaa reviiriajattelua - jota taas meille rakas mainonta kovaa kyytiä ajaa muotivirtauksina - lapsilla se esiintyy massiivisena disney-ilmiönä.
Siis kulutus on kaiken "hyvinvoinnin" edelläkävijä - näinkö, kun tuloksena on EU' stakin julistettu ilmastohätätila, tai oikeastaan älyllisesti kerrottuna: Biosfäärillisen ympäristön hätätila. Kuluttaa voi kestävästi, ja niinpä tuotantolinjojen kauhuksi second hand nostaa päätään kirppareina, ja henkilökohtaisina "x-kierrättää" some-alustoina - jopa kunnittain.
Kirppari on trendipaikka*, eikä enää hävetä pukea toisen käyttämää hupparia, T-paitaa tai muutakaan ei aivan henkilökohtaista tekstiiliä.
...
Second hand kehittyy huimaa vauhtia. Se avaa mahdollisuuden kulutuspuolitukseen, sillä käytetyn markkinan kasvaessa - pienentää se vääjäämättä yhä enemmän robotoituvia massaliukuhihnoja, joissa Kiina on vahva edelläkävijä.
Kenellä tällä Telluksellamme on oikeus kuluttaa ja kuinka paljon -kysyy biosfääri elättäen meidät kaikki!