MORA|2679|437002|HANEY
TIETOISKU - YLÄKULMA
PM Petteri Orpo' n hallitus leikkaa tuota kansalaisen käyttörahan määrää -
Suomi on liikaa velkaantunut*. Mutta keneltä leikataan ja kenelle tulee yllättäen lisää -nouseeko tovereiden aatejärjestö maallisuudestaan barrikadeille - SAK masinoi nyt mielenilmauksia, lakkoja jopa "yleislakkoa" on väläytelty kiihkeimmistä piireistä - repeääkö kansakuntamme?
- kunhan sitä on riittävästi ..
.. juuri oikealla hetkellä!"
-huudahdus kasvuhokemallisten kammareista
[20U05] - On sanottu, että raha rauhoittaa. Toisaalta on mainittu, että rahalla ei saa onnea eikä terveyttä. Molemmat väitteet ovat vääriä. Raha ei rauhoita, vaan luo levottomuutta sen lisääntymisen varmistamisesta. Rahalla saa myös ostettua hetkellistä terveyttä sekä maallista "onnea". Ehkä käytössä olevan rahan riittävä määrä voi joskus myös rauhoittaa levotonta mieltä?
Raha eli ostovoima on markkinatalouden vertausmittari. Palkka on tekijä, jolla yksilöimme omaa ostovoimaamme. Palkan käteen jäävällä määrällä saamme näyttö- ja vertailutaloutta |1 rahan määrän suhteessa toisiimme.
|1 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/250179-naytto-ja-vertailutalous-mita-se-on/ -
"Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?"
Kilpailukyky ja ostokäyttäytyminen ratkaisevat millaista palkkaa voimme ansaita
Raha ei ole painotuote, jota ei voida eikä haluta jakaa tasaisesti. Rahan määrään vaikuttaa kasvuhokema |2, joka kaikuu niin poliitikkojen kuin talousasiantuntijoiden huulilta.
|2 ~ https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ilkkaluoma/228689-kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset-rajansa/ -
"Kasvuhokema on saavuttanut maalliset rajansa"
Näyttö- ja vertailutalouden oppien mukaisesti on "eduksi" ettei kaikilla ole ostovoimaa |e samaa määrää; jos kaikilla olisi yhtä paljon - kasvuhokeman vyöryssä - niin ostokäyttäytymisen haitaksi laukkaisi superinflaatio ja lopulta luontoympäristöllinen kaaos - lopullisena niukkuutena!
|e Ostovoima on myös kansakunnallinen parametri, sitä kutsutaan lyhenteellä PPP - eli ostovoimapariteetti, jonka avulla voidaan vertailla eri valtioita ja niiden kykyä kuluttaa, ostaa eli käyttää hyödykseen rahamäärää minkä kykenee ansaitsemaan - kun ynnäämme tuon per asukas ostovoiman yhteensä saamme BKT/PPP -määrän, josta tässä ~ https://www.bofit.fi/fi/seuranta/viikkokatsaus/2020/vw202044_4/ - tietoa nykyisistä suurimmista kansantalouksista ostovoimakorjattuna lukuarvona. Tässä lisätietoa tuosta PPP eli ostovoimapariteetista ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti -
Niukkuus on käsite, joka vallitsee lähes aina meitä kaikkia biologisia elättävässä luonnossa - evoluution "tahtomana" opasteena tulla vähemmälläkin toimeen.
Samalla tavalla laajat kansankerrokset ovat jatkuvassa niukkuudessa kilpailukykynsä puutteesta tai sen vähäisyydestä. Ostovoima ei ole koskaan jakautunut tasaisesti, samoin luonnossa eri eliölajit eivät ole koskaan tasa-arvoisessa asemassa ravinnon osalta. Luonnon kiertoon kuuluu äärimmillään niin yltäkylläisyys kuin nälkäkuolema.
Länsimainen hyvinvointivaltio,
.. kuten Suomi on onnistunut pitkään jakamaan yltäkylläisyyttä verrattuna suurimpaan osaan maailman ihmisistä. Suomella on ollut hyvä kilpailukyky sekä ostajan voima hankkia raaka-aineita hyvin edullisesti paljolti tuottajien kustannuksella. Tähän nykyisten kehitysmaiden riistoon on perustunut suurelta osin koko markkinatalouden rahallinen kyvykkyys kuin myös ympäristöön jättämämme ympäristön haittajälki |3.
Yle-otsikko: "Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa"
-Yle-toimittajana Seppo Heikkinen.
|3 ~ https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b4ff4caa-77cc-496c-ac5a-82e4e79a9289 -
IL-ote: " .. Yhdysvallat on ylivoimaisesti eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttanut valtio menneen 171 vuoden aikana, käy ilmi ilmastokysymyksiin erikoistuneen Carbon Briefin analyysistä. USA:n osuus ajanjakson kokonaispäästöistä on 20 prosenttia. .. "
-IL-toimittajana Magnus Brunnsberg.
Tänä päivänä maksamme (raaka)öljystä vieläkin liian pientä hintaa siihen nähden, miten siitä tulevat tuotokset pitäisi jakaantua tuottajamaiden omaan käyttöön. Öljyn tuottajamaissa on rikkautta, mutta myös köyhyyttä. Heilläkään ei tuotokset jakaannu oikeudenmukaisesti.
Entä öljyn jälkeen, kun ihmiskunnan energian nälkä on lähes loputon |4 ?
|4 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2007/10/e-mc2-energiaa-on-rajattomasti-mutta.html -
"E = mc2 --- "energiaa on rajattomasti, mutta äärellisesti""
__ __ __
Markkinataloudessa meidän palkka voi muodostua vain tuloksesta eli kyvystä ..
.. tehdä oma kilpailukykyinen panos ja tuotos maailman markkinoille
Palkkaamme vaikuttaa myös kulutustottumuksemme; äärimmillään se on täydellistä kotimaisuutta omavaraisuuden käsitteenä, jolloin palkkamme määräytyy sisämarkkinoiden ehdoin. Toisaalta euroon siirtyminen vei taloudellisen riippumattomuutemme.
Tiedämme, että täydellinen riippumattomuus ulkomaista on mahdotonta ja tältä osin meillä tulee olla paljon puhuttu kilpailukyky -muihin nähden. Toisaalta, emme itsekään halua ostaa huonoa kotimaista, jos on saatavilla parempaa ulkomaista - vieläpä halvempana |5.
|5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2016/03/miljardi-tekee-halvemmalla-kuin-me.html -
""Miljardi tekee halvemmalla kuin me""
-Björn Wahlroos
Palkka on tulevaisuudessa joustava elementti,
.. kuten kauppaedustajilla se on ollut aina; niin tienaat kuin katteellisesti myyt. Se on rehti tapa saada rahaa. Tulospalkkaus vaatii vastuunkannon sekä osaavan ahkeruuden.
On monia työtehtäviä, joissa tuloksen muodostuksen mittaaminen on perin vaikeaa yksiselitteisesti ja hyväksyttävästi (kuuluisana esimerkkinä pääkaupunkiseudulta HUS ja radiologien tulospalkkauskokeilu |6).
Näissä ylläolevissa tilanteissa palkka määräytyy vaihteluputken rajoissa, johon vaikuttavat budjettikyky tai saatavilla oleva yleisen (verokertymä)rahan määrä.
Kaikki tulokseen perustuvat palkkamallit vaativat luottamusta ja vastuunkantoa sekä ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta .. miten kulloinkin myynti | "myynti", kate ja voitto määritellään? (!)
-joka on havaittu olevan perin vaikeaa, ainakin kaikkien näkökulmista.
|6 ~ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009739069.html -
"Joukko lääkäreitä irtisanoutui HUSin uuden palkkauksen vuoksi: ”Sain tuhansia euroja muita enemmän”
Joukko Husin lääkäreitä irtisanoutui uuden palkkausjärjestelmän vuoksi. HS:n haastattelemat lääkärit pitävät järjestelmää epäreiluna."
HS-toimittaja Marika Holappa
__ __
Palkan määrä ei ratkaise, vaan ostovoima eli kulutuskyky
Kilpailutaloudessa kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnoittelun. Luonnossakin tämä epämiellyttäväksi luonnehdittu laki toimii valitettavan tehokkaasti;
-- katovuodet vievät kulutuspopulaatioita pienemmiksi joskus hyvinkin tehokkaasti. Ihmiset ovat keksineet keinoja näiden hyvien ja huonojen vuosien tasaamiseen, mutta juuri ne keinot ovat vieneet hyvinvointivaltiomme uudelleen tarkasteluun.
Tarkastellaanko nyt jo liiaksi vähäosaisia hyvin ansaitsevien eduksi ja hyödyksi .. saattaa olla huomisen päivän välienselvittely edessä?
__ __
Aito niukkuuden tunnustus herkistää kulutustottumuksissa vaihteluihin,
.. koska palkka elää suhdanteiden mukaan. Varmuusvarastoja voidaan rakentaa, kuten oravat talveksi. Oravia on esiintynyt maapallollamme huomattavasti pidempään kuin ihmisiä. Oravat elävät sopusoinnussa muun luonnon kanssa, eikä niillä esiinny liikalihavuutta eikä hermojännitystä, kuinka sijoitukset nousevat tai laskevat pörsseissä. Luontainen valppaus saattaa vähentää ihmisille niin yleistä hermojännitystä?
130162 | 1050 | 3440
| 120 SUOMI24 380 | VU | FB | Vapaa sana | FB BLOG | X |
_______
ILU-MEDIA
IJL-Productions
Kansalaiskirjoittaja
Ilkka Luoma
YMPÄRISTÖTEOLLISUUS
https://www.ymparistoteollisuus.com
031023 -Total Visits: 916765 Total Visitors: 130470
260923 -Total Visits: 910235 Total Visitors: 129746
190923 -Total Visits: 906593 Total Visitors: 128966
120923 -Total Visits: 900102 Total Visitors: 128017
220823 -Total Visits: 832204 Total Visitors: 125125
https://www.jontikka.blogspot.com
IJL-kommentteja HS-artikkeleihin
__
e
Kiina on tänä päivänä maailman suurin tuotantokone ja viejävaltio. Tosin Kiinassakin palkat nousevat ja massiivinen koko kansan kulutus ei ole vielä edes alkanut - tästä todisteena kiinalaisten yllättävän pieni hiilijalanjälki per capita. Kun kiinalaisten omat palkkakulut nousevat, niin kiinalaisten omistamat muun muassa vaatetehtaat siirtyvät vieläkin halvempien toverien maihin tehtäviksi ja näin kiinalaisliiketoiminta vaikuttaa edelleen inflaatiota nostamatta.
Suomessakin voimme katsoa kukin ostoksiamme - varsinkin kestokulutustuotteiden osalta; kuinka paljon niistä on kiinalaisperäisiä. Nyt verkkokauppa lisääntyy räjähdysmäisesti - Kiinasta Alibabalta suoraan lähetetty tuote jättää pois aiemman suomalaisen maahantuonnin kulurakenteen, joka edelleen alentaa tuotteiden hintoja ja niinpä tämäkään ei lisää paineita inflaatiolle. Niin kauan kun Kiina kykenee puskemaan yhä laadukkaampaa (kts. vaikkapa kännykät: Huawei ja One+) tuotetta halvemmalla kuin läntiset veljet omista tehtaistaan, niin inflaatio ei nousse.
Inflaatio syntyy kun kysyntä ylittää tuotannon. On selvää, että jossain vaiheessa raaka-aineiden hinta nousee, mutta sen vastineeksi kierrätys nousee ja alkuperäisen raaka-aineen kysyntä pysyy aisoissa, eli inflaatio ei nousse tässäkään. Jossain vaiheessa rajallisuudesta ei voida saada loputtomasti, eikä kasvua voi olla maailman tappiin - vaan luonto sanoo jossain vaiheessa ei, ja se ojentaa meitä vähentämään kulutusta - kun on pakko! Ehkä se on ravinto, joka aloittaa inflaatiokierteen. Palkkojakaan ei voida nostaa vastikkeetta, koska kehitysmaiden työvoima tulee palkkahintakilpailuun mukaan.