perjantaina, tammikuuta 28, 2011

NOKIA

blogID 12100979
...


Nokiaa lyödään kuin vierasta sikaa, kuten tehtiin ennen simpukkapuhelimia. Nokia oli kuulemma jäljessä. Nyt Nokiaa ostetaan takaisin Suomeen ja hyvä niin, sillä Nokia on nyt ennätyshalpa. Nokialla on edelleen maailman suurimmat langattoman viestinnän tuotekehitysdivisioonat, kuten myös markkinoinnissa. Nokialla on vastaavista eniten patentteja, ja uusi yllätys näyttöteknologiaan, jo tälle vuodelle!

Aiemmin, vuosi sitten lähetetty kirje Olli-Pekka Kallasvuolle, olkaa hyvä:
Hyvä Olli-Pekka Kallasvuo,
Tulevaisuuskuva ~ ”Ihmisen ja Ympäristön kaukosäädin”

Julistitte innovaatiokilpailun - hyvä niin.

Idea kehitysmaiden (eikä vain kehitysmaiden) eduksi ja informaatiologistiikan menestykseksi - ympäristön ehdoin, on saavutettavissa järjestelyillä, joissa kulutus on piirun tarkkaan tiedettyä ja luetteloitua, siis maksamme ympäristöjäljestämme suhteutettuna kunkin maan taloudellisen kantokyvyn ja ympäristöjäljen suhteeseen per henkilö - kulutusveroja. Tämä tarvitsee yhteydet "kaikkeen".
Huomenna ja ylihuomenna kaikilla on informaatiologistiikka taskussaan ja näin tuo mahdollisuuden reaaliaikaiseen ja henkilökohtaiseen vero- ja ympäristötaseeseen. Asiasta kuten muustakin tarkemmin alla olevassa kansalaisen mielipidekirjoituksessa.

Hyvää Innovaatiovuotta 2010 - kympin vuotta, jolloin operaatio Nokia 10 räjäytti tajunnan kahlehtivat rajat,

Ilkka Luoma
----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
Sent: Thursday, January 07, 2010 12:10 PM
Subject: UUSINTAMIELIPIDE - Kansallisteko? - Osta Nokiaa - Ole Isänmaallinen
Sent: Thursday, January 07, 2010 11:49 AM
Subject: UUSINTAMIELIPIDE - Kansallisteko? - Osta Nokiaa - Ole Isänmaallinen
...
Conventum Oy:n entinen toimitusjohtaja Vesa Puttonen kannustaa valtiota ostamaan Nokiaa
(Talouselämä -lehti kirjoittaa nettilehdessään 7. tammikuuta professori Vesa Puttosen kannustaneen valtiota hankkimaan Nokia -yhtymän osakkeita, koska nyt ne ovat miltei pohjamudissa hinnaltaan)
Ajatus on hyvä - ideana olisi palauttaa merkittävästi Nokia Oyj:n omistusta kotimaahamme, josta Nokia aikoinaan metsäteollisuutena ja kumisaappaina ponnisteli Kiinan antamien mahdollisuuksien myötä maailman suurimmaksi nykyalallaan.
[TAUSTAA:  ... taloussympaattinen Vesa Puttonen oli Pohjola Oyj:lle osakeoperaatioilla junaillun Conventum Oy:n */ toimitusjohtaja, joka teki rahaa muun muassa antikliimakseilla hulabaloo vuosituhannen vaihteessa - sittemmin Puttonen hakeutui yritysoppiensa opastamana opettamaan mm. sijoittamisen kompleksista maailmaa ---  
---  Mainittakoon, että samaan Puttonen-Conventum aikaan oli toinen personoitunut rahamagneetti, nykyinen Sampo Oyj:n sanavalmis hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos - Mandatum Oy **/ -nimisessä rahanpyöritysyhtiössä. Molempien yhtiöiden toimistovalot kuulemma paloivat myöhään yöhön, kun piti keksiä toinen toistaan hienompia ja vetoavampia antiesitteitä ja huipputuottorahoitusinstrumentteja - tulokset ovat tänään mm. tavallisen kansan tiedossa ... ]
...
Ja itse asia
Vesa Puttosen idea on keskustelun arvoinen. Aihetta on kannustettu myös suoraan Suomen kansalaisille - kansalaistekona. Jokainen kynnelle sopivasti kykenevä suomalainen voisi ostaa sopivalla summalla Nokiaa nyt, kun se on laskennallisesti hyvin halpa [--- 7.1. - klo 11:41: 9,07€/osake] ***/
On todennäköistä, että pitkällä jänteellä yleensä hyvin osinkoja maksava Nokia tuottaa omistajilleen mukavasti esimerkiksi noin 5-10 vuoden hahlossa. On muistettava, että Nokialla on alallansa maailman suurin tuote- ja palvelukehityskoneisto kuin myös markkinointikanava vailla vertaa. 
Kiina on Nokian voimapesä - muistettakoon, että nykymallinen Nokia teki vasta noin 25 vuotta sitten ensimmäisen kauppansa Kiinaan - ollen vain noin 400.000 USD. Onko nyt kansallistalkoiden aika, halutaanko kansalaisvarallisuutta ilman kummempaa hypetystä?

*/ - Conventum /Uutinen - Talouselämä---

**/ - Mandatum - perustamishistoriasta löytyy myös kuuluisa Interbank ---

***/ - Arvopaperi - noteeraukset/ Nokia Oyj OMXH

Ilkka Luoma
...

Alla kansalaiskirjoitus, jossa mm. kannustetaan pohtimaan Nokian osaketta koko kansan osakkeena, tavoitteena kerätä tavallisille ihmisille pitkäjänteistä tuotto-omaisuutta ja tunnetta olla mukana "maailman suurimmassa" ~

Sent: Thursday, September 17, 2009 9:34 PM
Subject: MIELIPIDE - Kansallinen verojensiirto, osta Nokiaa - ole Isänmaallinen
...

[C]
Kansallinen verojensiirto - tue Isänmaatasi ja osta Nokiaa
(Valtiovarainministeri Jyrki Katainen [Kok.] kannustaa ja kehottaa olemaan isänmaallinen ja ryhtymään mm. pörssisijoittajaksi - tapahtuu verotuksen siirto myöhemmäksi - näin rohkaistaan kansalaisten säästö- ja sijoitushaluja)
[ ... pörssipelien ja antihulabaloojen aikana riemukkaalla "aina nousee" 1990 -luvun lopulla kahinakansa jonotti Jippiitä ja TJ-gruppia 1/ - tunnetuin seurauksin. Kansankapitalismi sai selkäänsä niin että roikui. Tänään monet kahinakansan edustajat jonottavat ruokajonoissa 2/ kuponkeja, joiden osinkoarvo on vatsan pohjalla ... ]
Sijoittaminen on riskinottoa ja -kantoa. Helppoa rikastumista haikailevat kaikki - osa onnistuu ja suurin osa epäonnistuu, vaikka osakesijoittaminen pitkällä juoksulla on tasaisesti tuottavaa. Tänään Suomen kansallinen aarre Nokia on niin halpa, että isänmaallisempaa miltei hävettää.

Mobiilijätti Nokian omistavat 3/ suurelta osin Karibialla cruisailevat amerikkalaiset eläkeläiset - suurien rahastojen välityksellä. Nokian omistajia edustavat tahot ovat kasvottomia ja ne peräävät vain suurta tuotto-odotusta sekä säännöllisiä osinkoja. Nokia on kyennyt vuodesta toiseen jakamaan mukavasti vuotuista korkoa sijoituksille.
Nokia oli mennä konkurssiin edellisen laman aikoihin - noin vuonna 1992 - edes suomalaiset pankit eivät eräänä tiukkana hetkenä palkkarahoja myöntäneet. Nyt Nokia on väkevä kuin suomalaisen saunapieru, joka lannistaa millaisen löylyhurjapään tahansa. Nokia ei tarvitse tänään paria olematonta suomalaista pankkia - vaikka sillä on edelleen uskomaton isänmaallisuus jo pääkonttorinkin osalta.

Arvellaan Nokian tehneen suurimmat voittonsa Kiinasta
Nokian paikka olisi Kiinassa. Nokia on tuottanut suurimmat voittonsa nimenomaan Kiinasta, jossa Nokia on jo kansallinen Suomi-instituutio. Nokian nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kerran Kiinassa ollessaan sanoi arvoituksellisesti, että joskus pääjohtaja voi olla oikeasti kiinalainen. Kiina on maailman suurin mobiilimarkkina ja Nokia on noilla markkinoilla jykevä kuin kiinalainen historia.
Fiktiona, mutta täysin mahdollisena ajatusleikkinä voidaan heittää, että maailmanhistorian suurin informaatiologistiikan suurallianssi rakentuu nimenomaan Kiinassa ja siihen liittyvät Nokia, Baidu, Huaweija Lenovo. Jos miettii rykelmää tarkasti - huomaa jotain, mutta tähän palataan myöhemmin. Nokia on nousemassa vaikuttavammaksi, mitä vielä kukaan juuri nyt uneksiikaan.
Nokian kyky tuote- ja palvelukehitykseen 4/ ja noiden integrointiin on miltei ylivoimainen tässä maailmassa. Nokia on takonut voittoa, myös huonoina aikoina - aina vuodesta 1995 lähtien. Se on ollut menoa se, ja nyt on aika hankkia Nokian osakkeita. Osake maksaa nyt noin 10 euroa kappale. Vielä pari hassua vuotta sitten se oli noin 27 euroa - eikä ole tyhmää ennustaa, että noin kolmen vuoden kuluttua ollaan jo yli noiden lukujen.

Liittymien määrä nousee yli koko maapallon väkiluvun!
Suurin uutinen on se, että mobiililiittymien lukumäärä ei pysähdy maapallon väkilukuun, vaan nk. teknologisten informaatiologistiikkaliittymien määrä ylittää moninkertaisesti koko pallomme väkimäärän. Mobiliteetti on vasta alkukynnyksillään. Nokian visionäärit tietävät tämän ja etsivät varmaankin kiihkeästi tuota edellä esitetyn kaltaista allianssia.
Tänään Kiinassa on maailman eniten käteistä, siis nopeasti sijoitettavaa rahaa. Kiina voisi ostaa koko Nokian, mutta sitä se ei halua tehdä, koska halutaan ylläpitää hyvät tuotekehitys- ja innovaatiosuhteen Suomeen.
Nokian edesmennyt vuorineuvos Kari Kairamo loi innokkuuden Kiinan korkeimpaan johtoon jo 1980 -luvun loppupuolella, ennen dramaattista loppuaan. Kairamo muistetaan edelleen Kiinassa. Muistettakoon, että nykyisen kaltaisen Nokian ensimmäinen "mobiliteettikauppa" tehtiin noin 25 vuotta sitten ja se oli vaatimattomasti vain noin 400.000 USD.
Myöhemmin Kiina ostaa Nokiasta noin 10-20% siivun, järjestelee allianssin ja ottaa haltuun ensimmäisenä ympäristötaseellisen jokaiseen ihmiseen liittyvän reaaliaikakulutusverotuksen 5/, jolloin jokaiselle meille syntyy ympäristötase haitallisuudestamme tai hyödyllisyydestämme.

Ympäristön täysreformi tarvitsee laajan informaatiologistiikan
Ympäristömme koko maapallolla pelastuu vain vähentämällä kulutusta maagiset 33 prosenttia 6/ ja tämän kehitystä on voitava valvoa ja verottaa yksilökohtaisesti. Näin aukeaa aivan uusi ajattelu ja aivan uusi mobiliteetti. Emme ole vielä nähneet suuren vaihteen päälle menoa, mutta pitkä marssi sinne ei kestä kuin 5-10 vuotta.
Suomalainen identiteetti lähtee omasta ajattelusta. Emme seuraile, emme liity Natoon, pidämme varusmiehemme ja yhden Euroopan suurimmista mieslukuarmeijoista. Saunomme, otamme viinaa, riitelemme, väännämme kättä - tappelemme ja halaamme, olemmehan inhimillisiä suomalaisia, joilla on oma reviiri 7/.

Suomalainen identiteetti, usko itseensä sekä yhtiöönsä ja kykyihin, loivat Nokian - yhtiön, jonka reviiri on maailman huipulla ja katolla. Nyt on aika hankkia Nokia kotiin 8/,  - ainakin osaksi. Jokainen suomalainen voi ostaa 20-1000 osaketta ja siitä se alkaa - kiinalaiset hoitavat arvonnousun ja meistä tulee kuin tuleekin kansankapitalisteja - ilman hulabaloomeininkiä.

Vakava loppukirjoitus
Nykyhallituksen veto kannustaa kansalaisia säästämään ja sijoittamaan on suora ilmaus siitä, että tyypillisin ja perinteellisin tavoin yhteiskunta ei voi kerätä riittävästi varoja nykykaltaisen tulontasauksen tarpeisiin enää huomenna. Vastuu siirtyy nyt meille yksilöille ja eräs keino maksaa mm. lisääntyvä vanhuusaika ja muukin inhimillinen hätä on kustantaa se itse päivä päivältä ja se tarvitsee säästöjä sekä tuottavia ja vakaita sijoituksia.

Tekstiin liittyvät alaviitteet:
....

Ilkka Luoma
...

Kirjoitukseen liittyvät kuvakansiot -
kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan artikkelin yhteydessä. Copyright by Ilkka Luoma 2007, 2008 ja 2009.
Kuvakansio 1 - Keilaniemen lasipalatsit - mm. Nokia
Kuvakansio 2 - Tulontasauksen ääripäät - Optionokialaiset ja ruokajonolaiset [kuvat]

maanantaina, tammikuuta 17, 2011

Velka on toisen aiemmin tekemää työtä


Kautta-aikain osa ihmisistä on syönyt huomisen etukäteen - tuon "ruoan" ovat mahdollistaneet toiset, tekemällä työtä ja säästäen osan "hyödyttömäksi ostovoimaksi" mm. pankkeihin. Korko on eräissä maissa kielletty, koska se mielletään ansiottomaksi ansainnaksi. Sijoittaminen on myös usein työtä ilman vastinetta yhteiskunnalle - sijoittaja syö usein toisen pöydästä ...
---
09102006 - Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.

Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.


Uhkia kasaantuu päällemme 
On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.

Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu. [?]


Velka veli otettaessa
Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon. Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.

Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.

Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.


Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, 
ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.

Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää, ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. 
Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet. Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.

Ilkka Luoma

Katsaus lähitaloushistoriaan:
"Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, SDP). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?"
---

torstaina, tammikuuta 06, 2011

Lisää hiilidioksidia - ruoka loppuu!?




(Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sanoi, että ravinnon hinta nousee varmasti, ja se pitää paikkansa. Maailmalla on yhä enemmän suita ruokittavana ja mm. meret tyhjenevät kalaravinnosta sekä eräin aluein ryöstöviljellyt pellot aavikoituvat, jo vedenkin puutteeseen)


[ ... luvuistaan väsynyt opiskelija tutkii Alepassa ruokapakettien viimeinen myyntipäivä alennuslappuja - 30%, jopa -50%. Jättiläisslummissa aamuyöstä 12 tuntisen työnsä aloittava laittaa palkastaan puolet ravintoon. Työssä käyvä suomalainen osastopäällikkö tutkii gourmee -osaston juustoja - pienen palan hinta on puolet työttömän peruspäivärahasta ... ]

Missä mättää, kun ruokaa on yllin kyllin kauppojen takapihojen roskiksiin kipattavaksi, yöllisten ja varhaisaamujen liikkujien iloksi - ja ruokakaapin täytteeksi. Missä mättää, kun yhdestä sinievätonnikalasta (lihaa noin 150 kiloa) saatetaan maksaa 2000 työttömän peruspäivärahan ~25€/tpv verran japanilaisella kalatukkurien huutokaupassa?

Osakekirjoja, kultaa ja timantteja on vaikea syödä. Kallis auto on myös huonosti sulava - vaikka sisältää rautaa. Ruoka lähtee maasta, siis biokerroksesta - joka on täynnänsä hiiliyhdisteitä, ravinteita, kivennäisiä ja kasvuvoimaa antavaa typpeä ja fosforia. Jätevesilaitokset tuskailevat typen ja fosforin kanssa - ne ovat jopa ongelmajätteitä. Kaikki pitäisi polttaa!


Hiilidioksidi on ehdoton kasvunvoima

Ilmasta tarvitaan ravinnon kasvattamiseen ehdottomasti hiilidioksidia, tuota 'ylisuosittua' elintasokasvihuonekaasua. Puheissa se haluttaisiin kätkeä [CCS*/] maanpoveen, kun sitä liiaksi tuotamme muun muassa koneellistetun liikkumisemme vuoksi. Ruokatuotanto on kasvanut maapallolla mm. keinolannoitteiden käytön vuoksi viimeisen 150 vuoden aikana viisinkertaiseksi - samoin kuin miltei väkilukummekin.


Kiinan väestö tuplaantui kaksinkertaiseksi 50 vuodessa

Kun synnyin 1957 - oli kiinalaisia 650 miljoonaa. Nyt Kiinassa on asukkaita 1300 miljoonaa, siis tuplat. 1950 -luvulla Kiinassa syötiin vihanneksia - ei ollut liikalihavuutta. Erilaisissa kokeiluissa 1960-luvulla kuoli Kiinassa useita miljoonia, mutta oli testattava yhteiskuntajärjestelmiä. Silti väki lisääntyi, koska piti synnyttää työvoimaa pelloille sekä sosiaali- ja vanhuusturvaa.

Nyt kiinalaiset yhden lapsen perheet kaupungeissa suuntaavat juhla-aterialle ainokaisen poikansa kanssa Mäkkäriin - se on muotia. Kuinka käy, kun kaikki kiinalaiset syövät kuten me - monesti ylensyöneet läntisen markkinatalous-demokratian näyttöorientoituneet kulutusihmiset?

Vastaus on helppo: Muille kuin kiinalaisille ei juuri muuta jää - varsinkin kun otamme huomioon muutkin elintason nousuhuumeet - autot ja muut systeemit - jotta kiinalaisetkin ehtisivät siirtelemään itseään ja tavaroitaan entistä nopeammin useampiin paikkoihin - olemmehan esimerkin lännestä näyttäneet, kuten Mäkkäritkin.


Ruoka on arvokkaampaa kuin mitä se nyt maksaa

Ruoka on arvokasta ja meillä se maksaa liian vähän. Käytämme ravintoon Suomessa enää alle 20 prosenttia kokonaisnettotuloistamme. Eläinkunnassa ravinnonhankinta ottaa suurimman osan valveilla olon ajasta - loppu meneekin reviirin puolustamiseen ja parikumppanin etsintään - koska geenit pakottavat siihen ainoaan tehtäväämme: suvunjatkantaan.


Apulantakin loppuu kaivoksista ja louhoksista

Kun apulanta (louhittavat mineraalit) loppuvat, tarvitsemme oman ja eläinkunnan jätöstuotteet biokiertoon tehokkaammin. Sonnasta eli lannasta tulee arvokasta. Jotta ravinnon kasvu vastaisi kiihtyvää kysyntää, tarvitaan biokasvullekin kiihdytetty lisäkasvu ja se tarvitsee hiilidioksidia enenevässä määrin. Muistammehan, että CO2 on kasvihuonekaasu ja tomaatitkin kasvavat paremmin kasvihuoneissa.


Biokasvuston jalostus liikennepolttoaineiksi on miltei rikos elämää kohtaan

Meidän ei pidä polttaa biokerrostamme - syökäämme se mieluummin. Emme kippaa omia pakoputkituotteittamme meriin, emmekä kaatopaikoille - vaan biokiertoon tuomaan kasvun edellytyksiä ruoan tuotantoon. Voimme myös ostaa ravintomme lähempää, ja voimme, ainakin lännessä, syödä vähemmän - niin sitten riittäisi muillekkin kuin kiinalaisille.


Peltojen arvo nousee - maa on ainut asia merien ohella, joka tuottaa ravintoa

Kiinalaiset kulkevat maailmalla vuokraten ja ostaen peltoa. Purammeko pakettipeltomme ja laitamme vuokralle? Ratkaisemmeko näin ikuisen kaupunkilaisia hiertävän maataloustukiviidakon?**/ Oppiiko leipääkin syövä kaupunkilainen, että ape syntyy pellosta ja on vaikea tulla toimeen ilman särvintä, - käy kuin sille kuuluisalle mustalaisen hevoselle, kun oppi olemaan syömättä.

*/
CCS = Carbon Capture and Storage, VTT Seminaari - Espoon Hanasaaressa 2009 ja 2010---
wiki - http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_capture_and_storage


2009: PHOTOS CCS ---  http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/VTT/CCS/   ---
2010: PHOTOS CCS --- http://ilkkaluoma.kuvat.fi/kuvat/CCS_2010%2520/  ---

**/
Kiinalaisten kanssa on käynnissä pienessä piirissä hyvin 'vallankumouksellinen' neuvottelu ratkaisemaan ruokatuotantoa ja vientitoimintaamme kuin myös ansaintaamme koko ajan kiihtyvässä ja kovenevassa maailman laajuisessa työn uudelleen jaon taistelussa - tästä myöhemmin lisää.

Ilkka Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
http://ilkkaluoma.kuvat.fi/

...
Sent:

Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.kalli@eduskunta.fi ; mari.kiviniemi@vnk.fi ; timo.soini@europarl.europa.eu ; heidi.hautala@europarl.europa.eu ; anni.sinnemaki@tem.fi ; mauri.pekkarinen@tem.fi ; paavo.vayrynen@formin.fi ; sirkka-liisa.anttila@mmm.fi ; presidentti@tpk.fi


Sent: Thursday, January 06, 2011 5:39 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Tarvitsemme lisää hiilidioksidia - ravinto vähenee per ihminen!


Hiilidioksidi ja kierrätys ovat biokasvuston edellytys