Näytetään tekstit, joissa on tunniste materialismi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste materialismi. Näytä kaikki tekstit
lauantaina, elokuuta 31, 2019
perjantaina, huhtikuuta 27, 2018
Se kaiken kysymys – miten onnellisuutta mitataan!
Onni on ystävä - jo lapsesta pitäen!
Media
kirjoittaa hätkähdyttävästi kodin muuttamisesta [1
– kodin tavaroiden muuttamisesta. Suomalaisessa kodissa on
keskimäärin 30 – 50 000 esinettä. Entä sinun kodissasi? Niin,
nehän ovat tarpeellisia, haluamme omistaa ja helpottaa kaikin tavoin
elämäämme. Tuovatko tavara ja raha, millä niitä hankitaan -
onnellisuutta?
…
[
… Meillä halutaan olla läntisen kulutusyhteiskuntakulttuurin
osallisia ja jäseniä – näin ainakin nykyisen valtiojohtomme
päättäjät ovat monin henkilöin vakuuttelemassa. Turvaamme
voimaan, olettamaamme voimaan ja sen käyttökelpoisuuteen – vaikka
se tulisi tuhansien kilometrien takaa turvattomuuden rajalle, joka on
aivan meidän vieressä … ]
Monet
puhuvat idän ja tässä tapauksessa Venäjän ankeudesta,
petollisuudesta ja aggressiivisuudesta. Kerrotaan myös, ettei heillä
ole mitään – autotkin ovat vain Ladoja.
Idän
jättiläisessä, Kiinassakaan ole kaikissa perheissä autoja, kun
sen sijaan Yhdysvalloissa on jo useampi auto per perhe –
keskimäärin. Lännenmies elää tavaroista ja mittaa muun muassa
sillä onnellisuuttaan?
Amerikkalaisilla
on mediauutisen mukaan keskimäärin 300 000 tavaraa kodissaan – se
on paljon se. Herääkin kysymys ovatko amerikkalaiset kuusi kertaa
onnellisempia kuin me – aseineen, tavaroineen, jotka rauhoittavat
levotonta mieltä sekä tietysti autoineen, joilla ajetaan enemmän
per perhe kuin missään muualla. Näin otetaan osaa
ilmastonmuutokseen vaikuttavammin per capita kuin missään muualla
[kuva 1].
Eikä vielä edes tarkastella hiilidioksidin kumuloituvuutta!
Niin
mikä tekee onnelliseksi?
[Onni
ja onnellisuus ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/11/onni-happyness.html
- ]
Kansallinen
yhtenäisyys, uskonto [2
– usko ylivertaiseen ja loputtomuuteen – vai raha, jota pitää
monien mielestä olla vain riittävästi. Mikä on
riittävästi, entä jos kaikki se mitä on jaetaan tasan kaikkien
ihmisten kanssa – paljon tuo ”paljon” on silloin ja tekisikö
se vielä onnelliseksi? Jos tekisi, niin oletamme silloin kaikkien
olevan onnellisia.
Pylväspyhimys
[
Simeon Styliitta ~
https://fi.wikipedia.org/wiki/Simeon_Styliitta
- ]
Syyriassa
kerrottiin olleet pylväspyhimys, joka istui pylvään päässä
”loppuelämänsä” – vuosikausia, hänelle ollen ei mitään
– kuin vain henkensä, sekä
alla olevien ihmisten armeliaisuus nostaa korilla ruokaa kuululle
pylväspyhimykselle, jota tultiin matkojen päästä – kävellen
katsomaan. Oliko pyhimys onnellinen ja voisiko hän antaa hyviä ja
auttavia neuvoja tavan kuolevaiselle, joilla jo on ”kaikkea”?
Niin,
mikä tekee Sinut onnelliseksi?
…
EKSTRA
Konmari
”Our mission is to organize
the world and spark joy in people’s lives” ~
http://konmari.com/ –
Kirpputori
on trendipaikka ~
http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/kirpputori-on-trendipaikka.html
-
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
DOC
tavarapaljous_24042018.doc – OpenOffice Writer
PVM
24042018
364_3040
Kuva 1
perjantaina, lokakuuta 25, 2013
Kansallinen identiteetti kadoksissa?
Hymistyksemme
alla muhii kansallinen identiteettikriisi; emme tiedä
yhteenkuuluvasti mitä haluamme. Olemme kahtia jakaantunut
kansakunta, joka seilaa vedenjakajalla. Yhtä lailla vedenjakajalla
kuin Itä-Suomi ja Länsi-Suomi toisistaan – olemme niin idästä
kuin lännestä.
Itä-länsi
-akselista muodostuu väkevän identiteettimme kova ydin – olemme
erilaisia, olemme tarvittaessa vahvoja ja lopulta tiedämme
esimerkiksi kielellisen erityispiirteemme – joka muodostaa
halutessamme rikkaan näkemysmaailman.
Aihe
on ollut pinnalla – toki hämärässä,
mutta
jo vuosien ajan. Kuinka me kirjoitimme aikakaudella, jolloin Kokoomus
oli vielä eduskuntaoppositiossa ja puheenjohtaja Jyrki Katainen
harjoitteli tulevia repliikkejä – kääntääkseen takkinsa, näin
jälkikäteen todettuna moneen kertaan – ”ei oppi ojaan
kaada ja harjoitus tekee mestarin”, mutta kenelle?
…
[2005]
Kansallinen identiteetti hukassako, vai piilossa pomppamme
povitaskussa?
Suomi
puolustautuu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Koko
perinteellisen EU:uun alueella vallitsee hermostunut väliaika; ei
oikein tiedetä minne mennään. Meidän kaltaisessa demokratiassa
ristikkäinveto estää päämäärähakuisuuden. Kansan yhtenäisyys
on parhaimmillaan kriisissä; tuolloin on pakko luoda yhteinen
tavoite. Nykymallinen hoivayhteiskunta ei ole enään realistinen
päämäärä.
Kansallisesti on kaksi tärkeää ominaisuutta:
identiteetin
mukainen päämäärä ja osallistumisen oikeus sekä velvollisuus
sen toteuttamiseen. Ihmisen tehdessä työtä tietäen
tarpeellisuutensa ja työnteon päämäärän, hälventää se
epätietoisuutta ja antaa tyytyväisyyttä onnistumisien myötä,
havaiten yhteistoiminnan tuovan tulosta niin edustamalleen
yritykselle/yhteisölle kuin itselleenkin.
Suomessa työttömyys ja yksinäisyys jakavat kansaa
Asioista
puhutaan paljon, mutta tekoja näkyy vähemmän. Uuden vuoden
tärkeimmäksi kohteeksi tulevat ihmiset itse ja kyky huolehtia
osallistuvuudesta yhteiskunnan kassan turvaamiseksi. Kansallinen
hyvinvointi perustuu nyt ja huomenna tulonjakoon ja verokertymien
vähetessä kukkaro käy laihaksi.
Kuluttajat uskovat nyt kykyynsä kuluttaa;
ostaa
digiboxeja, littutelkkareita, ulkomaanmatkoja, kesämökin
peruskorjausta ja suurempia autoja. Yritykset ovat reivanneet
asennettaan huolestuttavampaan suuntaan; ulkoistukset kehittyviin
maihin kiihtyvät ja useilla firmoilla tulee sen myötä menemään
edelleen hyvin.
Kuinka
käy ulkoistettujen yhtiöiden työntekijöiden?
Nuo
ostolistan tuotteet tulevat pääsääntöisesti tuontitoimintana ja
tämä täytyy maksaa viennillä. Mitä me viemme, kun esim. suuri
paperinostajamaa Saksa suunnittelee yhteistyöpaperitehtaita suoraan
Venäjän metsien keskelle? Millä me maksamme mm.
tuontipolttoaineen, kun Nokiakin tekee jo suurimmat voittonsa
Kiinasta?
Emme ole itseriittoinen sisämarkkina,
vaan
viennistämme elävä tekninen ja energiaintensiivinen yhteiskunta,
jossa tulontasaus on viritetty lähinnä sosiaalidemokraattien ja
maaseutuväestön edunvalvonnalla huippukuntoon. Kuinka järjestelemme
kulutuksemme, jos jaettava verovarallisuus pienenee ja hallinnonalat
tappelevat pienenevistä jakorahoista. Eduskuntamme on rakennettu
toteuttamaan lainsäädäntöä lähinnä tulontasaukseen.
Brysselinkin tulovirta vaihtaa suuntaansa.
Eduskunnan on keskitettävä voimiaan säädäntötyöhön,
jolla
edesautetaan kilpailukykyä, maahamme virtaavia pääomia,
tarpeidemme mukaista koulutetun ulkomaalaisen työvoiman saantia sekä
matkailijoita viihtymään turvallisessa, puhtaassa ja hiljaisessa
maassamme.
Presidentinvaalit
lähestyvät
Tulevan presidentin valtaoikeuksia tulee lisätä vastaamaan kansalaisten toivetta. Presidentti on aktiivinen toimija, joka puskee aktiviteettia, ryhmähenkeä, kannustavuutta, osallistumisen halua sellaisen päämäärän eteen, jolla on nimi ja tarkoitus. Suomi tarvitsee päämäärän kuten koko EU.
Kehittyvillä mailla, mm. Venäjällä ja Kiinalla,
on
selvät päämäärät ja heidän kansalaiset tietävät ne. Venäjä
on maailman raaka-ainevarasto toistaiseksi uinuvalla
innovaatiopotentiaalilla ja Kiina on maailman liukuhihnatehdas
siirtyen omaehtoisempaan suunnittelu- ja kulutuskäyttäytymiseen.
Aktiviteetti ja toimeliaisuus ovat moninkertaiset verrattuna meihin
tai EU:hun. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta korjausliikkeiden
frekvenssi tiivistyy vähentäen makulatuuria ja turhaa
suunnittelua.
...Heti
Uuden Vuoden 2006 lähtömetreillä Suomen kansa on vedenjakajalla;
valittavan
presidentin ominaisuudet tulevat olemaan merkittävä tekijä
kansallisen yhtenäisyyden luojana. Nyt jos koskaan valinta on tärkeä
ja nostaakin äänestysprosentin ennätysluokkaan. Nyt pelissä ovat
Säilyttäjä tai Uudistaja; kumpi parempi, sen jokainen miettii itse
peilaten omia tarpeita ja vallitsevia olosuhteita.
On
tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos maailmanjärjestyksen
vaihtaessa napaisuuttaan.
Ilkka
Luoma
---26102013---
doc.:
kansallinen_identiteetti_26102013.doc – OpenOffice Writer
536 |
5038
lauantaina, tammikuuta 26, 2013
Hyvinvointi, mitä se on?
Kartta ~ https://kestavakehitys.fi/seuranta/tulkinnat/-/blogs/terveyden-edellytykset-suomalaisten-koettu-hyvinvointi-paranee-vuosittain - piirroksen tuonti juontui tästä ~ https://yle.fi/uutiset/3-12112750 -
"
Analyysi: Näin rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kolmikannalla – onko kaikki nyt menossa päreiksi?
"
Hyvinvointi; mitä se on?
Markkinataloutta kannattava, noin reilu 13 prosentin todellista kannatusta *] nauttiva Kokoomus saattaa määrittää sen
materiaalisena suureena, jossa rahalla saataviin arvoihin kiinnitetään paljon
huomiota. Kokoomus elää kulutusyhteiskunnan ylös ajoa vaateilla jatkuvasta
kasvusta – materiaalisesta kuluttamisen kasvusta. Riittävä aineellinen
omaisuusmassa on elämän edellytys ja päämäärä.
*] Todellinen
kannatus saadaan laskemalla saavutettu äänimäärä kaikista äänioikeutetuista
1970 –luvun
vasemmistointellektuelli saattaa arvostaa henkistä tilaa hyvinvointina –
ajatusrikkautta ymmärtää miksi olemme, miksi teemme ja miksi kulutamme –
kysyen kuitenkin miksi pitää saada koko ajan lisää ja enemmän. Henkinen
hyvinvointi on elämän edellytys ja päämäärä. Vasuri oli aikoinaan ylpeä
filosofisista taidoistaan, mutta nyt hekin ovat maallistuneet – materiaalisen
vaurauden kasvaessa. Vasurit ovat vaipuneet todelliseen noin 17 prosentin
kannatukseen – tänä päivänä.
DeGrowth on huomista ja ylihuomista.
Kasvuhuudon kritisoijat ovat ymmärtäneet luontoharmonian eloviisauden –
kilpailu ja tasapaino niukkuutena ylläpitävät tehokkaimmin riittämisen
biosfääriä, joka elättää niin materiaaliskokoomuslaisen kuin menneen maailman
älykköfilosofivasurin! Harmoniaymmärtäjiä lienee todellisena kannatuksena vain
noin reilu viisi prosenttia.
Kriisi, joka kohtaa usein yli
viisikymppiset miehet, jolloin elämä on liian usein muuttunut/muuntunut
tyhjäksi, lapset kaikonneet, ero otettu – ensimmäiset sydänkivistykset, mielenhäiriö
ja tunne paniikista, kun jotain jäi tekemättä. Juoksimme liiaksi sen
materiaalisen oravanpyörän rattaissa ja usein mies kuolee yli 10 vuotta aiemmin
kun nuorena elämän yhdessä jakanut nainen ja entinen vaimo.
..
[2005
– kirjoitettu seitsemän vuotta sitten –
millaisethan alla olevat lukuarvot ovat tänään, kun aloitimme vuoden 2013?]
Tilastokeskus kertoo joka kolmannen kuoleman kohtaavan
alkoholisyistä 45-49 vuotiaissa miehissä. Vuonna 2004 alkoholikuolema kutsui
1.860 suomalaista, joista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 1.545. Sukupuolen
mukaan jakauma työikäisissä kaikissa kuolemansyissä on miesten tappioksi 7.541
/ 3.282. Luvut ovat tylyjä miehille.
Kuvalinkki: > Kopauta tätä <
Keitä
he ovat?
Nämä
ennen aikojaan parhaassa työiässä menehtyneet miehet syntyivät 1955 - 1959. He
kävivät kansakoulun ja jatkoivat, kuka jatkoi
- kuka ei, keskikouluun, osa vieläkin ylemmäksi, kokien hiukan
liian myöhään tietokoneet, jotka ovat nyt hallitsevassa asemassa koko
yhteiskunnassa. He eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Heille iski nykyajan pahin lama juuri parhaassa
työiässä 1990-luvun alussa, he olivat tuolloin noin 33-37 vuotiaita. Puhutaan
liian monista itsemurhista pankin viedessä kaiken, mm. vakuuksia myyden
pilkkahintaan lähipiireille.
Viisikymppisten hautaantuminen
Tämän
päivän viisikymppiset ovat vaaravyöhykkeessä ja monissa 'pysähtyneissä'
kaupungeissa ja kunnissa kuolema niittää satoaan suhteellisesti vieläkin
tiuhemmin, mitä nämä koko maan keskiarvoluvut puhuvat. Kyseessä on suuri
ongelma. Kuntakohtaiset tilastot saa vain rahaa vastaan Tilastokeskuksesta.
Poikalapsia syntyy noin vajaat 30.000 – per vuosi
Vuodessa
syntyy näinä vuosina korvaukseksi huomiselle keskimäärin 28.000 poikalasta,
kuolleiden työiässä olevien miesten liian aikainen lähtö on tuosta syntyvien
poikien määrästä 27%! Tilastoissa ei tapahdu vuosittain kovinkaan suuria
muutoksia, eli jatkumo on ikävänlainen.
1990-luvun alun lama jätti pitkät jäljet
Tänään
liian moni on siipirikkona työttömänä, työkyvyttömänä ja lopullisesti
masentuneena yrittämisen tuhansina rintamamiehinä **] - voimat loppuneena ja useasti
kaikkensa antaneena.
Ahneus synnytti laman
Tuon
paljon puhutun laman syyt tunnetaan hyvin; ahneus, kähmintä, lasikiiltoinen
voitonkatse silmissä ja usko loputtomaan kasvuun johti syihin, joissa mm.
asuntojen hinnat ja vakuusarvot romahtivat. Työttömyys räjähti pilviin, tuoden
valtion velkaan jättiläismäisen nousun, jota nyt kiivaasti maksetaan häpeänä
monista virhepäätöksistä.
Suomen valtio on velkaa 38% BKT:sta – vuonna 2004.
Velkaa
suomalaisilla kotitalouksilla on 80% vuosituloistaan, kun esim. tanskalaisilla
sama prosentti on 260. Pitikö valtion maksaa omaa velkaansa näin kiihkeästi?
Suomi mm. maltillisten tuloratkaisujen ansiosta on rypenyt vientiylijäämässä
yli 10 vuotta.
Suuret
yritykset ovat käärineet suuret voitot,
työllisyyden
silti kasvaessa hyvin hitaasti viimeisten reilu 10 vuoden aikana. Nämä voitot
ovat valuneet ulkomaalaisille omistajille ja investointeina mm. kauko-itään.
Valtio osin antoi tämän mahdollisuuden. Jäikö rahaa ja huolehdintaa liian vähän
puurtaneille raaja-rikoille, jotka hävisivät 'elämänsä' 90-luvun laman
puristuksissa? Toisaalta arkipäiväevoluutio ei tue häviäjiä, vaan vahvempi,
ovelampi, sitkeämpi ja itsekkäämpi voittaa. Äiti Teresoita tämä
kulutusjuhlatalous ei helli.
Keski-ikäiset miehet kantavat nyt suuren vastuun ja hinnan tapahtuneista
Nyt
asunnot ovat samassa tapissa kuin juuri ennen 90-luvun laman alkua. Lainojen
lyhennysvapaiden pyynnöt pankeista kasvavat, korko on alhaalla, mutta nousee
hitaasti, mutta vakaasti. Kurkistaako seuraava hyökyaalto nurkan takana?
Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).
Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).
Sosiaalipalvelut työllistävät yhä useamman!
Viimeisen
10 vuoden aikana sosiaalipalveluiden työllisyys on noussut 1995:n 130.000:sta
vuoden 2005 195.000 henkilöön. Työpaikkoja on syntynyt, mutta mistä syystä me
tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita?
Hoidon
tarve lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, eliniänodote nousee. Rahaa
tarvitaan yhä enemmän ja myös odotusten alla olevat perinnöt suurenevat, mutta
tarvitsevatko vanhuksemme nämä perintöön tarkoitetut varat omaan huolehdintaan
kustannusten noustessa. Valtio ei kykene kattamaan kaikkia tarvittavia
palveluita verovaroista.
Alkoholi tekee työtään,
moni
vielä vaaravyöhykkeessä oleva poistuu ennen eläkeikää ja niinpä näitä
vanhuuskustannuksia tältä osin ei tule jakoon. Tässäkin suhteessa, niin
kornilta kuin se tuntuukaan, nämä keski-ikäiset miehet kantavat 'vastuuta'
eliminoitumalla kustannuksettomien tilikirjoihin.
Viikatemies iskee tiettyyn ikäluokkaan
Kun menetämme eräästä ikäluokasta enemmän kuin
keskimääräisyys edellyttäisi, niin oppina siitä pitäisi olla vähintään kyky
huolehtia nyt, niin perheissä, suvuissa kuin yhteiskunnassakin nämä parhaassa
työiässä olevat.
Suomessa
ei tarvitse enää tehdä niitä virheitä, mihin 1950-luvun puolivälin jälkeen
syntyneet miehet joutuivat. Suomi ei kestä yhtään 'ylimääräistä ja ennenaikaista'
veronmaksukykyisen poistumaa muonavahvuudesta.
...
Tilastot: Suomen Pankki / http://www.bof.fi , Euro & Talous 3-2006 ja
+
Ilkka Luoma
AL US
..
Toivoa herättävä ~ https://youtu.be/TiCxqhu9cio - Bruce Springsteen: Waitin' on a Sunny Day!
...
maanantaina, tammikuuta 21, 2013
Barack Obaman vaikeat valinnat
Barack Hussein Obama vannoi toisen presidenttikautensa virkavalan. Capitol kukkula oli
liputettu tähtilipuin ja kansa hurrasi velkaisemmassa tilanteessa kuin
milloinkaan. Samaan aikaan USA sotii Afganistanissa – on sotinut jo maailmalla
miltei yhtäjaksoisesti II Maailmansodasta lukien – tappaen enemmän vieraiden
valtioiden siviilejä kuin mikään muu valtio.
Presidentti Obama lupaa tuoda sotajoukot
kotiin rakentamaan parempaa ja onnellisempaa isänmaata. Obama lupaa puuttua
ilmastonmuutosten syihin, onhan USA kansana ylivoimaisesti suurin ilmaston- ja
ympäristön saastuttaja 1] per capita, ollut jo kymmeniä vuosia –
itseasiassa yli 100 vuotta.
Samaan aikaan Kiina tulee vähentämään USA:n
liittovaltion rahoitusta – vastineeksi amerikkalaiset tulevat ostamaan vähemmän
kiinalaisten valmistamia tavaroita; näin protektionismi valtaa alaa maailman
vapauden kehdossa – markkinatalouden luvatussa maassa.
Amerikkalainen tunne on harras
Hollywood-tuote,
tunne suuruudesta 2], isänmaasta, yrittämisestä ja kovasta työstä – aikana
jolloin työttömiä on enemmän kuin mies muistiin. Amerikkalaisen
tuotantokoneiston on käynnistyttävä, jotta maailman suurinta sotakoneistoa,
jättiläismäisintä vakoilu-, tiedustelu- ja muuta valvontalaitosta voidaan
ylläpitää ... samalla kun pitää rakentaa maan kattavaa sosiaali- ja
terveysjärjestelmää.
Miten me näimme
amerikkalaisuuden muutamia vuosia sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi
ristiriitaisen artikkelin amerikkalaisuudesta [dos. Markku Ruotsila]
...
[2006]
Valtakunnallinen sanomalehti
julkisti hämmästyttävän asiantuntijalausunnon su. 13.8. dosentti Markku
Ruotsilan vieraskynästä. Otsikointi oli häkellyttävä samankaltaisessa
naiviudessaan kuin tuntoja ja mielenylemmyyttä kuvastavat Hollywood-elokuvat
esim. The Patriot esikuvanaan. USA on maapallon tavaravirtojen vahtipoliisi ja
valvoo itselleen suurimmat raaka-ainevirrat yksisuuntaisena markkinatalouden
vapautena ja toiminnallisena ylivoimana. Ruotsilan otsikointi kolumnissaan oli
"Amerikan-vastaisuus on älyllistä laiskuutta ja pelkuruutta".
Suomessa USA vihastuttaa ja kuitenkin myös ihastuttaa
USA on vapauden tyyssija, jossa on
maailman suurimmat ja valvovimmat tiedustelu-, vakoilu- ja
vastavakoilujärjestöt ja -virastot. USA valvoo vapauden
olemusta ja toteutumaa uhkien torjujana, kuten hyökkäyksellä Irakiin myöhemmin
ilmennein olemattomin syin.
Olipa Irakin Saddam USA:n hyvä ystävä ja
puristelipa USA:n puolustusministeri Rumsfieldin kättä, joka jälkeenpäin
kannatti hyökkäyksen aloitusta Irakiin tunnetuin seurauksin. USA:n
johdonmukaisuus on kuin kaupankäynti; maksava asiakas on etusijalla,
erityisesti se, jonka tuotteista ja raaka-aineista USA on riippuvainen.
Amerikkaan aikarahdattujen mustien luvattu maa!
USA on eurooppalähtöinen sekä voimistuvan orjatyövoiman jälkeläisten luvattu yrittämisen maa, jossa oikeasti taistelutahto, sinnikkyys tai tavoitteiden saavutus palkitaan kansallissankarin viitalla. USA on mallimaa tuotekehityksessä, yliopistokoulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Sillä ei ole merkitystä onko hymy kesto-sellaista..., sillä on ainoastaan merkitystä, kuinka sinua palvellaan.
Moni Euroopan maa ottaa oppia palvelun
nopeudesta sekä halusta tehdä kauppaa ja ratkaista ongelmat. USA on
kaksijakoinen maa; neuvottelu pöydän ääressä on tiukkaa, asiapitoista, jämäkkää
ja tavoitteisiin pyrkivää, mutta tauolla kaikki on toisin ollen vitsejä,
kevyttä huumoria ja tarkoituksetonta ystävällisuteliaisuutta - "kuinka
voit" -tyyliin pinnallisuuksien sanahelinänä.
...
USA:n politiikkaa sävyttää voima,
USA:n politiikkaa sävyttää voima,
joka juontuu armeijasta. USA ainoana
asevoimana on sotinut miltei koko ajan II-maailmansodasta lukien. Vain USA:n
armeija kykenee suoriutumaan minne tahansa maapallolla riittävin voimin ja
taustalle jää vielä ylivoimainen ydinasearsenaali.
USA:n sotilasmahdin lasku vuodessa on
uskomattomat 4000 miljardia US-dollaria (v. 2004), esim. Englanti toiseksi
suurimpana yltää "vain" 685 miljardiin (Venäjän ja Kiinan todellisia
lukuja on vaikeaa arvioida). Suomen valtion vuosibudjetti on noin 50 miljardia
US-dollaria. Voimme tietenkin ihailla pelkäämättä noin suuren asevarustelun
työllistävää vaikutusta, kuin myös ymmärtää ahkeran objektiivisesti sen
vaikutus uhkana erityyppisistä väliintuloista, jopa ilman mitään perusteltua
syytä.
Ymmärtämättömyyttä Suomessako? –Markku Ruotsila?
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Yhdysvaltain ja Britannian historian dosentti Markku Ruotsila kääntäisi USA arviointien "laiskuuden ja pelkuruuden" objektiivisiksi havainnoiksi ymmärtäen mm. heidän raaka-aineiden kulutuksen täyden suhteettomuuden USA:n populaatioon nähden.
Onpa kuultu näkemyksiä, että USA
kehoittaa uusia kehittyviä maita tarkkailemaan kulutustansa, jottei maapallo
ajaudu kaaokseen ja lopulliseen niukkuuteen, ennen loppumistaan. Kuinka
ahkerasti ja pelotta meidän pitää arvioida USA:n viimeisen 80 vuoden kulutusta
päästöineen, saadaksemme objektiivisen kuvan heidän poliittisen järjestelmän
vastuullisesta toimivuudesta tänään ja huomenna, ... maapallon 6500 miljoonaa
ihmistä odottaa siihen vastausta.
Kuinka me perustelemme sen syvällisen Ruotsilan peräänkuuluttaman uskonnollisuuden, joka siunaa USA:n sodat, väliintulot, massapommitukset, Quantanamot ja juutalaisten suhteettoman tukemisen, muiden tietäessä, että nyt on menty liian pitkälle.
Kuinka me perustelemme sen syvällisen Ruotsilan peräänkuuluttaman uskonnollisuuden, joka siunaa USA:n sodat, väliintulot, massapommitukset, Quantanamot ja juutalaisten suhteettoman tukemisen, muiden tietäessä, että nyt on menty liian pitkälle.
Onko ihailtavaa vakoilla omia kansalaisia,
kuten USA tekee selityksellä, ettei
uutta ehdottomasti tuomittavaa kaksoistornien katastrofia enää tule. Eikö USA
näe, että jotain on pahasti vialla, kun isku tuli syyskuussa 2001. Ei, USA ei
näe sitä, vaan kokee länsimaalaisuuden säilyttäjän roolin, ymmärtämättä, että
tämä maapallo elättää niin muslimin, kristityn, hindun, pakanan kuin
mormooninkin. Loputtomiin ei voida kaupallisesti "ryöstää"
länsimaalaisen laillisuuden nimissä kehitys- ja raaka-aineiden tuottajamaita.
...
USA on elokuvien luvattu maa
USA on elokuvien luvattu maa
Elokuvat lietsovat kassamagneetteina
isänmaallisuutta, tunnetta yhteenkuuluvuudesta, tähtilippua ja sinitakkeja
trumpettien sävähdyttävästi soittaessa reaganismin pahan valtakunnan tuhoamisen
säveliä.
Elokuva kirvoittaa aidosti
amerikkalaisen silmäkulman kosteaksi ja me Euroopassa ja Suomessa katsomme
innolla näitä tuotteita, joissa voima, paremman oikeudenmukaisuus, vahvemman
tahto ja sitkeämmän yrittäminen ovat ne tärkeimmät. Kunnioitettavia arvoja,
mutta kuinka se sopii siihen tavaravirtaan USA:han, joka jättää
perustuottajamaalle rippeet.
Onko kaupallinen "ryöstö"
sallittua ja sitä nokkelaa amerikkalaista maapallopolitiikkaa, jossa vastuuta
kannetaan yhdessä. Kuinka objektiivisen ahkerasti meidän on katsottava maailman
suurinta hiilidioksidipäästäjää ilman heidän mukaantuloa sopimukseen, joka on
tarkoitettu meille kaikille.
Miksi USA saa kuluttaa,
mikä tekee sen massiivisen jalanjäljen
maapallon luontoon oikeutetuksi, onko se laiskaa arviointia pelolla ilman
objektiivisuutta, mihin Ruotsila kolumnissaan suomalaisia syyllistää.
Toisaalta USA auttoi kiistatta Euroopan
kasvun uralle, tuhottuaan sitä ennen saksalaisen Kolmannen valtakunnan ja
suunnaten Marchall-apunsa Euroopan maille.
USA menetti tuhansia sotilaita
Normandian hiekoille,
heidän tullessa vapauttamaan Eurooppaa,
jättäen puolet siitä Neuvostoliiton kommunismin käsiin ymmärtämättömällä
politiikallaan. Tai halusiko USA sittenkin kahtiajaon rautaesirippuna ja sen
myötä asevarustelun, jonka lopullisena seurauksena se pääsi maailman poliisiksi
Reaganin hajottaessa pahan valtakunnan jättiläismäisellä asevarustelulla. Moni
kysymys jää vastauksia vaille.
Tiedämme ahkerasti tai laiskasti sen,
että USA:n 5% maapallon väestöstä
kuluttaa 10-35% raaka-aineista, jotka ovat luonnon järjestelemiä koko
maapallolle. Tiedämme myös, että USA rasittaa koko maapallon elinympäristöä
asukasta kohden ylivoimaisesti eniten.
Kuinka ahkeriksi meidän pitää tulla, että
näemme objektiivisesti USA:n uskonnollisen hyvyyden, vastuullisuuden ja kyvyn
huomioida koko maapallo. USA on toistaiseksi ainoa maailmanpoliisi ja suuri
lahjoittaja yksityisihmisinä, miksi?
AL
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tunnetusti saksalainen Karl Marx oivalsi massojen filosofian, jossa toinen ei olisi toistaan arvokkaampi - ikäänkuin muurahaiskolonioiden työläisarmeijat, joiden mahouma tuotti proletariaatin diktatuurin - säätämään ainoan "johtajan" - kuningattaren maksimaalista lisääntymisorientaatioita.
Tuo Neuvosto-Venäjältä käynnistynyt kommunismin maailmanvalloitus kaatui neuvostoihmisen mahdottomuuteen - ihmisen oma kokonaisjärjestelmällisesti säätelemätön kilpailuvietti yksilöitynä ahneutena ja näyttöefektitarpeena vertailun maailmaan esti ideaalisen kommunismin syntymisen - ainakin elämämme tässä vaiheessa. aika näyttää vielä erityisesti Kiinasta onko periaatteellisesti kommunistisella yhteishyvällisyydellä kantopohjaa ihmiskunnalle.
Saksat olivat oiva esimerkki, kuten tässä erinomaisessa HS-kirjoituksessa esille tuodaan. Itäinen osa oli osaksi henkevyyttä, myös pelkoa urkinnasta/ urkituksi tulemisesta - vähäistä tavarallisuutta - ikäänkuin tarkoituksellisesti luotua niukkuutta ymmärtää, ettei ikuista kasvuhokemaa ole.
Sen sijaan läntisessä Saksassa viljeltiin tavarapaljoutta ja vaihtoehtoisuutta kulutuksen valintoihin (tarpeellista elämälle vai ei - vastaatko Sinä?) -liiallisena sitä ei ole olemassa kestävällä tavalla. Eräät kylläkin puhuvat arkisesti itäisen osan tuottamattomuudesta - tehottomuudessaan.
"Kommunistisessa" Kiinassa Deng Xiaopingin luoma "Menkää ja rikastukaan" tuotti hedelmän, jossa Kiina paisui maailman suurimmaksi, myös ympäristöjäljeltään - absoluuttisesti (tässä emme nyt pohdi ympäristöjäljen kumulatiivisuutta).
Kiina onnistui siinä missä Neuvostoliitto ei. Kommunismi on Kiinassa silti kuori. Kiinalaiset ovat eriarvoisia. Marx olisi halunnut, että kaikki olisivat saman arvoisia >2
Saksa on silti tehomoottori, laadukas ja suunnitelmallisesti tuottelias - kiitos paljolti luonteensa ja insinööriensä vuoksi. Nyt Saksa on edelleen jakaantunut - valtavasta yhdistämiskulusta huolimatta.
...
Idässä arvostettiin henkisiä arvoja, pohdiskeluja mitä onni, suru, yhtenäisyys ja ystävyys merkitsevät.
Läntisen mallin mukaista näyttö- ja vertailutaloutta ei voitu harrastaa, koska ei ollut juurikaan mitä näyttää ja vertailla - pois lukien puolue-elitistit, jotka saivat himoittua länsitavaraa kohentamaan omaa itsetuntoa.
DDR oli yhteiskuntakehittämö, hitaanlaisessa "kellotaajuudessa" - niin hitaassa, että läntinen propaganda, ja manipulaatio houkutteena ajoi nuoren väen muurin läpi kokemaan läntistä herkkua - kulutusmantraa. Sai paljon, enemmän ja vieläkin suuremmin. Ihmetys oli suuri, kun oli totuttu niukkuuteen, ja mitä ilmeisimmin myös niukkaan ympäristöjälkeen per capita?
...
Kiinassa ~1400 miljoonainen kansa jo osaksi miettii mitä pieni suuri mies - Deng Xiaoping lopulta tarkoitti kehotteella: "Menkää ja rikastukaa" - no, nyt Kiinassa on enemmän miljardöörejä kuin vapaan markkinatalouselämän ja kaupan US' ssa ja enemmän miljonäärejä kuin EU' ssa - siinä toisessa yhteiskuntakehittämössä Kiinan ohella.
Rikkaus on toki tavaraa - näyttö- ja vertailutaloutena, koska ihmisen sielu on pieni, ja kasvukeskusten ostosparatiisien houkutteet viljelevät intohimoa kuluttaa - mutta luonto vastaa kuin sinne huudetaan >3
Terveisiä DDR:stä
Kiina - virallisesti kommunistisena valtiona - erityispiirtein kehittää yhteiskuntaansa hitaan kiiruhtamisen periaatteella siten, että lopulta malli kehityksensä kellotaajudessaan osaa synkroinoitua luontoon, josta elämä ravintona ammennetaan. Tämä synkronisaatio tapahtuu vuoteen 2049 mennessä. Kiina on myös valmis ympäristöllisen johtajuuden omaksumiseen.
Entä EU' n veturi Saksa, jossa nyt saksalainen kahtiajakoisuus edelleen kipuilee ja tähyilee silti kauppa-aktiivisena entistä Neuvostoliittoa, josta Moskovan käskyt aikanaan siittäytyivät DDR' ään saakka.
Entä nyt, kun uusnormaaliksi kohta kehittyvä kokonaiseurooppalaisuus ottaa huomioon slaavilaisuuden venäläisyytenä tähän lännenmiehen ajatusmaailmaan - sekin ensin kipuillen, mutta lopulta tunnustautuen eurooppalaiseksi ilmiöksi - yhteiskuntakehityksenä.
Kiina maailman suurimpana uteliaan pidättyväisenä (puuttumatta toisen itsenäisten sisäisiin asioihin) seurailee - sanoisinko EU' n osalta jopa vilpittömänä ja valmiina ottamaan sen hyvän vastaan, joka sopii kiinalaiseen hengen ja maallisuuden karderoopiin ja sielun maisemaan. E