Näytetään tekstit, joissa on tunniste materialismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste materialismi. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, elokuuta 31, 2019

Kun itä ja länsi kohtasivat - pienoiskoossa Saksassa ja saksalaisuudessa




...

HS

Terveisiä DDR:stä

.
Ilkka Luoma 

1 - HS avasi odotetun kirjoituksen ja oikeastaan kokonaisen yhteiskunta-ajattelun - materiaalisesta kasvuhokemasta aikaansaadun näyttö- ja vertailutaloudellisen elämän kulutushypestä ideologiseen henkisen aatteen ja sen myötä aineettoman hyvän tunteen maailmoihin. 

Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita. 

Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle. 

Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole. 

Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan. 

"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta). 

Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >
2 
...
Ilkka Luoma 
2 - Saksa on nyt EU' n talousveturi, joka näyttäisi tuotokseltaan ja teholtaan nyt piiputtavan. Kiina mainitaan yhdeksi syyksi. Kiina kasvoi myös vientivaltiona ohi Saksan. 

Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta. 
... 

Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät. 

Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa. 

DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita? 
... 

Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella. 

Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3 
...

Terveisiä DDR:stä

Ilkka Luoma 
3 - Läntinen kulutusorientoitunut kasvuhokemallinen talous on hengästyttänyt juuri kumulatiivisesti ympäristömme, joka meidät kaikki lopulta elättää - hengenahdistuksen partaalle. Loputonta kasvua ei ole - raja tulee vastaan ja se on nyt käsillä. 

Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen. 

Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka. 

Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä. 

Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan.
E

perjantaina, huhtikuuta 27, 2018

Se kaiken kysymys – miten onnellisuutta mitataan!




Onni on ystävä  - jo lapsesta pitäen!


Media kirjoittaa hätkähdyttävästi kodin muuttamisesta [1 – kodin tavaroiden muuttamisesta. Suomalaisessa kodissa on keskimäärin 30 – 50 000 esinettä. Entä sinun kodissasi? Niin, nehän ovat tarpeellisia, haluamme omistaa ja helpottaa kaikin tavoin elämäämme. Tuovatko tavara ja raha, millä niitä hankitaan - onnellisuutta?
…

[ … Meillä halutaan olla läntisen kulutusyhteiskuntakulttuurin osallisia ja jäseniä – näin ainakin nykyisen valtiojohtomme päättäjät ovat monin henkilöin vakuuttelemassa. Turvaamme voimaan, olettamaamme voimaan ja sen käyttökelpoisuuteen – vaikka se tulisi tuhansien kilometrien takaa turvattomuuden rajalle, joka on aivan meidän vieressä … ]


Monet puhuvat idän ja tässä tapauksessa Venäjän ankeudesta, petollisuudesta ja aggressiivisuudesta. Kerrotaan myös, ettei heillä ole mitään – autotkin ovat vain Ladoja.

Idän jättiläisessä, Kiinassakaan ole kaikissa perheissä autoja, kun sen sijaan Yhdysvalloissa on jo useampi auto per perhe – keskimäärin. Lännenmies elää tavaroista ja mittaa muun muassa sillä onnellisuuttaan?

Amerikkalaisilla on mediauutisen mukaan keskimäärin 300 000 tavaraa kodissaan – se on paljon se. Herääkin kysymys ovatko amerikkalaiset kuusi kertaa onnellisempia kuin me – aseineen, tavaroineen, jotka rauhoittavat levotonta mieltä sekä tietysti autoineen, joilla ajetaan enemmän per perhe kuin missään muualla. Näin otetaan osaa ilmastonmuutokseen vaikuttavammin per capita kuin missään muualla [kuva 1]. Eikä vielä edes tarkastella hiilidioksidin kumuloituvuutta!


Niin mikä tekee onnelliseksi?

Kansallinen yhtenäisyys, uskonto [2 – usko ylivertaiseen ja loputtomuuteen – vai raha, jota pitää monien mielestä olla vain riittävästi. Mikä on riittävästi, entä jos kaikki se mitä on jaetaan tasan kaikkien ihmisten kanssa – paljon tuo ”paljon” on silloin ja tekisikö se vielä onnelliseksi? Jos tekisi, niin oletamme silloin kaikkien olevan onnellisia.





Pylväspyhimys

Syyriassa kerrottiin olleet pylväspyhimys, joka istui pylvään päässä ”loppuelämänsä” – vuosikausia, hänelle ollen ei mitään – kuin vain henkensä, sekä alla olevien ihmisten armeliaisuus nostaa korilla ruokaa kuululle pylväspyhimykselle, jota tultiin matkojen päästä – kävellen katsomaan. Oliko pyhimys onnellinen ja voisiko hän antaa hyviä ja auttavia neuvoja tavan kuolevaiselle, joilla jo on ”kaikkea”?

Niin, mikä tekee Sinut onnelliseksi?

…
EKSTRA
Konmari ”Our mission is to organize the world and spark joy in people’s lives” ~ http://konmari.com/ –



Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 166900

DOC tavarapaljous_24042018.doc – OpenOffice Writer
PVM 24042018

364_3040


Kuva 1

perjantaina, lokakuuta 25, 2013

Kansallinen identiteetti kadoksissa?

Hymistyksemme alla muhii kansallinen identiteettikriisi; emme tiedä yhteenkuuluvasti mitä haluamme. Olemme kahtia jakaantunut kansakunta, joka seilaa vedenjakajalla. Yhtä lailla vedenjakajalla kuin Itä-Suomi ja Länsi-Suomi toisistaan – olemme niin idästä kuin lännestä.

Itä-länsi -akselista muodostuu väkevän identiteettimme kova ydin – olemme erilaisia, olemme tarvittaessa vahvoja ja lopulta tiedämme esimerkiksi kielellisen erityispiirteemme – joka muodostaa halutessamme rikkaan näkemysmaailman.


Aihe on ollut pinnalla – toki hämärässä,

mutta jo vuosien ajan. Kuinka me kirjoitimme aikakaudella, jolloin Kokoomus oli vielä eduskuntaoppositiossa ja puheenjohtaja Jyrki Katainen harjoitteli tulevia repliikkejä – kääntääkseen takkinsa, näin jälkikäteen todettuna moneen kertaan – ”ei oppi ojaan kaada ja harjoitus tekee mestarin”, mutta kenelle?


…
[2005] Kansallinen identiteetti hukassako, vai piilossa pomppamme povitaskussa?

Suomi puolustautuu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Koko perinteellisen EU:uun alueella vallitsee hermostunut väliaika; ei oikein tiedetä minne mennään. Meidän kaltaisessa demokratiassa ristikkäinveto estää päämäärähakuisuuden. Kansan yhtenäisyys on parhaimmillaan kriisissä; tuolloin on pakko luoda yhteinen tavoite. Nykymallinen hoivayhteiskunta ei ole enään realistinen päämäärä.

Kansallisesti on kaksi tärkeää ominaisuutta:

identiteetin mukainen päämäärä ja osallistumisen oikeus sekä velvollisuus sen toteuttamiseen. Ihmisen tehdessä työtä tietäen tarpeellisuutensa ja työnteon päämäärän, hälventää se epätietoisuutta ja antaa tyytyväisyyttä onnistumisien myötä, havaiten yhteistoiminnan tuovan tulosta niin edustamalleen yritykselle/yhteisölle kuin itselleenkin.


Suomessa työttömyys ja yksinäisyys jakavat kansaa

Asioista puhutaan paljon, mutta tekoja näkyy vähemmän. Uuden vuoden tärkeimmäksi kohteeksi tulevat ihmiset itse ja kyky huolehtia osallistuvuudesta yhteiskunnan kassan turvaamiseksi. Kansallinen hyvinvointi perustuu nyt ja huomenna tulonjakoon ja verokertymien vähetessä kukkaro käy laihaksi.


Kuluttajat uskovat nyt kykyynsä kuluttaa;

ostaa digiboxeja, littutelkkareita, ulkomaanmatkoja, kesämökin peruskorjausta ja suurempia autoja. Yritykset ovat reivanneet asennettaan huolestuttavampaan suuntaan; ulkoistukset kehittyviin maihin kiihtyvät ja useilla firmoilla tulee sen myötä menemään edelleen hyvin.


Kuinka käy ulkoistettujen yhtiöiden työntekijöiden?

Nuo ostolistan tuotteet tulevat pääsääntöisesti tuontitoimintana ja tämä täytyy maksaa viennillä. Mitä me viemme, kun esim. suuri paperinostajamaa Saksa suunnittelee yhteistyöpaperitehtaita suoraan Venäjän metsien keskelle? Millä me maksamme mm. tuontipolttoaineen, kun Nokiakin tekee jo suurimmat voittonsa Kiinasta?


Emme ole itseriittoinen sisämarkkina,

vaan viennistämme elävä tekninen ja energiaintensiivinen yhteiskunta, jossa tulontasaus on viritetty lähinnä sosiaalidemokraattien ja maaseutuväestön edunvalvonnalla huippukuntoon. Kuinka järjestelemme kulutuksemme, jos jaettava verovarallisuus pienenee ja hallinnonalat tappelevat pienenevistä jakorahoista. Eduskuntamme on rakennettu toteuttamaan lainsäädäntöä lähinnä tulontasaukseen. Brysselinkin tulovirta vaihtaa suuntaansa.


Eduskunnan on keskitettävä voimiaan säädäntötyöhön,

jolla edesautetaan kilpailukykyä, maahamme virtaavia pääomia, tarpeidemme mukaista koulutetun ulkomaalaisen työvoiman saantia sekä matkailijoita viihtymään turvallisessa, puhtaassa ja hiljaisessa maassamme.


Presidentinvaalit lähestyvät

Tulevan presidentin valtaoikeuksia tulee lisätä vastaamaan kansalaisten toivetta. Presidentti on aktiivinen toimija, joka puskee aktiviteettia, ryhmähenkeä, kannustavuutta, osallistumisen halua sellaisen päämäärän eteen, jolla on nimi ja tarkoitus. Suomi tarvitsee päämäärän kuten koko EU.


Kehittyvillä mailla, mm. Venäjällä ja Kiinalla,

on selvät päämäärät ja heidän kansalaiset tietävät ne. Venäjä on maailman raaka-ainevarasto toistaiseksi uinuvalla innovaatiopotentiaalilla ja Kiina on maailman liukuhihnatehdas siirtyen omaehtoisempaan suunnittelu- ja kulutuskäyttäytymiseen. Aktiviteetti ja toimeliaisuus ovat moninkertaiset verrattuna meihin tai EU:hun. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta korjausliikkeiden frekvenssi tiivistyy vähentäen makulatuuria ja turhaa suunnittelua.

...Heti Uuden Vuoden 2006 lähtömetreillä Suomen kansa on vedenjakajalla;

valittavan presidentin ominaisuudet tulevat olemaan merkittävä tekijä kansallisen yhtenäisyyden luojana. Nyt jos koskaan valinta on tärkeä ja nostaakin äänestysprosentin ennätysluokkaan. Nyt pelissä ovat Säilyttäjä tai Uudistaja; kumpi parempi, sen jokainen miettii itse peilaten omia tarpeita ja vallitsevia olosuhteita.

On tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos maailmanjärjestyksen vaihtaessa napaisuuttaan.


Ilkka Luoma



AL - US
BLOGs 25102 | 2471 | 2769 – IL
---26102013---


doc.: kansallinen_identiteetti_26102013.doc – OpenOffice Writer


536 | 5038

lauantaina, tammikuuta 26, 2013

Hyvinvointi, mitä se on?


Kartta ~ https://kestavakehitys.fi/seuranta/tulkinnat/-/blogs/terveyden-edellytykset-suomalaisten-koettu-hyvinvointi-paranee-vuosittain - piirroksen tuonti juontui tästä ~  https://yle.fi/uutiset/3-12112750  - 

"

Analyysi: Näin rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kolmikannalla – onko kaikki nyt menossa päreiksi?

"



Hyvinvointi; mitä se on? Markkinataloutta kannattava, noin reilu 13 prosentin todellista kannatusta *] nauttiva Kokoomus saattaa määrittää sen materiaalisena suureena, jossa rahalla saataviin arvoihin kiinnitetään paljon huomiota. Kokoomus elää kulutusyhteiskunnan ylös ajoa vaateilla jatkuvasta kasvusta – materiaalisesta kuluttamisen kasvusta. Riittävä aineellinen omaisuusmassa on elämän edellytys ja päämäärä.

*] Todellinen kannatus saadaan laskemalla saavutettu äänimäärä kaikista äänioikeutetuista


1970 –luvun vasemmistointellektuelli saattaa arvostaa henkistä tilaa hyvinvointina – ajatusrikkautta ymmärtää miksi olemme, miksi teemme ja miksi kulutamme – kysyen kuitenkin miksi pitää saada koko ajan lisää ja enemmän. Henkinen hyvinvointi on elämän edellytys ja päämäärä. Vasuri oli aikoinaan ylpeä filosofisista taidoistaan, mutta nyt hekin ovat maallistuneet – materiaalisen vaurauden kasvaessa. Vasurit ovat vaipuneet todelliseen noin 17 prosentin kannatukseen – tänä päivänä.


DeGrowth on huomista ja ylihuomista. Kasvuhuudon kritisoijat ovat ymmärtäneet luontoharmonian eloviisauden – kilpailu ja tasapaino niukkuutena ylläpitävät tehokkaimmin riittämisen biosfääriä, joka elättää niin materiaaliskokoomuslaisen kuin menneen maailman älykköfilosofivasurin! Harmoniaymmärtäjiä lienee todellisena kannatuksena vain noin reilu viisi prosenttia.


Kriisi, joka kohtaa usein yli viisikymppiset miehet, jolloin elämä on liian usein muuttunut/muuntunut tyhjäksi, lapset kaikonneet, ero otettu – ensimmäiset sydänkivistykset, mielenhäiriö ja tunne paniikista, kun jotain jäi tekemättä. Juoksimme liiaksi sen materiaalisen oravanpyörän rattaissa ja usein mies kuolee yli 10 vuotta aiemmin kun nuorena elämän yhdessä jakanut nainen ja entinen vaimo.

..
[2005 – kirjoitettu seitsemän vuotta sitten – millaisethan alla olevat lukuarvot ovat tänään, kun aloitimme vuoden 2013?]

Tilastokeskus kertoo joka kolmannen kuoleman kohtaavan alkoholisyistä 45-49 vuotiaissa miehissä. Vuonna 2004 alkoholikuolema kutsui 1.860 suomalaista, joista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 1.545. Sukupuolen mukaan jakauma työikäisissä kaikissa kuolemansyissä on miesten tappioksi 7.541 / 3.282. Luvut ovat tylyjä miehille. 


Kuvalinkki: > Kopauta tätä <


Keitä he ovat?

Nämä ennen aikojaan parhaassa työiässä menehtyneet miehet syntyivät 1955 - 1959. He kävivät kansakoulun ja jatkoivat, kuka jatkoi - kuka ei, keskikouluun, osa vieläkin ylemmäksi, kokien hiukan liian myöhään tietokoneet, jotka ovat nyt hallitsevassa asemassa koko yhteiskunnassa. He eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Heille iski nykyajan pahin lama juuri parhaassa työiässä 1990-luvun alussa, he olivat tuolloin noin 33-37 vuotiaita. Puhutaan liian monista itsemurhista pankin viedessä kaiken, mm. vakuuksia myyden pilkkahintaan lähipiireille.


Viisikymppisten hautaantuminen

Tämän päivän viisikymppiset ovat vaaravyöhykkeessä ja monissa 'pysähtyneissä' kaupungeissa ja kunnissa kuolema niittää satoaan suhteellisesti vieläkin tiuhemmin, mitä nämä koko maan keskiarvoluvut puhuvat. Kyseessä on suuri ongelma. Kuntakohtaiset tilastot saa vain rahaa vastaan Tilastokeskuksesta.


Poikalapsia syntyy noin vajaat 30.000 – per vuosi

Vuodessa syntyy näinä vuosina korvaukseksi huomiselle keskimäärin 28.000 poikalasta, kuolleiden työiässä olevien miesten liian aikainen lähtö on tuosta syntyvien poikien määrästä 27%! Tilastoissa ei tapahdu vuosittain kovinkaan suuria muutoksia, eli jatkumo on ikävänlainen.


1990-luvun alun lama jätti pitkät jäljet

Tänään liian moni on siipirikkona työttömänä, työkyvyttömänä ja lopullisesti masentuneena yrittämisen tuhansina rintamamiehinä **] - voimat loppuneena ja useasti kaikkensa antaneena.

Ahneus synnytti laman

Tuon paljon puhutun laman syyt tunnetaan hyvin; ahneus, kähmintä, lasikiiltoinen voitonkatse silmissä ja usko loputtomaan kasvuun johti syihin, joissa mm. asuntojen hinnat ja vakuusarvot romahtivat. Työttömyys räjähti pilviin, tuoden valtion velkaan jättiläismäisen nousun, jota nyt kiivaasti maksetaan häpeänä monista virhepäätöksistä.


Suomen valtio on velkaa 38% 
BKT:sta – vuonna 2004.

Velkaa suomalaisilla kotitalouksilla on 80% vuosituloistaan, kun esim. tanskalaisilla sama prosentti on 260. Pitikö valtion maksaa omaa velkaansa näin kiihkeästi? Suomi mm. maltillisten tuloratkaisujen ansiosta on rypenyt vientiylijäämässä yli 10 vuotta.


Suuret yritykset ovat käärineet suuret voitot,

työllisyyden silti kasvaessa hyvin hitaasti viimeisten reilu 10 vuoden aikana. Nämä voitot ovat valuneet ulkomaalaisille omistajille ja investointeina mm. kauko-itään. Valtio osin antoi tämän mahdollisuuden. Jäikö rahaa ja huolehdintaa liian vähän puurtaneille raaja-rikoille, jotka hävisivät 'elämänsä' 90-luvun laman puristuksissa? Toisaalta arkipäiväevoluutio ei tue häviäjiä, vaan vahvempi, ovelampi, sitkeämpi ja itsekkäämpi voittaa. Äiti Teresoita tämä kulutusjuhlatalous ei helli.


Keski-ikäiset miehet kantavat nyt suuren vastuun ja hinnan tapahtuneista

Nyt asunnot ovat samassa tapissa kuin juuri ennen 90-luvun laman alkua. Lainojen lyhennysvapaiden pyynnöt pankeista kasvavat, korko on alhaalla, mutta nousee hitaasti, mutta vakaasti. Kurkistaako seuraava hyökyaalto nurkan takana?

Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).


Sosiaalipalvelut työllistävät yhä useamman!

Viimeisen 10 vuoden aikana sosiaalipalveluiden työllisyys on noussut 1995:n 130.000:sta vuoden 2005 195.000 henkilöön. Työpaikkoja on syntynyt, mutta mistä syystä me tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita?

Hoidon tarve lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, eliniänodote nousee. Rahaa tarvitaan yhä enemmän ja myös odotusten alla olevat perinnöt suurenevat, mutta tarvitsevatko vanhuksemme nämä perintöön tarkoitetut varat omaan huolehdintaan kustannusten noustessa. Valtio ei kykene kattamaan kaikkia tarvittavia palveluita verovaroista.


Alkoholi tekee työtään,

moni vielä vaaravyöhykkeessä oleva poistuu ennen eläkeikää ja niinpä näitä vanhuuskustannuksia tältä osin ei tule jakoon. Tässäkin suhteessa, niin kornilta kuin se tuntuukaan, nämä keski-ikäiset miehet kantavat 'vastuuta' eliminoitumalla kustannuksettomien tilikirjoihin.


Viikatemies iskee tiettyyn ikäluokkaan

Kun menetämme eräästä ikäluokasta enemmän kuin keskimääräisyys edellyttäisi, niin oppina siitä pitäisi olla vähintään kyky huolehtia nyt, niin perheissä, suvuissa kuin yhteiskunnassakin nämä parhaassa työiässä olevat.

Suomessa ei tarvitse enää tehdä niitä virheitä, mihin 1950-luvun puolivälin jälkeen syntyneet miehet joutuivat. Suomi ei kestä yhtään 'ylimääräistä ja ennenaikaista' veronmaksukykyisen poistumaa muonavahvuudesta.


...
Tilastot: Suomen Pankki / http://www.bof.fi , Euro & Talous 3-2006 ja
+


Ilkka Luoma



AL        US



..
Toivoa herättävä ~ https://youtu.be/TiCxqhu9cio - Bruce Springsteen: Waitin' on a Sunny Day! 

...

maanantaina, tammikuuta 21, 2013

Barack Obaman vaikeat valinnat


Barack Hussein Obama vannoi toisen presidenttikautensa virkavalan. Capitol kukkula oli liputettu tähtilipuin ja kansa hurrasi velkaisemmassa tilanteessa kuin milloinkaan. Samaan aikaan USA sotii Afganistanissa – on sotinut jo maailmalla miltei yhtäjaksoisesti II Maailmansodasta lukien – tappaen enemmän vieraiden valtioiden siviilejä kuin mikään muu valtio.

Presidentti Obama lupaa tuoda sotajoukot kotiin rakentamaan parempaa ja onnellisempaa isänmaata. Obama lupaa puuttua ilmastonmuutosten syihin, onhan USA kansana ylivoimaisesti suurin ilmaston- ja ympäristön saastuttaja 1] per capita, ollut jo kymmeniä vuosia – itseasiassa yli 100 vuotta.

Samaan aikaan Kiina tulee vähentämään USA:n liittovaltion rahoitusta – vastineeksi amerikkalaiset tulevat ostamaan vähemmän kiinalaisten valmistamia tavaroita; näin protektionismi valtaa alaa maailman vapauden kehdossa – markkinatalouden luvatussa maassa.



Amerikkalainen tunne on harras Hollywood-tuote,

tunne suuruudesta 2], isänmaasta, yrittämisestä ja kovasta työstä – aikana jolloin työttömiä on enemmän kuin mies muistiin. Amerikkalaisen tuotantokoneiston on käynnistyttävä, jotta maailman suurinta sotakoneistoa, jättiläismäisintä vakoilu-, tiedustelu- ja muuta valvontalaitosta voidaan ylläpitää ... samalla kun pitää rakentaa maan kattavaa sosiaali- ja terveysjärjestelmää.



Miten me näimme amerikkalaisuuden muutamia vuosia sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi ristiriitaisen artikkelin amerikkalaisuudesta [dos. Markku Ruotsila]


...
[2006]
Valtakunnallinen sanomalehti julkisti hämmästyttävän asiantuntijalausunnon su. 13.8. dosentti Markku Ruotsilan vieraskynästä. Otsikointi oli häkellyttävä samankaltaisessa naiviudessaan kuin tuntoja ja mielenylemmyyttä kuvastavat Hollywood-elokuvat esim. The Patriot esikuvanaan. USA on maapallon tavaravirtojen vahtipoliisi ja valvoo itselleen suurimmat raaka-ainevirrat yksisuuntaisena markkinatalouden vapautena ja toiminnallisena ylivoimana. Ruotsilan otsikointi kolumnissaan oli "Amerikan-vastaisuus on älyllistä laiskuutta ja pelkuruutta".




Suomessa USA vihastuttaa ja kuitenkin myös ihastuttaa

USA on vapauden tyyssija, jossa on maailman suurimmat ja valvovimmat tiedustelu-, vakoilu- ja vastavakoilujärjestöt ja -virastot. USA valvoo vapauden olemusta ja toteutumaa uhkien torjujana, kuten hyökkäyksellä Irakiin myöhemmin ilmennein olemattomin syin.

Olipa Irakin Saddam USA:n hyvä ystävä ja puristelipa USA:n puolustusministeri Rumsfieldin kättä, joka jälkeenpäin kannatti hyökkäyksen aloitusta Irakiin tunnetuin seurauksin. USA:n johdonmukaisuus on kuin kaupankäynti; maksava asiakas on etusijalla, erityisesti se, jonka tuotteista ja raaka-aineista USA on riippuvainen.


Amerikkaan aikarahdattujen mustien luvattu maa!

USA on eurooppalähtöinen sekä voimistuvan orjatyövoiman jälkeläisten luvattu yrittämisen maa, jossa oikeasti taistelutahto, sinnikkyys tai tavoitteiden saavutus palkitaan kansallissankarin viitalla. USA on mallimaa tuotekehityksessä, yliopistokoulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Sillä ei ole merkitystä onko hymy kesto-sellaista..., sillä on ainoastaan merkitystä, kuinka sinua palvellaan.

Moni Euroopan maa ottaa oppia palvelun nopeudesta sekä halusta tehdä kauppaa ja ratkaista ongelmat. USA on kaksijakoinen maa; neuvottelu pöydän ääressä on tiukkaa, asiapitoista, jämäkkää ja tavoitteisiin pyrkivää, mutta tauolla kaikki on toisin ollen vitsejä, kevyttä huumoria ja tarkoituksetonta ystävällisuteliaisuutta - "kuinka voit" -tyyliin pinnallisuuksien sanahelinänä.


...
USA:n politiikkaa sävyttää voima,

joka juontuu armeijasta. USA ainoana asevoimana on sotinut miltei koko ajan II-maailmansodasta lukien. Vain USA:n armeija kykenee suoriutumaan minne tahansa maapallolla riittävin voimin ja taustalle jää vielä ylivoimainen ydinasearsenaali.

USA:n sotilasmahdin lasku vuodessa on uskomattomat 4000 miljardia US-dollaria (v. 2004), esim. Englanti toiseksi suurimpana yltää "vain" 685 miljardiin (Venäjän ja Kiinan todellisia lukuja on vaikeaa arvioida). Suomen valtion vuosibudjetti on noin 50 miljardia US-dollaria. Voimme tietenkin ihailla pelkäämättä noin suuren asevarustelun työllistävää vaikutusta, kuin myös ymmärtää ahkeran objektiivisesti sen vaikutus uhkana erityyppisistä väliintuloista, jopa ilman mitään perusteltua syytä.


Ymmärtämättömyyttä Suomessako? –Markku Ruotsila?

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Yhdysvaltain ja Britannian historian dosentti Markku Ruotsila kääntäisi USA arviointien "laiskuuden ja pelkuruuden" objektiivisiksi havainnoiksi ymmärtäen mm. heidän raaka-aineiden kulutuksen täyden suhteettomuuden USA:n populaatioon nähden.

Onpa kuultu näkemyksiä, että USA kehoittaa uusia kehittyviä maita tarkkailemaan kulutustansa, jottei maapallo ajaudu kaaokseen ja lopulliseen niukkuuteen, ennen loppumistaan. Kuinka ahkerasti ja pelotta meidän pitää arvioida USA:n viimeisen 80 vuoden kulutusta päästöineen, saadaksemme objektiivisen kuvan heidän poliittisen järjestelmän vastuullisesta toimivuudesta tänään ja huomenna, ... maapallon 6500 miljoonaa ihmistä odottaa siihen vastausta.

Kuinka me perustelemme sen syvällisen Ruotsilan peräänkuuluttaman uskonnollisuuden, joka siunaa USA:n sodat, väliintulot, massapommitukset, Quantanamot ja juutalaisten suhteettoman tukemisen, muiden tietäessä, että nyt on menty liian pitkälle.


Onko ihailtavaa vakoilla omia kansalaisia,

kuten USA tekee selityksellä, ettei uutta ehdottomasti tuomittavaa kaksoistornien katastrofia enää tule. Eikö USA näe, että jotain on pahasti vialla, kun isku tuli syyskuussa 2001. Ei, USA ei näe sitä, vaan kokee länsimaalaisuuden säilyttäjän roolin, ymmärtämättä, että tämä maapallo elättää niin muslimin, kristityn, hindun, pakanan kuin mormooninkin. Loputtomiin ei voida kaupallisesti "ryöstää" länsimaalaisen laillisuuden nimissä kehitys- ja raaka-aineiden tuottajamaita.



...
USA on elokuvien luvattu maa

Elokuvat lietsovat kassamagneetteina isänmaallisuutta, tunnetta yhteenkuuluvuudesta, tähtilippua ja sinitakkeja trumpettien sävähdyttävästi soittaessa reaganismin pahan valtakunnan tuhoamisen säveliä.

Elokuva kirvoittaa aidosti amerikkalaisen silmäkulman kosteaksi ja me Euroopassa ja Suomessa katsomme innolla näitä tuotteita, joissa voima, paremman oikeudenmukaisuus, vahvemman tahto ja sitkeämmän yrittäminen ovat ne tärkeimmät. Kunnioitettavia arvoja, mutta kuinka se sopii siihen tavaravirtaan USA:han, joka jättää perustuottajamaalle rippeet.

Onko kaupallinen "ryöstö" sallittua ja sitä nokkelaa amerikkalaista maapallopolitiikkaa, jossa vastuuta kannetaan yhdessä. Kuinka objektiivisen ahkerasti meidän on katsottava maailman suurinta hiilidioksidipäästäjää ilman heidän mukaantuloa sopimukseen, joka on tarkoitettu meille kaikille.


Miksi USA saa kuluttaa,

mikä tekee sen massiivisen jalanjäljen maapallon luontoon oikeutetuksi, onko se laiskaa arviointia pelolla ilman objektiivisuutta, mihin Ruotsila kolumnissaan suomalaisia syyllistää.

Toisaalta USA auttoi kiistatta Euroopan kasvun uralle, tuhottuaan sitä ennen saksalaisen Kolmannen valtakunnan ja suunnaten Marchall-apunsa Euroopan maille.


USA menetti tuhansia sotilaita Normandian hiekoille,

heidän tullessa vapauttamaan Eurooppaa, jättäen puolet siitä Neuvostoliiton kommunismin käsiin ymmärtämättömällä politiikallaan. Tai halusiko USA sittenkin kahtiajaon rautaesirippuna ja sen myötä asevarustelun, jonka lopullisena seurauksena se pääsi maailman poliisiksi Reaganin hajottaessa pahan valtakunnan jättiläismäisellä asevarustelulla. Moni kysymys jää vastauksia vaille.


Tiedämme ahkerasti tai laiskasti sen,

että USA:n 5% maapallon väestöstä kuluttaa 10-35% raaka-aineista, jotka ovat luonnon järjestelemiä koko maapallolle. Tiedämme myös, että USA rasittaa koko maapallon elinympäristöä asukasta kohden ylivoimaisesti eniten.

Kuinka ahkeriksi meidän pitää tulla, että näemme objektiivisesti USA:n uskonnollisen hyvyyden, vastuullisuuden ja kyvyn huomioida koko maapallo. USA on toistaiseksi ainoa maailmanpoliisi ja suuri lahjoittaja yksityisihmisinä, miksi?


Ilkka Luoma


AL